uusi ok-talo ja puukeskuslämmitys

[Pähkäilijä]

Sellainen mihin hyvin mahtuu pesällisen lämpö eikä tarttee aina ihan viileeksi laskea on käyttömukavuuden kannalta kiva. Se antaa pelivaraa sytytyksen suhteen. Varaajassahan ei kapasiteetti mene hukkaan vaikka sitä on enempikin kun kerrostuminen on kunnossa. Lähtöjä riittävästi että saa kaiken tulevaisuudessakin suunnitellun liitettyä siihen.

Jos ilppiä meinaat viilennykseen pelkstään niin oletko miettinyt vaihtoehtona myös maaviileää tai vilppiä sisäsitloihin (tuntee nimen DHW heat pump kun kuuklailee) jolloin jäähdytyskaudella tuon energian saisi käännettyä varaajaan.

[markkulievonen]

Yhtä tekijää haluan painottaa, josta  tulet kiittämään..    Talossa ei koskaan ole liikaa eristeitä. Seiniin minimi 250mm ja yläpohjaan 500mm. Lattiaan - lämmönjakotavasta riippuen. Selektiiviasit. Koneellinen ilmastointi lämmön talteenotolla..

Näin toteuttaen lämmön tarve on pieni ja jos valitaan puu lämmitys.  2m3 varaaja riittää pakkasillakin useiksi päiviksi. Lisäksi on huomioitava. Talo tarvii vain pienen lämmön tuottotavan. Huomioitava maalämmössä/IVLP.  Erikoisesti hyvin eristetyssä talossa hukkalämmön hyödytäminen korostuu mm  hormin, kattila/varaaja. Eli hyvin eristetty talo reagoi pieniinkin lämmöntuotoihin, jopa ihmiskehon..

Niin, ja  hyvin eristetyssä talossa eristeet toimivat kesäheltillä, myös "viiletävästi. Sisätilan mahdollistuu viilentämään pienemmällä teholla..

[peteri]

Ilp laitettiin tänä syksynä taloon kun nuo sisälämmöt Alko oleen kesällä päälle 29. Aurinko paistaa aamusta iltaan taloon ja mikään ei varjosta taloa. Ison osan talvesta meillä pyörii lämmitys tehot tuossa 2kwh korvilla kovimmillan 3kwh tienoilla. Parin pöytätietokoneen vaikutuksen lämmön tuotossa huomaa kyllä.

[perde]

Teen itse työkseni omakotitaloja ja aika paljon on tuohon suunnittelupuoleenkin tullut paneuduttua. Kaikki on toki kiinni siitä mitä asumisessa arvostaa, mutta jos energiatehokkuus on ykkösasia ja jos rakennat puurunkoisen talon niin itse tekisin seuraavaa:

Vesikiertoinen lattialämmitys, alapohjaan eristettä 250mm. Tähän käy ihan EPS, sama lämpöarvo kuin finkulla, mutta halvempaa. Laita kuitenkin routa-EPSää, on mukavampi käsitellä ja paljon jämäkämpää kuin lattia-EPS.

Seinärakenne seuraava ulkoa sisäänpäin: ulkoverhous -> tuuletusrako -> 25mm tuulensuojalevy -> runko 198mm ja villa -> 50mm uretaanilevy (FF-PIR tai vastaava) erityisen huolellisesti tiivistettynä. -> ristikoolaus 2x22mm lauta (tähän väliin kaikki sähköt ym hilppeet -> kipsilevy tai muu pintamateriaali.

Kattoon laittaisin 500-600mm eristettä + painumavara ja höyrynsuluksi alapintaan 30mm tai 50mm uretaanilevy (FF-PIR tai vastaava). Tiivistys myös varsinkin ilmanvaihdon läpivientin osalta mahdollisimman huolellisesti. Tämän alle ristikoolaus, helpottaa sähköjen ja muun tekniikan vetoa. Jos tulee korkeita spottivaloja tmv. niin sitten ristikoolaus esim. 48x48 + 22mm lauta. Seinissä ja lattiassa tuon uretaanilevyn tehtävä on tehdä tiivistämisestä huomattavasti helpompaa ja lisäksi jos taloosi tulee aktiivijäähdytys, tämä estää mahdolliset kosteusongelmat hyvin eristetyissä seinärakenteissa. Energiatehokkuuden kannalta nykytaloissa tiiveys on äärimmäisen tärkeää ja vaikuttaa myös talon terveyteen. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti sokkelin ja rungon liitokseen sekä kaikkien läpivientien tiiveyteen. Passiivitalon tiiveysvaatimus on 0,6. Tiivein talo, jonka olen tehnyt on ollut arvoltaan 0,17. Tähän kannattaa panostaa. Ikkunoiksi kannattaa valita kiinteitä ikkunoita ja avattavat matalaenergia-ikkunat vain niihin paikkoihin joissa niitä tarvitaan tai pesu on muuten vaikeaa.

Jos haluat, että lattia varaa lämpöä, niin sitten joku 10-12cm paksu laatta. Tämä kasvattaa tietysti säätöviivettä, mutta se on joka tapauksessa hyvin eristetyssä omakotitalossa pitkä, joudut tekemään lattialämmitysputkien takia vähintään 70-80mm laatan, vaikka hieroisit pohjat miten hyväksi. Raudoitus ja putket eivät vain yksinkertaisesti mahdu ohuempaan laattaan. Lattiassa kiertävän veden lämpötila on muutenkin matala. Suurin tekijä joka lämmittää tilan liian kuumaksi talvella on erillinen tulisija, joka kannattaa sitten olla kuoreltaan eristetty. Normaali leivinuuni tekee tilasta kovallakin pakkasella liian tukalan. Keväällä aurinko paistaa suhteellisen matalalta, mutta lämmittää jo kummasti. Ikkunoiden sijoittelulla voi vaikuttaa tähän niin, että eteläseinän ikkunoiden edessä on esim. katettu terassi. Tekee kesälläkin olosta vähän miellyttävämpää.

Siinä ehkä tärkeimmät rakenteelliset seikat mitä tulee mieleen. Paljon enemmänkin olisi sanottavaa vaan nyt ei kerkeä 

[Kalastaja72]

Minä rakensin 2003-2004 ns matalaenergia talon.  Ex appiuko oli 70/80 luvun taitteessa oli sellaisen jo  rakentanut ja siitä hyvät kokemukset.  Oli vielä 2003 vaikee löytää paljoo tietoa parhaista ratkaisuista.  Tein 25cm villaa seiniin, 50cm kattoon. Rakensin kalliolle niin halusin rossilattian ehdottomasti niin lattiaan tuli 25mm puukuitulevy alimmaiseksi ja 30cm villaa. Tuli 3 cyprokin väliin sähköinen lattialämmitys devin oisko 550 termostaateilla.  Niissä oli sillon jo jotain älyä. Tupla selektiivikalvoilla ikkunat ja enerventin pingvin hoiti ilmanvaihdon. Paljon on siitä kaikki kehittyny vielä. Möin talon 2010 ja aina välillä törmään talon ostajaan nii aina se jaksaa vielä kehua miten hyvä talo👌.   

[perde]

Osaako joku tuohon varaajan kokoon sanoa mitään vai onko isompi parempi ?

Varaaja ja kattila kannattaa mitoittaa yhteen, jos joku ei täällä ole vielä tätä asiaa kommentoinut. Optimimitoitus olisi niin, että yhdellä latauksella saa varaajan (melkein) täyteen. Tuttava rakensi viime vuonna uuden hirsitalon ja laittoi siihen puukeskuslämmityksen 3000L varaajalla. On ollut muuten tyytyväinen, mutta sanoi, että olisi pitänyt laittaa pykälää isommalla varastopesällä oleva kattila niin ei tarvitsisi lisätä puita jos haluaa varaajan ajaa täyteen. Nää nyt on toki pieniä murheita, mutta tässä vaiheessa on helpompi optimoida se systeemi myös käyttömukavuuden kannalta. Omasta mielestä uuteen, normaalikokoiseen lattialämmitystaloon n.  3000l on sopivan kokoinen varaaja, jos löytyy sille sopivan kokoinen kattila kaveriksi. Itsellä on 80kw kattila ja 6000l varaajaa. Hyvällä koivupuulla tuo menee kertapesällisellä täyteen, huonommalla puulla ainakin ihan kylmästä lähtötilanteesta lähdettäessä joutuu lisäämään.

Yks asia mihin kiinnittäisin huomiota, on polttopuulogistiikka. Millainen järjestely siinä vanhassa talossa on? Itseäni tympii ainakin eriten puiden siirtely käsin paikasta toiseen. Paras olisi, jos olisi iso varasto heti kattilan vieressä mihin saisi traktorilla tai jollain kalustolla tuupata puut suoraan, ilman suurempia käsitöitä.

[varikonniemi]

Ilmasilla puilla jos voi lämmittää niin on ihme ellei sitä hyödynnä. Ei sen sijoituksen tarvitse olla kallis jos osaa asennuksen tehdä itse. 5 tonnilla saa jo aika hyvän järjestelmän. Oletus että on jokatapauksessa varaaja ja vesikierto lämmitysmuotona, puulämmitys vain lisää sen varaajan kokoa, pieni osa kokonaiskulua. Jos uutta on rakentamassa niin toki savupiipun rakentaminen on oma kulunsa, mutta ei se nyt niin kallista ole ettei sitä tekisi, vaikka pääasiallinen lämmitysmuoto olisi maalämpö! Kyllä suomalaisessa talossa pitää olla sauna, ja toisena siihen piippuun mielellään lämmityskattila. Toiseen savupiippuun sitten takka josta lasiluukun läpi hohtaa lämpöä olohuoneeseen ja hella jolla saa uuniruokia tehtyä. Saunomisen lisäksi suosittelen kokeilemaan infrapunakylpyä lasiluukullisen takan edessä, on eri tavalla parantavaa kuin saunan lämpö. 20 vuotta meni mulla tämän tajuamiseen, lasiluukun asennuksesta on ketju tällä palstalla jos haluaa nähdä miten yksinkertasta se on vaikka ei ihan plug&play asennus olisi.

[Raimo]

Jos jotain tekisin eri tavalla, niin isommin aurinkosähköä ja älyllä ylimääräinen sähkö varaajan lämmöksi. Ja heti alkuun isompi paisari, se 10% ei riitä! Hyvin eristetty nykytalo ei paljon pyydä lämpöä ja kun otat yli 80% LTO-koneen niin olet jo pitkällä. Ilmamäärät ovat kasvamaan päin, terveisin 100 litraa sekunnissa, joten aktiivijäähdytys ILPeillä on ainoa paras. Maakylmiä ei voi suositella, kun eivät jaksa tiivistää ilmankosteutta ja kattokonvektori on huollon painajainen. Selvitä laitteiston älyvalmiudet. Tehdaseristetyt IV-kanavat säästää aikaa ja mahdollistaa IV:n jäähdytyksen. Uretaania YP 130mm ja villat päälle! Mahdollistaa YP kävelyn kauttaaltaan.

Ja mieti varaajan kytkennät itse, jotta saat kerrostuman. Kylmintä ei kannata sekoittaa paluuseen, vaan palauttaa pohjalle.