Kirjoittaja Aihe: Suunnitelmissa puukeskuslämmitys uuteen taloon  (Luettu 12436 kertaa)

jiihuima

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 144
Vs: Suunnitelmissa puukeskuslämmitys uuteen taloon
« Vastaus #15 : 09.03.2012-15:47 »
Laittasin kans teräspiipun.
Arimax 35, Termovar 32 latauspaketti savukaasuanturilla, Jäspin sähköovali 2.4 ite hitsatuilla kattilayhteillä, 2 käyttövesikierukkaa, Metro 300L lämminvesivaraaja. Aurinkolämpöä 8m² tasokeräimillä ja lämmönvaihtimella. Rintamamiestalo ~150m². Puuta vuodessa ~20p-m³ + saunapuut.

Tune

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 240
Vs: Suunnitelmissa puukeskuslämmitys uuteen taloon
« Vastaus #16 : 09.03.2012-18:40 »
Ovatko teräspiiput riittävän kestäviä talviaikana pitkäkestoisissa lämmityshetkissä? Ainakin joillain teräspiipuilla ei voida jatkusti (6h ja pidempiä aikoja) lämmittää, ilmeisesti lämpölaajeneminen alkaa olla niin suurta että tulee epätoivottuja muutoksia rakenteeseen.
Nibe Vedex 3300
AkvaSmart 500, 2 x Kaukora Lämpöakku 1500 (aurinkovarauksilla)
Latausryhmä Grundfos Magna3 25-60 (ModBus) + moottoriohjattu sunttaus
Lämmön tuotto ja kulutus: 2 x MC602, LKV kulutus MC62, varaajasähkö iEM3150 (kaikki ModBus)
Östberg HERU 100 S (ModBus)
BMS: AtmosCare iC1000

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 516
Vs: Suunnitelmissa puukeskuslämmitys uuteen taloon
« Vastaus #17 : 12.03.2012-07:54 »
http://www.schiedel.fi/tuotteet/uudisrakentaminen/rondo-plus

itsellä on tuon tapainen elementtipiippua 4 metriä ja rosteria 2 metriä jatkona. Alkaako teräs kärsimään 200c lämpötilassa jos on pitemmän aikaa? Eihän piipun alapäässä sen enempää pitäisi lämmintä olla ja siihenkin tulee pikkuinen pikikerros vielä lisäjäähdyttämään ajastaan nuohouksen jälkeen.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

Tune

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 240
Vs: Suunnitelmissa puukeskuslämmitys uuteen taloon
« Vastaus #18 : 12.03.2012-20:36 »
http://www.schiedel.fi/tuotteet/uudisrakentaminen/rondo-plus

itsellä on tuon tapainen elementtipiippua 4 metriä ja rosteria 2 metriä jatkona. Alkaako teräs kärsimään 200c lämpötilassa jos on pitemmän aikaa? Eihän piipun alapäässä sen enempää pitäisi lämmintä olla ja siihenkin tulee pikkuinen pikikerros vielä lisäjäähdyttämään ajastaan nuohouksen jälkeen.

Kiitos tiedosta. Muurattu piippu on pirusti kalliimpi kuin elementtimallinen eikä ulkoseinälle tulevan piipun tarvitse sisätiloja lämmittää kesällä. Eihän lämpimiä kuukausia ole kuin kesä-elokuu (kohta syyskuukin, jos näin lämpimiä syksyjä alkaa tulla), jolloin piipun lämpöä ei sisällä tarvita mutta kun makkarit olisivat ylhäällä niin pirun ikävä siellä on asustella helteillä lämpimän muurin vieressä.

Puusaunaan ajattelin Savumaxia, niin saisi kesäisin lämpimät vedet helpommin löylyjen kanssa. Muuten joutuisi juoksemaan "kahden tulen välissä".

Joitan kompromisseja on tehtävä, vaikka alusta saakka pääsee asioita miettimään...
Nibe Vedex 3300
AkvaSmart 500, 2 x Kaukora Lämpöakku 1500 (aurinkovarauksilla)
Latausryhmä Grundfos Magna3 25-60 (ModBus) + moottoriohjattu sunttaus
Lämmön tuotto ja kulutus: 2 x MC602, LKV kulutus MC62, varaajasähkö iEM3150 (kaikki ModBus)
Östberg HERU 100 S (ModBus)
BMS: AtmosCare iC1000

seppol

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 822
Vs: Suunnitelmissa puukeskuslämmitys uuteen taloon
« Vastaus #19 : 12.03.2012-23:06 »
Minusta piipun voi sijoittaa mihin tahansa. Hyvällä kattilalla ja uunillakin lämpöä ei piipusta tule. Jos pistetään savukaasujen lähtölämpötilaksi alle 150, ei niitä juuri voi jäähdyttää vedon ylläpitämiseksi. Nyt tietenkin sanotaan ettei se ole mahdollista mutta kokemuksesta tiedän että kyllä on.
Mustasta raudasta sisäputkea ei voi tehdä koska se ruostuu. Ruostumaton teräs kestää yli 1000 asteen lämpötilan usean vuoden ajan vaikka jatkuvasti. Käytännössä sitä ei saa poltettua eikä vahingoitettua. Tietenkin sisäputki tarvitsee eristeen ja ulkosuojan ettei kaasu jäähdy liikaa ja jäähdy. Rakenteen pitää olla sellainen että putki pääsee vapaasti laajenemaan lämmetessään.

Kun tuolla edellä mainittiin EN 303-5 standardi ja kun se on mulla tässä, niin selataan sitä vähän.
On tärkeää että kattilat testataan samoissa olosuhteissa että tulokset ovat vertailukelpoiset. Soveltuvilla osin käytetään jo 1982 vahvistettua suomalaista SFS 4800. Siinä on määritelty testausmenetelmät melko seikkaperäisesti.
EN 303-5 standardin mukaan kattilat (ja muutkin tulisijat) jaetaan kolmeen eri hyötysuhdeluokkaan joista 1 on helpoin ja 3 vaativin. Minimi kattilahyötysuhde lasketaan kaavalla: (Perässä on hyötysuhde jos kattilan teho on 20 kw)

luokka 1         hyötysuhde = 47 + 6 x log (nimellisteho)       54,8 %
luokka 2         hyötysuhde = 57 + 6 x log (nimellisteho)       64,8 %
luokka 3         hyötysuhde = 67 + 6 x log (nimellisteho)       74,8 %

Palokaasuista mitataan: häkä CO, kaikki orgaanisessa muodossa oleva hiili OGC, ja hiukkaset

Käsittääkseni palokaasujen pitoisuusrajoista ei ole päästy yksimielisyyteen vielä mutta ne tulevat voimaan.
Sitten vielä yksi asia. Osatehoilla päästöihin ei ole mitään helpotuksia eli jos kattilan tehoa muutetaan, palotulosten on pysyttävä rajoissa.
Kun ei ole ollut pakko, yhdestäkään uunista ei täydellisiä mittaustuloksia ole julkaistu.

lorvi

  • Vieras
Vs: Suunnitelmissa puukeskuslämmitys uuteen taloon
« Vastaus #20 : 13.03.2012-08:45 »
Enpä osaa tuohon piippuasiaan muuta sanoa kun omia kokemuksia. Kesämökeillä on tiilipiiput ja  öisin on keskikesällä liikaa lämpöä piippuun rajoittuvissa tiloissa ja keväästä ja syksystä sopivasti. Asuinrakennuksessa tiilipiippu joka vähäisestä lämmityksestä johtuen ei juurikaan lämpöä tuo mutta jos jättää talvella lämmittämättä niin ilmeisesti vetoisuuden tunteen saa aikaan kun tutuu viileämmältä vaikka mittarit ovat toista mieltä. Uskoakseni kattilahuoneen piippu(tiili) pitää siihen rajoittuneen tilan lämpimänä, ehkä liiankin. Minulla oli yli 20 v käytössä musta teräspiippu, vanhana romukaupasta ostettu, paikkasin. En tiedä missä käytössä ollut, ojarumpuna? minulla se kesti sen 20v eikä siihen tullut yhtään reikää eikä lisäsyöpymiä, oli vaan lyhyt. Nyt on rosteria, ollut kymmenisen vuotta, kerran nuohottu silloin parin vuoden käytön jälkeen jolloin nuohooja sanoi että ei tätä kannata nuohoilla kun ei tässä nytkään ole mitään nuohottavaa. Puhdas on.

teelaakso

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 74
Vs: Suunnitelmissa puukeskuslämmitys uuteen taloon
« Vastaus #21 : 13.03.2012-20:35 »
Peltihormia en koskaan laittaisi saunan kiukaaseen. Näistä on lähtenyt useita tulipaloja liikkeelle kun hormin lähellä on palavia rakenteita. Puukattilan palokaasut on sen verran viileämmät joten tämä ei liene ongelma kun määräysten mukaan tekee. Meille laitettiin tiilipiippu kahdesta selkeästä syystä: a) On ainakin 1000 vuoden kokemus niistä ja hyvin ovat toimineet b)Peltihormissa tarkoitus on mahdollisimman tehokkaasti hävittää palokaasujen energia taivaan tuuliin. Tiilihormissa pyritään varaamaan viimeinenkin lämpö rakenteeseen eli saadaan lisää hyötysuhdetta. Meillä yläkerrassa hormi ei ole edes kovimman lämmityskauden aikana paljoa yli kättä lämpimämpi.
Atmos GSE 40 käänteispalokattila + 3000 litran varaaja. Lämmitettäviä kuutioita 950. Neliöitä 260.

Tune

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 240
Vs: Suunnitelmissa puukeskuslämmitys uuteen taloon
« Vastaus #22 : 13.03.2012-22:47 »
Peltihormia en koskaan laittaisi saunan kiukaaseen. Näistä on lähtenyt useita tulipaloja liikkeelle kun hormin lähellä on palavia rakenteita. Puukattilan palokaasut on sen verran viileämmät joten tämä ei liene ongelma kun määräysten mukaan tekee. Meille laitettiin tiilipiippu kahdesta selkeästä syystä: a) On ainakin 1000 vuoden kokemus niistä ja hyvin ovat toimineet b)Peltihormissa tarkoitus on mahdollisimman tehokkaasti hävittää palokaasujen energia taivaan tuuliin. Tiilihormissa pyritään varaamaan viimeinenkin lämpö rakenteeseen eli saadaan lisää hyötysuhdetta. Meillä yläkerrassa hormi ei ole edes kovimman lämmityskauden aikana paljoa yli kättä lämpimämpi.

Pohdin (ainakin varauksien tekoa) Savumaxin liittämistä saunan hormiin siltä matkalta, mitä saunan sisätiloihin mahtuu. Varmaan 2 metrin piippu teoriassa mahtuisi, jos tehoa sen verran kiukaan palokaasuista saisi. Pysyisivät palokaasujen lämmöt kurissa.

Voi olla rujo asennus, kun piippu saunan sisällä mutta tekniikka on kaunista.
Nibe Vedex 3300
AkvaSmart 500, 2 x Kaukora Lämpöakku 1500 (aurinkovarauksilla)
Latausryhmä Grundfos Magna3 25-60 (ModBus) + moottoriohjattu sunttaus
Lämmön tuotto ja kulutus: 2 x MC602, LKV kulutus MC62, varaajasähkö iEM3150 (kaikki ModBus)
Östberg HERU 100 S (ModBus)
BMS: AtmosCare iC1000

lorvi

  • Vieras
Vs: Suunnitelmissa puukeskuslämmitys uuteen taloon
« Vastaus #23 : 29.03.2012-11:11 »
>Voi olla rujo asennus, kun piippu saunan sisällä mutta tekniikka on kaunista.

Voihan sitä vaikkapa hyötykäyttää johonkin. Tuossa paistaa, keittää, kuumentaa ym. ja saunoessa siinä on makkaravati jos ei aina grilliin tai takkaan tulia urkene.
« Viimeksi muokattu: 29.03.2012-11:14 kirjoittanut lorvi »

lorvi

  • Vieras
Vs: Suunnitelmissa puukeskuslämmitys uuteen taloon
« Vastaus #24 : 02.04.2012-20:43 »
En ole mitannut astianpesukoneen virrankulutusta mutta merkillepantavaa on kuitenkin säästö mikä syntyy sen veden puilla lämmittämisestä. Meillä astianpesukone tekee käppyröihin jokseenkin samanlaisen notkahduksen kun 2 henkilön saunominen elikkä suihkussa käynti. Tuo pyykkikoneen kytkeminen on vielä vaiheessa, ollut kymmenisen vuotta mutta eiköhän sekin vielä puilla lämmitettyä vettä juo tulevaisuudessa kunhan innostun liitännät valmiiksi laittamaan.

Tune

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 240
Vs: Suunnitelmissa puukeskuslämmitys uuteen taloon
« Vastaus #25 : 03.04.2012-21:01 »
En ole mitannut astianpesukoneen virrankulutusta mutta merkillepantavaa on kuitenkin säästö mikä syntyy sen veden puilla lämmittämisestä. Meillä astianpesukone tekee käppyröihin jokseenkin samanlaisen notkahduksen kun 2 henkilön saunominen elikkä suihkussa käynti. Tuo pyykkikoneen kytkeminen on vielä vaiheessa, ollut kymmenisen vuotta mutta eiköhän sekin vielä puilla lämmitettyä vettä juo tulevaisuudessa kunhan innostun liitännät valmiiksi laittamaan.

Olen pohtinut samaa hommaa ja vielä yhtenä optiona esim. 3 asentoista nokkakytkintä, jolla voisi valita 30,40 tai 60 asteisen pesun. Tällöin suntti antaisi vaikkapa vartin verran ohjelman mukaista pesuvettä sekä huuhteluun sen jälkeen ohjelmasta riippumatta 20 asteista vettä, jolloin pesuaineiden poishuuhtelu olisi tehokkaampaa. Tuskin koneista löytyy väyläliitosta että ihan kertoisi automatiikalle mitä on tekemässä...

EDIT: korjataan, että pyykikoneen hommista tässä kirjottelin. Toteuttaisin myös apk:ssa, ilman astevalintaa.
« Viimeksi muokattu: 05.04.2012-17:38 kirjoittanut Tune »
Nibe Vedex 3300
AkvaSmart 500, 2 x Kaukora Lämpöakku 1500 (aurinkovarauksilla)
Latausryhmä Grundfos Magna3 25-60 (ModBus) + moottoriohjattu sunttaus
Lämmön tuotto ja kulutus: 2 x MC602, LKV kulutus MC62, varaajasähkö iEM3150 (kaikki ModBus)
Östberg HERU 100 S (ModBus)
BMS: AtmosCare iC1000

vmj

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 267
Vs: Suunnitelmissa puukeskuslämmitys uuteen taloon
« Vastaus #26 : 18.04.2012-15:04 »

Käänteispalokattiloistakin saa sellaisia malleja, joissa on stokeriluukku joko valmiina tai jälkiasennettavana. Stokeria miettiessäsi ota huomioon, että osa teräspiipuista ei välttättä sovellu esim. hakkeen tai turpeen stokeripolttoon. Teräspiipuilla sakki on jonkin verran talojaan polttanut viime vuosina, mutta suuri osa näistä lienee väärän käyttötavan seurausta: on laitettu teräspiippu kiukaaseen ja saunottu puoli päivää kovia löylyjä, on eristetty yläpohja ns. viimeisen päälle ja pidetty (varaavassa) takassa kesäpelti auki liian pitkään jne. TTY näitä tutki joku vuosi sitten, tutkimus löytyy verkosta ja on osin karuakin luettavaa. Tämän myötä muutama valmistaja muutti asennusohjetta yläpohjan eristyksen osalta. Mutta kuten tuolla jo mainittiinkin ei oikein toimivassa keskuslämmityskattilassa normaalioloissa koskaan päästä palokaasun lämmöissä sellaisille tasoille, että paloriski olisi suuri.

Tuon Veto B-40:n huonoksi puoleksi sanoisin polttopuun mitan, varastopesään olisi hyvä saada mahtumaan puolen metrin halko. Peruskonsepti on paljon käytetty (Ala-Talkkarin lisäksi ainakin Laka ja Ariterm) ja kestäväksi todettu. Suurin hajoamisriski lienee arinan sulaminen jos tuhkia ei tyhjennetä ajoissa, mutta se taas on "user error". Hyötysuhteessa nämä jäävät käänteispalokattiloille, mutta jos puun teet itse niin eipä tällä ehkä niin isoa merkitystä ole.

Latauspaketeista sen verran kommenttina, että Termovarissa ei ole enää Grundfosin kiertovesipumppua, vaan brändätty OEM-tuote ja sulkuventtiilit kuristavat melkoisesti, haitaten mahdollisen vapaakierron toimintaa. Laddomatin pienemmissä malleissa on myös brändätty kiertovesipumppu, 21-100 on Wilon pumpulla. Latausautomatiikan ohjaamiseen kannattaa miettiä savukaasutermostaattia (joissain Termovar-toimituksissa vakiona, Laddomatiin hankittavissa erikseen), jolloin latauspumppu käynnistyy ja sammuu savukaasujen lämpötilojen mukaan.

Varaajan koosta en osaa kommentoida, mutta lämpötalouden kannalta pyöreä muoto on hyvä. Mieti mahdollista toista kierukkaa esim. aurinkolämpöä silmälläpitäen. Ainakin varaus olisi hyvä olla varaajassa valmiina jos vaikka itse kierukkaa et hankkisikaan.

Korvausilman saanti on tärkeä juttu ja itsellänikin yksi asioita mikä vielä uupuu tuosta uudesta pannuhuoneesta. Mietin kahta 160 mm lautasventtiiliä ulko-oveen ja sisäpuolelle peltikoteloa jonka suojassa ilma saa nousta oven yläosaan, samalla toivottavasti hieman lämmeten. Peltikotelo estäisi lisäksi kylmän ilman valumisen pannuhuoneen lattialle lämmitysjaksojen välissä, joskin saman saisi aikaan laittamalla lautasventtiilit kiinni molemmin puolin ovea... Härmä-Airilla taisi olla teräspiippu, joka tuo korvausilmaa vesikaton yläpuolelta, samalla jäähdyttäen piipun sisäputkea. Tämä voisi olla pannuhuonekäytössäkin aika vinkeä kapistus jos vain soveltuu (en tiedä).
Orlan Super 40 ja Laddomat 21-100 + savukaasutermostaatti, Akva 2400EK+vastukset,  levylämmönvaihdin, Arimax 17R

lorvi

  • Vieras
Vs: Suunnitelmissa puukeskuslämmitys uuteen taloon
« Vastaus #27 : 19.04.2012-22:22 »

Korvausilman saanti on tärkeä juttu ja itsellänikin yksi asioita mikä vielä uupuu tuosta uudesta pannuhuoneesta. Mietin kahta 160 mm lautasventtiiliä ulko-oveen ja sisäpuolelle peltikoteloa jonka suojassa ilma saa nousta oven yläosaan, samalla toivottavasti hieman lämmeten. Peltikotelo estäisi lisäksi kylmän ilman valumisen pannuhuoneen lattialle lämmitysjaksojen välissä, joskin saman saisi aikaan laittamalla lautasventtiilit kiinni molemmin puolin ovea... Härmä-Airilla taisi olla teräspiippu, joka tuo korvausilmaa vesikaton yläpuolelta, samalla jäähdyttäen piipun sisäputkea. Tämä voisi olla pannuhuonekäytössäkin aika vinkeä kapistus jos vain soveltuu (en tiedä).


Minulla on tuollainen automaattinen korvausilmaluukku , mistä kissa ja koirakin pääsevät talvella lämmittelemään.

LKN-FIN

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 62
Vs: Suunnitelmissa puukeskuslämmitys uuteen taloon
« Vastaus #28 : 19.04.2012-22:55 »

Korvausilman saanti on tärkeä juttu ja itsellänikin yksi asioita mikä vielä uupuu tuosta uudesta pannuhuoneesta. Mietin kahta 160 mm lautasventtiiliä ulko-oveen ja sisäpuolelle peltikoteloa jonka suojassa ilma saa nousta oven yläosaan, samalla toivottavasti hieman lämmeten. Peltikotelo estäisi lisäksi kylmän ilman valumisen pannuhuoneen lattialle lämmitysjaksojen välissä, joskin saman saisi aikaan laittamalla lautasventtiilit kiinni molemmin puolin ovea...

Meillä on talon rakentanut mies tehnyt aikoinaan tuollaisen kotelon oveen josta se ilma nousee alhaalta ylös kuten kuvailit. On kyllä hyvä ja toimiva ratkaisu mielestäni!  ;)
120m2 1980 luvulta. Jämä junior 1K ,1200l varaajalla.

vmj

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 267
Vs: Suunnitelmissa puukeskuslämmitys uuteen taloon
« Vastaus #29 : 20.04.2012-16:06 »
Lainaus käyttäjältä: LKN-FIN
Meillä on talon rakentanut mies tehnyt aikoinaan tuollaisen kotelon oveen josta se ilma nousee alhaalta ylös kuten kuvailit. On kyllä hyvä ja toimiva ratkaisu mielestäni!  ;)

Kiva kuulla!  :) Itse mietin vielä onko tuossa jotain kondenssiongelmia, mutta ilmeisesti ei suuremmalti ainakaan.

Jos tuon kotelon alle jättäisi molemmat venttiilit, saisi siitä suhteellisen siron. Leveys 50 cm ja korkeus 8 cm vastaisi aika lailla lautasventtiilien pinta-alaa ja mahtuisi vielä nätisti ovilevyn päälle.
Orlan Super 40 ja Laddomat 21-100 + savukaasutermostaatti, Akva 2400EK+vastukset,  levylämmönvaihdin, Arimax 17R