Attack lambda kaasutuskattila ja aurinkokeräimet saneerauskohteeseen

[Juhani]

Huonohko video lämmityksenaikaisista ilmansäädöistä.
Melko huonosti taipuu tuo riistakamera tuollaisiin oikeisiin kuvauksiin.

https://www.youtube.com/watch?v=OmesheeGILk

[Juhani]

Jep, aikaslailla on aika vierähtänyt siitä kun viimeksi on tullut päivitettyä tätä.

Tlanne tällä hetkellä
Kattilalla ja koko kokoonpanolla lämmitetty nyt ilman isompia muutoksia vajaa nelisen vuotta.
Isommilta karikoilta on vältytty ja lämpöä on riittänyt.
Puita kuluu kaikki mitä pesään laittaa, nyt varsinkin kun olen alkanut pitämään horoa autotallia lämpöisempänä.

Poltettu on kaikkea puulajia joista paras tehtaan asetuksille on kuusi, kyllähän nuo muutkin käy mutta koivu hieman voi temputa jos ei lado fiksusti aloitusvaiheessa.

[Juhani]

No ompa kulunut useampi pinomotti puita edellisen päivityksen jälkeen. On ollut muita projekteja ja työkiireitä.

Attack on edelleen alkuperäisessä kunnossa pitelemättä ja vikoja ei ole ollut. Pitääkin laittaa tänne käyttötunnit kun vain saan ne tuolta kamiinasta ulos.
Vuodenvaihteessa tulee täyteen kuutisen vuotta  lämmittelyä  tälle kattilalle. Mikään ei ärsytä lämmityksessä ja huollotkin voi venyttää melko pitkäksi.

Aluksi oli tavoite että en polta naulaisia puita ja hyvin se pitikin 2018 kevääseen asti. Saan sopivasti kahdella sahauksella valmistuvia kuivia vähänaulaisia puita joita olen
polttanut parempia puita näin säästäen. Hyvät kokemukset on tullut tuostakin kun vain malttaa pitää varastopesän pohjalla tuhkaa eikä ala turhan tarkaksi.

[Juhani]

Päivitystä taas.

Kattila toimii alkuperäisellä kokoonpanolla ilman murheita. Lämmityskerrat lokakuusta toukokuulle kerran päivässä ja kesällä sitten harvemmin, pisimmillään 6 vrk:n välein. Käytetty on ja tunnit on tarkastamatta kun tuota ohjausta en ole pidellyt moneen aikaan kun sitä ei tarvi hiepertää.

Mielenkiinnosta haluaisin tietää jos joku on perehtynyt tämän DPXL 35 pannun säätöihin mitä voisi tehdä jos poltan tiheämpää puuta niin mitä pitäisi säätää jotta palaminen olisi yhtä ilmastoystävällistä kuin kuusella on. Kuusi on melko makiata polttaa tällä laitoksella edelleen.

Mukavaa talvenodotusta!

[VPJ]

Yläpalo huonoveto kattilalla toimi ainoastaan kuusi, se on ylivoimaisesti paras puulaji. Kuivuu aika hyvin kesässä hyvissä olosuhteissa vaikka ylivuotinen onkin parempaa. Kuusi palaa pitkällä repaleisella liekillä eikä nokita.
Tervalepästä on myös kokemusta ja sekin palaa puhtaasti mutta kuivumisaika pidempi, harmaaleppä varmaan sama.
Haapa on myös hyvää ja ylivuotista pitää olla.
Männystä en oikein pidä paitsi pystyynkuivunut kelottunut on ihan hyvää painavaa puuta.

Näitä poltin DPXL:llä ensimmäiset 2 tai 3 vuotta eikä piippua tarvinnut nuohota, sitten oli pelkkää koivua ja piti piippukin nuohota.

Koivu lämmittää parhaiten mutta nokittaa eniten kattilaa ja piippua, pitäisi kuoria.
Nyt olenkin laittanut vähän koivua sekaan että pääsee niistäkin eroon.

En ole muuttanut happiarvoa ja molemmissa sama 6.0 % ehkä tiiviillä puulla pitäisi nostaa 6,5%, ei ole edes tullut mieleen kokeilla mitä vaikuttaa.

Tammea ja tiikkiä sekä omenapuuta on ollut niin vähän ettei ole aiheuttanut ongelmia.

[att57]

Tää ei nyt varsinaisesti liity aiheeseen mitenkään.
Täytyy vaan vähän kateellisena todeta kuinka hyvin toisilla kuusi toimii polttopuuna. Omassa kattilassa kuusi ei vaan pala odotetulla tavalla. Elikkä varastopesässä on yleensä holvautuneena puolen pesän kokoinen hehkuva "puupino". Puut eivät vaan omineen hajoa vaan hehkuvat kokonaisina. Teräslevyjäkö painoksi?
Punnitsin äsken muutaman klapin ja sain kiintokuutiopainoksi 365 kg ja kun kosteusmittari näytti vielä 15% on kyseessä nopeasti kasvanutta "höttöpuuta". Ja tämmösestä tukkipuusta saa parhaan hinnan. Oon kokeillu pienillä ja suurilla klapeilla, lopputulos ei juurikaan muutu. Voi olla että vika kuitenkin on käyttäjässä. Empä tiedä miten lambda kattila hoitaisi em. ongelman.
Muut puulajit haapa, koivu, raita ym. palavat hienosti, joista haapaa pidän parhaana.

[AnssiKo]

Tää ei nyt varsinaisesti liity aiheeseen mitenkään.
Täytyy vaan vähän kateellisena todeta kuinka hyvin toisilla kuusi toimii polttopuuna. Omassa kattilassa kuusi ei vaan pala odotetulla tavalla. Elikkä varastopesässä on yleensä holvautuneena puolen pesän kokoinen hehkuva "puupino". Puut eivät vaan omineen hajoa vaan hehkuvat kokonaisina.

Eipä kuusen kanssa oo ongelmia täälläkään. Onks ton hiilikasan alla tosiaan tyhjää? Kuulostaa kaikesta huolimatta enempi klapimuodon ja pinoamisen ongelmalta ku puulajikohtaiselta jutskalta jos noin holvaa.

Mikäli kasan alla ei ole tyhjää vaan kasa nyt vaan on höttö hiilikasan, niin eiks se siitä pala pois? Toisioilmaa vaan veks.

[Jukesi]

Mulla on nyt viime päivinä mennyt kattilaan ruuvilla halottua kuusta, joka jäi vähän turhan järeäksi. On ollut aika paljon holvausongelmaa. Pienempi, varsinkin pyöreä kuusi on muutoin parasta polttopuuta.
Karsimisen jälkeen ei tarvi kuin pätkiä, niin kesässä kuivuu polttokuntoon.
Olen yrittänyt aina sytyttäessä jäännöshiilien päälle laittaa erittäin kuivaa leppää, niin kaasutus lähtee käyntiin hyvin. Jos erehtyy laittamaan vaikka pihlajaa, niin sihinä kuuluu ja melkein varmasti piha on hetken päästä harmaana savusta.

[dieseljätkä]

Tuo onkin hyvä tieto, että pelkällä kuusella voi tulla ongelmia. Meillä paljon poltettu pelkkää haapaa ja sen kanssa ei ole mitään ongelmaa. Koivu ja leppä palaneet myös ongelmitta sekä sekapuu. Kuivaa pihlajaa poltettiin ½ vuotta saunan uunissa eikä siinä ollut ongelmaa: jos sihisee niin on märkää. Pihlaja mitä saatiin, oli puusepänkuivaa jätepaloja.