Kespes-kattila

[Rampe]

Laitoin tuonne aijaan sivuille muutaman kuvan. Kuvien laatu ei ole mikään päätä huimaava. On tullut huomattua, ettei tahdo riittää pannuhuoneessa tila kuvaamiseen. Tulee siis aina joku seinä vastaan tai jotain muuta edessä.

[Tapsa84]

Laitoin tuonne aijaan sivuille muutaman kuvan. Kuvien laatu ei ole mikään päätä huimaava. On tullut huomattua, ettei tahdo riittää pannuhuoneessa tila kuvaamiseen. Tulee siis aina joku seinä vastaan tai jotain muuta edessä.

Kiitoksia kuvista!

Todella näppärän näköinen ilmestys ja asennus. Oikeen hoitotasot ja kaikki! Joudun ehkä varastamaan tämän kattilahuone idean.

Katsoin että varastopesä imee 224 litraa puuta. Minkälaisilla mitoilla tuo lisävarastopesä on? Onko tässä lisäpesässä yksi seinä kalteva?

Oletko koskaan punninnut paljonko menee kiloissa puuta varastopesiin? Minkälaiset on lämmitettävät tilat, jos palaa pari pesällistä päivässä kovilla pakkasilla? Meinaan vaan, että on aika likellä 70kg puuta jo kattilanvarastopesä jos todella vetää 224l.

Edit: Niin, muotoilen kysymyksen uudelleen; Et varmaan ole polttanut kahta kokonaista pesällistä puuta päivässä, vaan käynyt kahdesti lisäämässä siiloon puuta x-määrän?

[Rampe]

Kiitoksia kuvista!

Todella näppärän näköinen ilmestys ja asennus. Oikeen hoitotasot ja kaikki! Joudun ehkä varastamaan tämän kattilahuone idean.

Katsoin että varastopesä imee 224 litraa puuta. Minkälaisilla mitoilla tuo lisävarastopesä on? Onko tässä lisäpesässä yksi seinä kalteva?

Oletko koskaan punninnut paljonko menee kiloissa puuta varastopesiin? Minkälaiset on lämmitettävät tilat, jos palaa pari pesällistä päivässä kovilla pakkasilla? Meinaan vaan, että on aika likellä 70kg puuta jo kattilanvarastopesä jos todella vetää 224l.

Edit: Niin, muotoilen kysymyksen uudelleen; Et varmaan ole polttanut kahta kokonaista pesällistä puuta päivässä, vaan käynyt kahdesti lisäämässä siiloon puuta x-määrän?

Varastopesän leveys n: 52 cm , pituus 46 cm. Korkeus pohjatiilistä täyttöluukun reunaan noin 230 cm. Tilavuus teoriassa 550 litraa. Käytännössä korkeudesta voi ottaa 10-15 cm pois niin ollaan lähellä totuutta.
45 cm klapeja menisi silloin ~ 450 litraa. Kattilan jatkosiilon korkeus 135 cm laipasta laippaan.
Kaikki varastopesän ja siilon seinämät suoria, ei siis ole kallistettu yhtään.

Jos joku nyt tekee kauppaa kyseisestä kattilasta, niin kannattaa kysyä onko mahdollista tehdä pesästä hiukan alaspäin laajeneva  Oletettavasti toimisi silloin ns. kiilapuillakin paremmin.

Lämmitettävää alaa kertyy n: 300 m2 talosta ja navetan käyttöveden / huoltotilojen lämmitus. Lämpökanaalia muistaakseni 120 m.
Kovemmilla pakkasilla yleensä 2 täyttöä/vrk. Lauhemmilla keleillä 1 täyttö. Meniskö tuota puuta maksimissaan 500-550 litraa vuorokaudessa. Riippuu niin paljon polttoaineen laadusta ja vaihteleeko paljon (käyttöveden) kulutus.

Kattilan jatkosiilo on omavalmiste. Eristetty 10 cm palovilla. Palamisilmasäätimen tein uuden ja paremmin toimivan kun tehtaan versio. Kattila on pelannut melko hyvin kun laadukasta kuivaa poltettavaa. Klapien poltossa olisi hyvä olla aina vähän pyöreää puuta seassa, jotta kasa vajoaa hyvin alas asti.
Huoltovapaa kattila tämä ei ole  2-3 viikon välein pitää polttaa melkein tyhjäksi ja kolata tuhkaa varastopesän takakulmasta. Samoin, jos kulmiin on kertynyt pikikakkua, ne on hyvä hakata pois.
Muutaman kerran viikossa olen polttoputken alta, arinan päältä kaapinut tuhkaa pois. Tämä ei ole ylitsepääsemätön työmaa, mutta tehtävä kuitenkin.
Lämpökeskuksen pannuhuoneessa on tilavaraus toiselle kattilalle ja stokerille, eli on mahdollista että tulevaisuudessa siirryn hakkeen polttoon. Mutta vielä ei rahatilanne anna siihen mahdollisuutta.

[Tapsa84]

Varastopesän leveys n: 52 cm , pituus 46 cm. Korkeus pohjatiilistä täyttöluukun reunaan noin 230 cm. Tilavuus teoriassa 550 litraa. Käytännössä korkeudesta voi ottaa 10-15 cm pois niin ollaan lähellä totuutta.
45 cm klapeja menisi silloin ~ 450 litraa. Kattilan jatkosiilon korkeus 135 cm laipasta laippaan.
Kaikki varastopesän ja siilon seinämät suoria, ei siis ole kallistettu yhtään.

Jos joku nyt tekee kauppaa kyseisestä kattilasta, niin kannattaa kysyä onko mahdollista tehdä pesästä hiukan alaspäin laajeneva   Oletettavasti toimisi silloin ns. kiilapuillakin paremmin.

Lämmitettävää alaa kertyy n: 300 m2 talosta ja navetan käyttöveden / huoltotilojen lämmitus. Lämpökanaalia muistaakseni 120 m.
Kovemmilla pakkasilla yleensä 2 täyttöä/vrk. Lauhemmilla keleillä 1 täyttö. Meniskö tuota puuta maksimissaan 500-550 litraa vuorokaudessa. Riippuu niin paljon polttoaineen laadusta ja vaihteleeko paljon (käyttöveden) kulutus.

Kattilan jatkosiilo on omavalmiste. Eristetty 10 cm palovilla. Palamisilmasäätimen tein uuden ja paremmin toimivan kun tehtaan versio. Kattila on pelannut melko hyvin kun laadukasta kuivaa poltettavaa. Klapien poltossa olisi hyvä olla aina vähän pyöreää puuta seassa, jotta kasa vajoaa hyvin alas asti.
Huoltovapaa kattila tämä ei ole   2-3 viikon välein pitää polttaa melkein tyhjäksi ja kolata tuhkaa varastopesän takakulmasta. Samoin, jos kulmiin on kertynyt pikikakkua, ne on hyvä hakata pois.
Muutaman kerran viikossa olen polttoputken alta, arinan päältä kaapinut tuhkaa pois. Tämä ei ole ylitsepääsemätön työmaa, mutta tehtävä kuitenkin.
Lämpökeskuksen pannuhuoneessa on tilavaraus toiselle kattilalle ja stokerille, eli on mahdollista että tulevaisuudessa siirryn hakkeen polttoon. Mutta vielä ei rahatilanne anna siihen mahdollisuutta.

Noh siinäpä on tosiaan tilavuutta varastopesällä. Melkoinen määrä lämmitettävää tilavuutta näyttäisi myös olevan. Pikaisella laskutoimituksella taitaa polttoteho olla lähempänä/yli 40kw kuin 20kw, jos meinaa polttaa lähemmäs 200kg puuta päivässä. Voi olla myös että ilmasyöttö parannuksilla on tehoon suuri vaikutus. Oletko muuten mittaillut savukaasujen lämpötiloja? Kuvan perusteella konvektio pinnat ei näytä kovin suurilta, joten suurella teholla voi karkailla piippuun energiaa. Yleensä kai luokka 10-15kw per 1m2 on rasitus tulipinnoilla. Olen samaa mieltä, että kattila kaipaisi yhden kaltenevan seinämän helpottamaan syöttöä.

Tuon pikikakun piikkauksen ymmärtää kyllä alapaloisessa, kun kaasutus tapahtuu lähellä peräseinää ja vain pieni osa puusta on mukana kaasutuksessa. Varastopesän lämpötila pysyy aika alhaisena mutta puut pääsevät silti "hikoilemaan" reippaasti. Tietysti pitkät välit aina ennen tyhjäksi polttamista vaikuttaa myös tähän kertymiseen. En tarkalleen tiedä arinan/kattilan tulipesän rakenteita, mutta oikein sijoitetuilla tulitiilillä saadaan lämpimämmät pinnat varastopesän ala-osaan ja myös valuvat "hiet" kaasuuntuu paremmin poies.

Ei kuullostaa kovin suurelta jumpalta jos 3vk välein tekee puhdistuksen. Periaatteessa aika erikoinen veto laittaa nimellisteholtaan 15-40kw kattila maatilalle ja vain 3 m3 varaajalla, varsinkin jos kulutus on suurta. Mutta näemmä tämä klapilla toimiva jatkuvapaloinen on toimiva laitos, kun sen oikein rakentaa ja mitoittaa. Hatun nosto! Itse olen ajatellut noin 15kw kattilaa suurella varastotilalla ja jatkuvapolttoisena. Järkevä hystereesi on/off poltolle ja oikea mitoitus lämmitys tarpeen mukaan. Ei tarvitse asua pannuhuoneessa ja palaminen pysyy pitkillä polttoajoilla optimaalisena. Stokeri ei myöskään kuulostele huonolta idealta.

[Rampe]

Noh siinäpä on tosiaan tilavuutta varastopesällä. Melkoinen määrä lämmitettävää tilavuutta näyttäisi myös olevan. Pikaisella laskutoimituksella taitaa polttoteho olla lähempänä/yli 40kw kuin 20kw, jos meinaa polttaa lähemmäs 200kg puuta päivässä. Voi olla myös että ilmasyöttö parannuksilla on tehoon suuri vaikutus. Oletko muuten mittaillut savukaasujen lämpötiloja? Kuvan perusteella konvektio pinnat ei näytä kovin suurilta, joten suurella teholla voi karkailla piippuun energiaa. Yleensä kai luokka 10-15kw per 1m2 on rasitus tulipinnoilla. Olen samaa mieltä, että kattila kaipaisi yhden kaltenevan seinämän helpottamaan syöttöä.

Tuon pikikakun piikkauksen ymmärtää kyllä alapaloisessa, kun kaasutus tapahtuu lähellä peräseinää ja vain pieni osa puusta on mukana kaasutuksessa. Varastopesän lämpötila pysyy aika alhaisena mutta puut pääsevät silti "hikoilemaan" reippaasti. Tietysti pitkät välit aina ennen tyhjäksi polttamista vaikuttaa myös tähän kertymiseen. En tarkalleen tiedä arinan/kattilan tulipesän rakenteita, mutta oikein sijoitetuilla tulitiilillä saadaan lämpimämmät pinnat varastopesän ala-osaan ja myös valuvat "hiet" kaasuuntuu paremmin poies.

Ei kuullostaa kovin suurelta jumpalta jos 3vk välein tekee puhdistuksen. Periaatteessa aika erikoinen veto laittaa nimellisteholtaan 15-40kw kattila maatilalle ja vain 3 m3 varaajalla, varsinkin jos kulutus on suurta. Mutta näemmä tämä klapilla toimiva jatkuvapaloinen on toimiva laitos, kun sen oikein rakentaa ja mitoittaa. Hatun nosto! Itse olen ajatellut noin 15kw kattilaa suurella varastotilalla ja jatkuvapolttoisena. Järkevä hystereesi on/off poltolle ja oikea mitoitus lämmitys tarpeen mukaan. Ei tarvitse asua pannuhuoneessa ja palaminen pysyy pitkillä polttoajoilla optimaalisena. Stokeri ei myöskään kuulostele huonolta idealta.

On tullut jo aikaisemmin huomattua, ettei nää rakennukset pyhällä hengellä lämpiä 
Käyttöveden kulutus on suuri. Siihen hukkuu paljon kilowatteja.. Jo navetalle menevällä energiamäärällä lämmittäisi varmasti pienen ok talon 
Kespesin kattilassa teho on jotain ihan muuta mitä kilvessä lukee(25 kw). 40 kw lähtee ja voi mennä vähän päällekin.
Kovillakaan pakkasilla kattila ei ollut jatkuvasti käynnissä, vaikka teoriassa niin pitäisi tapahtua.
Konvektiot on mitoitettu johonkin 20-30 kw teholle. Isommilla tehoilla ajellessa ne käy vähän naftiksi..
Savukaasun lämpotila nuohousen jälkeen noin 250-300 c ja ennen nuohousta jotain 350 c.
Konvektio on tehty melko väljäksi, eli sinne voisi laittaa savujarrutkin lämpötilaa alentamaan.
Pienipalaisella polttoaineella (hake,turve) tehon saa säädettyä alemmas, jolloin poistolämpö alempi.

Kattilan perässä on varaajat 2 m3 ja 0,7 m3. Sijaitsevat lämmitettävissä rakennuksissa. Tuo isompi on peruja vanhasta klapilämmityksestä. En sitten viitsinyt lähteä purkamaan toimivaa systeemiä.
Vaikka Kespesiä mainostetaan ilman varaajaa toimivaksi, niin mun mielestä parhaiten sen saa toimimaan kun kytkee rinnalle edes pienen varaajan. Polttojakson pituus on silloin jotain ihan muuta kun pelkällä kattilan vesitilalla.

Katsotaan alkaako tuohon kattilaan ilmaantua pikiongelmaa. Ei ainakaan vielä ole ongelmaksi asti ollut.
 

[pilke]

Tervehdys!

Olen uusi käyttäjä foorumilla ja olen kuukauden päästä muuttamassa taloon, joka lämpeää kespessin voimin. Malli on Kespes 25 kW ja se on valmistettu muistaakseni 80-luvun loppupuolella. Kattila on varustettu jatkovarastolla. Talossa on lämmitettävää noin 120 neliömetrin verran. Lisäksi kattilalla lämpeää luonnollisesti kiertoveden lisäksi käyttövesi. Erillistä lämminvesivaraajaa ei ole. Lämpökanaalia talon ja pannuhuoneen välillä on noin 40 metriä.

Mitä tulisi tuon ikäisessä pannussa huomioida noin yleisesti huollon kannalta? Tietysti säännöllinen nuohous ja muut ylläpitävät toimenpiteet, mutta mitkä ovat kattilan ns. heikot kohdat jotka tulisi ensisijassa tarkastaa?

Menovesi on kiehahtanut luultavasti useamman kerran edellisellä käyttäjällä, sillä menoveden lämpötilamittari ei toimi. Se tulisi siis uusia. Lisäksi haluaisin mielenkiinnon vuoksi myös savukaasumittarin lämpötilojen seuraamiseen. Mihin se tulisi oikeaoppisesti sijoittaa? Onko sille valmista paikkaa ko. kattilassa?

Puhaltimen turbiinista on myös siipiä katkennut, joten puhallin ravistaa ollessaan käynnissä. Se tulisi myös uusia.

Koska puukeskuslämmitys on minulle vierasta, kyselisin myös kuinka hyvin kattilan vesitila pitää lämmön? Lähinnä mielessäni on se, että kesäisin täytyy lämmin käyttövesi kattillalla lämittää. Askarruttaa että kuinka usein täytyy kattilassa tulia pidellä.

Näihin kysymyksiin saisin tietysti vastauksen kokeilemallakin, mutta siihen on mahdollisuus vasta muuton yhteydessä. Edellinen talon omistaja ei valitettavasti enää ole kertomassa kuinka homma on hänellä pelittänyt. Oma taustani on sellainen, että olen asunut talossa jossa lämmityksenä suorasähkö (peruslämpö ja käyttövesi), viimeiset asteet sisälämmössä on nostettu leivinuunilla ja varaavalla takalla. Nyt sitten pitäisi opetella puukeskuslämmityksen saloja ja kespessin sielun elämää.

Sen verran intoilija olen että haluan jo etukäteen tietoa ettei kaikkea tarvitse kantapään kautta oppia. Talo on 50-luvun rintamamiestalo kahdessa kerroksessa seinäpatterein varustettuna. Kaikki tieto on tervetullutta etukäteen ja käyttäjäkommentteja tulen varmasti kirjoittelemaan ja kyselemään lisää kun homma lähtee käyntiin. Kuviakin voin laitoksesta laittaa jahka taas kohteelle kerkiää.

Kiitosta jo etukäteen!

[Rampe]

Tervehdys!

Olen uusi käyttäjä foorumilla ja olen kuukauden päästä muuttamassa taloon, joka lämpeää kespessin voimin. Malli on Kespes 25 kW ja se on valmistettu muistaakseni 80-luvun loppupuolella. Kattila on varustettu jatkovarastolla. Talossa on lämmitettävää noin 120 neliömetrin verran. Lisäksi kattilalla lämpeää luonnollisesti kiertoveden lisäksi käyttövesi. Erillistä lämminvesivaraajaa ei ole. Lämpökanaalia talon ja pannuhuoneen välillä on noin 40 metriä.

Mitä tulisi tuon ikäisessä pannussa huomioida noin yleisesti huollon kannalta? Tietysti säännöllinen nuohous ja muut ylläpitävät toimenpiteet, mutta mitkä ovat kattilan ns. heikot kohdat jotka tulisi ensisijassa tarkastaa?

Menovesi on kiehahtanut luultavasti useamman kerran edellisellä käyttäjällä, sillä menoveden lämpötilamittari ei toimi. Se tulisi siis uusia. Lisäksi haluaisin mielenkiinnon vuoksi myös savukaasumittarin lämpötilojen seuraamiseen. Mihin se tulisi oikeaoppisesti sijoittaa? Onko sille valmista paikkaa ko. kattilassa?

Puhaltimen turbiinista on myös siipiä katkennut, joten puhallin ravistaa ollessaan käynnissä. Se tulisi myös uusia.

Koska puukeskuslämmitys on minulle vierasta, kyselisin myös kuinka hyvin kattilan vesitila pitää lämmön? Lähinnä mielessäni on se, että kesäisin täytyy lämmin käyttövesi kattillalla lämittää. Askarruttaa että kuinka usein täytyy kattilassa tulia pidellä.

Näihin kysymyksiin saisin tietysti vastauksen kokeilemallakin, mutta siihen on mahdollisuus vasta muuton yhteydessä. Edellinen talon omistaja ei valitettavasti enää ole kertomassa kuinka homma on hänellä pelittänyt. Oma taustani on sellainen, että olen asunut talossa jossa lämmityksenä suorasähkö (peruslämpö ja käyttövesi), viimeiset asteet sisälämmössä on nostettu leivinuunilla ja varaavalla takalla. Nyt sitten pitäisi opetella puukeskuslämmityksen saloja ja kespessin sielun elämää.

Sen verran intoilija olen että haluan jo etukäteen tietoa ettei kaikkea tarvitse kantapään kautta oppia. Talo on 50-luvun rintamamiestalo kahdessa kerroksessa seinäpatterein varustettuna. Kaikki tieto on tervetullutta etukäteen ja käyttäjäkommentteja tulen varmasti kirjoittelemaan ja kyselemään lisää kun homma lähtee käyntiin. Kuviakin voin laitoksesta laittaa jahka taas kohteelle kerkiää.

Kiitosta jo etukäteen!

Tarkista ainakin kattilasta: Luukkujen tiiviys, arinan ja ilmanjakoputken kunto. Puhallin kannattaa uusia jos se kerran on saanut ns. siipeensä. Valmistajalta saa varaosia vanhoihinkin malleihin, eli Jamegroup oy Kauhajoelta.
Toinen juttu mikä tuli mieleen, niin tuo jatkosiilo. Kannattaa koputella seinämiä ja katsoa, ettei ole mistään puhki. Vaikka kattilan varastopesä on tehty haponkestävästä, niin jatkosiilot yleensä mustaa rautaa joka menee aikanaan puhki. Pienikin reikä aiheuttaa ilmavuodon, joka sekoittaa palamista. Tyhjäkäyntijaksolla ilmavuoto aiheuttaa kitupolttoa, joka taas pikeää tulipinnat..

Kattilan täytössä pitää olla varovainen!!! Ensin puhallin hyvissäajoin stoppiin ja sitten vasta täyttöluukkua hiukan raolleen, niin että savu vetäytyy piippuun tai toivottavasti vetäytyy, se riippuu ihan piipun vedosta.
Varastopesässä on kattilan käynnissäolessa häkää, joka voi syttyä humahtaen jos aukoo luukkua liian hätäseen.

Laita vaan kuvia näkyville sitten kun se on mahdollista.

[Rampe]

Kattila sai sisäänsä uuden ilmanjakoputken. Vanha on ihan kunnossa vielä, mutta tarkoitus oli kokeilla erilaista reikäkokoa kun alkuperäisessä "huilussa"
Ajatus oli se, että pienempi reikä sen voimakkaampi ilmasuihku >> vakaampi poltto.. 
Alkuun ensiöilma 6,5 mm (6mm kaikki loppu)  poralla ja toisio 7,5 mm.
Tuloksena savukaasut 130-180 c, eli aliteholla menee..
Seuraavaksi ensiö 8,5 mm. Nyt toimii jo paremmin. Savutusta piipusta, joten toisioilmakin 8,5 mm reijillä.
Poltto nyt ok. savukaasut 240-270c puolipuhtaalla kattilalla. Piipun päästäkin hyvät päästöarvot.
Katsellaan miten jatkossa menee tällä putkella, näkee sitten onko pienemmistä rei istä jotain haittaa?

[Pähkäilijä]

Mites se menikään, kun reijän halkaisija tuplaantuu niin pinta-ala nelinkertaistuu. Siitä voi pähkäillä minkä verran ennen meni, mutta eiköhän tuo tasaisempi ilmanjako polttoon saa aikaan tasasempaa palamistakin 

[Rampe]

Alkuperäisellä putkella ensiöilmareikien pinta-ala yht noin 1150mm2 ja toisio 620mm2
Uudella putkella ensiö 570mm2 ja toisio myös 570mm2. Yhteenlaskettuna 1140mm2, eli vastaa yhtä n: 38 millin reikää mistä kaikki ilma kulkee 

Laskettu tälläisella laskurilla (suosittelen) : http://www.calkoo.com/?lang=5&page=45

[seppol]

Tässä ontaas melenkiintoinen alue. Oli -80 luvun alussa töissä yrityksessä jossa tehtiin mm. purunpoistojärjestelmiä. Aiinä saattaa olla kymmeniä pienmpiä putkia jotka yhdistellään vaiheittain suuremmiksi ja viimein esimekiksi syklooniin. On tärkeää että ilman nopeudet pysyvät vakioina koko matkan ja kehittelin yksinkertaisen tavan laskea putkien halkaisijoita.

Lähtökohta on ns. Pythagoraan lause: Surakulmaisen kolmion kateeteille piirettyjen neliöiden summa = hypotenuusalle piirretty neliö.

Jos on kyseessä ympyrä, kaikissa tekijöissä on tekijä 2 * pi. Se voidaan = merkin vasemmalla puolella ottaa yhteenlaskettavien yhteiseksi tekijäksi jolloin se voidaan supistaa pois kun oikealla puolellakin on sama tekijä.

Esimerkki:
Meillä on kaksi putkea joiden halkaisijat on 5 senttiä ja 10 senttiä. Kaavan mukaan sadaan: neliöjuuri ( 5*5 + 10*10) = neliöjuuri (125) = 11,2 senttiä.

Sama pätee vaikka yhteenlaskettavia putkia on enemmänkin. Korotetaan toiseen, lasketaan yhteen ja otetaan neliöjuuri.

Esimerkki:
Putkien halkaisjat on 10, 15, 20, 25,30 ja 35 senttiä. Millainen on yksi putki jonka pinta-ala on sama?
Kun kaikki korotetaan toiseen, saadaan luvut 100, 225, 400, 625, 900 ja 1225. Kun nämä lasketaan yhteen saadaan 3475. Tämän neliöjuuri on 58,9 senttiä. Riittää yksi 60 sentin putki.
Jos taas halutaan jakaa pinta-ala kahteen yhtäsuureen putkeen, jaetaa 3475 kahdella, saadaan 1737,5 ja tämän neliöjuuri on 41,6. Tarvittaisiin kaksi 42 senttistä putkea.

Kaava toimii myös kaikilla säännöllisillä monikulmioillakin: kolmio, neliö, viisikulmio jne. Ei sekaisin vaan keskenään. Esimerkiksi viisikulmioilla se voisi olla sivun pituus tai joku lävistäjä.

[Maatilallinen]

Rampella siisti kattilahuone Ainakin vielä, mulla on muuttunut aika mustanpuhuvaksi aikojen saatossa, kerran sen siivosin oikein kunnolla niin pari kuukautta ja siivouksesta ei ollut merkkiäkään.



Kespesissä kun ei meinaa tuhkaluukun tiiviste pysyä paikoillaan ihan vain uraan painamalla niin apu löytyy rautakaupasta saatavasta TIXO liimasta

Itselläni ei ole tiiviste tahtonut pysyä paikallaan mutta nyt kävin liimaa hakemassa ja liimasin paikoilleen. Ennen liimausta kannattaa puhdistaa luukun tiivisteura esim. teräsharjalla ja irroittaa piki ym. jos sinne on sellaista päässyt tarttumaan.

Levitin liimaa purkista sormella uraan aina pienen pätkän kerrallaan ja painoin tiivisteen kiinni, aika nopeasti tarttuu. Meinaa mennä sotkemiseksi sitten jos liimaa alkaa olla vähän siellä ja täällä, aika helposti alkaa leviämään.

Nyt on tiiviste pysynyt paikallaan.


Viikonloppuna kun menin tilalle niin ei ollut Kespesissä tulta ollenkaan ja 4000l varaajassakin vain 10 astetta. Laitoin tulille illalla n. klo 22 niin puolenpäivän aikaan oli varaajasta tuleva vesi jo 80c. Puuta oli kulunut silloin n. 2 pesällistä eli jotain 350-400 litraa ja jokunen "säkki" jätteitä, olisiko niitäkin pari pesällistä ollut.

Palaa muuten kaikki jätteetkin hyvin, kova pöhinä käy ja jäljelle jää vain tuhkaa, ei roskista tartte.

Katsoin savukaasujen lämpötilan, n. 250-300c täydellä teholla vajaa vuorokausi konvektion puhdistuksen jälkeen. Ilmaläppää ei ole rajoitettu vaan täysi puhaltimen antama ilmamäärä menee kattilaan.

Varastopesä paloi tyhjäksi n. 5 tunnissa kun kattila kävi koko ajan. Polttoaineena oli sekahalkoja mutta ei koivua. Teho jotain 30-35kW paikkeilla


Sitten huomasin yhdessä vaiheessa että läppä ei mennyt puhaltimessa kiinni ollenkaan vaan jäi puoliväliin kanittamaan. Öljysin sitten läpän kiinnittymiskohdat ja se alkoi taas toimia. Savupiippu on niin korkea ettei kytysavuja pysty pihassa haistamaan joten ongelmaa ei siitä ollut huomannut, nyt sattumalta satuin huomaamaan.


Mulla menee reilu pesällinen vuorokaudessa näin kesälläkin kun sen verran on hukkalämpöä itse lämppärissä, talolla ja näiden välisessä kanaalissa, kunnon pakkasella sitten varastopesä pitää täyttää kolmesti tai neljästi päivässä

[Rampe]

Pannuhuone on toistaiseksi pysynyt melko siistinä. Pääasiassa puuroskaa tahtoo pyöriä lattialla. Niitä tulee välillä lakaistua pois. Siisteyteen auttaa myös se, että tuhkaa ei tarvi kantaa ulos.. Lämpökeskuksen aikana vain muutaman ämpärin manuaalisesti roudannut pihalle. Tämä sen takia kun on ollut jotain roinaa poltossa ja tuhka ollut huonosti juoksevaa (esim. mursketta, kiviä tai rautaa paljon seassa)
Kattila on helppo huoltaa kun sen tavoille oppii 
Esim varastopesän täytössä ei tarvitse savusukeltaa kun muistaa sammuttaa polttopuhaltimen hyvissäajoin ja malttaa tuulettaa riittävästi siiloa ennen kun avaa lukun kokonaan.

Kattila on ollut nyt kesälläkin jatkuvasti toiminnassa. Varastopesän täyttö joka toinen pv. Polttoainetta kulunut tuolloin ehkä jatkosiilollinen.
Palamispuhtaus on kesällä huonompaa kun talvella. Nokea kertyy nopeampaa tahtia tulipinnoille. Varsinaista pikiongelmaa en ole huomannut.
Tämä on jatkuvapolttoisten huono puoli. Samaa tekee stokerit, pellettipolttimet pienen kulutuksen aikaan.

 

[Pähkäilijä]

Palamispuhtaus on kesällä huonompaa kun talvella. Nokea kertyy nopeampaa tahtia tulipinnoille. Varsinaista pikiongelmaa en ole huomannut.
Tämä on jatkuvapolttoisten huono puoli. Samaa tekee stokerit, pellettipolttimet pienen kulutuksen aikaan.

vähän ot mutta useissa pellettipolttimissa on sytytysvastus ja kesällä voi tuli sammuakin. Täällä on menny kesäkuussa 2 aikuisen lämpimän veden tarpeeseen ja vähän kosteiden tilojen lattialämmitykseen tähän mennessä 60 kiloa puuta.

[Rampe]

vähän ot mutta useissa pellettipolttimissa on sytytysvastus ja kesällä voi tuli sammuakin. Täällä on menny kesäkuussa 2 aikuisen lämpimän veden tarpeeseen ja vähän kosteiden tilojen lattialämmitykseen tähän mennessä 60 kiloa puuta.

Juu. Tarkoitin jatkuvapaloisia hake tai pellettipolttimia.  Pellettipuolella on tosiaan jo noita vastussytyteisiä malleja. Hakelaitteissa kai muutamaan merkkiin saatavilla.
Ymmärrän kyllä, että moni kauhistelee noita puunkulutuslukemia. Mutta tuolla lämpiää kaksi eri rakennusta. Kesälläkin 5-6 hengen käyttövedet ja firman puoli lisäksi. Vettä ei paljon säästellä, eikä varsinkaan yrityksen puolella voikaan. Alkaisi näkymään "tuotteen" laadussa..
Yli 120 metrin kanaalikaan tuskin ilman häviötä menee 
Koitan jossain vaiheessa mittailla pelkän asuintalon kulutusta, niin sitten voi verrata entiseen järjestelmään.