kahe: Arimax 240 puuenergian kulutusseurantaa Etelä-Pirkanmaa

[kahe]

Pannu: Arimax 240 yläpalo
Varaaja: Jäspi Oval 2400l mallinen omatekoinen varaaja + Promix 25 säädin ulkoanturilla. Varaaja levytetty ja eristetty piiloon.
Latauspumppuna Grundfos UPE 25-40 ja kiertovesipumppuna UPE 25-60.
Lataussekoitustermostaatti 73 asteinen, 4212 DN 25-32.
Talo: Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys koko alalla. Ruokailutila iso erkkeri suurin ikkunoin.
Ilmanvaihto Vallox Digit SE sähköisellä jälkilämmityksellä.
Erillinen autotalli kylmänä, jonka päädyssä varasto 8-10 astetta lämmin sähköpatterilla. Sammutettu 2/2013->
Sijainti: Etelä-Pirkanmaa, Toijala, Akaa.
Polttoaine: HOT-briketit käytössä ja puoli metriset sekahalot.
Asukkaita viisi, lapset 7v, 8v ja 2kk.
Vedenkulutus 10-11 kuutiota/kk. Kirami PLW1900CULT-kylpytynnyri pihassa ja kesällä 5 kuution uima-allas. Sähkökiuas.
Asuttu talossa 8/12->

Puulämmityksen newbie, mutta opetellaan parhaillaan. Suurinta ihmettelyä vaati varaajan lämpeneminen, joka ei vaan ottanut lämmetäkseen kuin ylhäältä. Ongelmaksi osoittautui korkea alkupaine, oli n. 0.8 bar (1.5 bar lämmin), mutta nyt pudotin 0.4 bar alkupaineen ja lämpöisenä on nyt 0.8-1 bar. Paisuntasäiliöt on piirretty piirustuksiin, vaan eipä niitä näy seinällä ainakaan. Ilmaa pannu pulputteli veden vähentämisen jälkeen pitkän aikaa.

Brikettejä pohjalle 6-10 5-7 kg ja päälle yleensä 2-3 kg halkoja. Sekapoltolla palaa parhaiten. Aiempi 2/3 osaa suhde briketeille oli huono ja nykyään 1/2 molempia paitsi alussa. Pelkillä briketeillä savukaasut 300-400 astetta. Nyt noin 300 tai allekin ja on normalisoitunut nyt 250 paikkeille. Puun määrää takkaan tai paljuun ei ole laskettu mukaan, mutta takassa on palanut pakkasilla pariin kertaan tulet eli alle 50kg vielä.

Suunnitteilla laittaa mahdollisesti maalämpö rinnalle ensi vuonna. Edit. maalämpö taitaa jäädä kokonaiskustannuksen takia ja tillalle tulla 2013 keväällä paremmin polttava kattila ja tulossa on Attack DPX35 Lambda. Helmikuun 2013 alusta sähköpatteri varastosta sammutettu. 25.4.2013 lähtien Attack käytössä.

Tässä taulukko seurantaa:

[Kuukausi]   [Vuosi]   [puut kg]   [kWh poltto]   [kWh sähkö]   [vesi m3]  [keskilämpötila]  9   2012   230   1077   480   9 10   2012   618   2928   690   11 11   2012   621   2948   724   8   2,4 12   2012   1080   4681   909   10   -8,6 1   2013   1002   4423   787   9   -6,4 2   2013   813   3596   500   7   -3,0 3   2013   890   4024   539   8   -7,6 4   2013   494   2223   510   9   2,1

Jäähtyminen kW/vuorokauden keskilämpötila:

[kahe]

Tarkempaa laskentaa excel-kuvana. Ylämittari on ylämenon kohdalla varaajan kyljessä. Keskimittari on noin metrin korkeudella lattialämmön paluuputken kohdalla. Alas pitää viedä saada oma mittarinsa.

[kahe]

Kuvia pannuhuoneesta:

[25mottia/v]

Terve!

Ja onneksi olkoon lämmitystavan valinnan vuoksi!  Tosin maalämpö rinnalla on vielä lisälaatua jos lompakko sen sallii..

Mutta lämmitysjärjestelmääsi:  Työn jälki on ihan ok kuvista päätellen mutta silti tarkista tai tarkistuta systeemi.  Miten se voi olla vedellä täytetty ja toimia vaikka paisuntatila puuttuu???   Ei kai vaan varaajan yläosa ole vielä ilmaa täynnä ja siellä " pelle pelottoman paisuntatila"? Jokin kuulostaa olevan vielä poissa kohdaltaan.  Veikkaan että joudut laittamaan ilmaamispisteen varaajaan ja paisuntasäiliön johonkin vähintään 100 litraisen.  taikka sitten löydät paisuntasäiliön jostain piloon asennettuna.  sinullaoli piiloon levytetty varaaja. uskon että siellä lymyää myös paisari...
Kun itselläni oli alussa liikaa ilmaa paisarissa ja tila vajaassa käytössä, oli paineen nousu ärhäkkää ja noin 100 litran paisunnasta huolimatta aina liritteli 1.5 baarin varon läpi kun lämmöt meni yli 80. ( tai sinnepäin, tämä on 10 vuoden takaista muistelmaa) Joka tapauksessa alensin esipainetta ja sain lisää tilaa käyttön ja loppui veden lisäily.

Joku selitys systeemisi toiminnalle on oltava. Ei se ilman reilua paisuntatilaa voi toimia, koska kyseessä on suljettu systeemi? Luulen että jossain iso ilmatila joka ei kuulu sinne.  Lirinä kattilassakin kertoo perus- ongelmasta systeemin täytön suhteen. 

Jos olisi tuollainen systeemi ihan täynä vettä, se tulisi pian 50 asteen jälkeen lirinänä varoventtiilistä ja kun  lämpö hiukan putoaisi huipusta, menisi paine  heti nollaan.  Paisunnan toiminnan huomaan itse siitä, että on vielä 0.5 baaria kun alalämpö on 20, keskilämpö 30-40 ja ylälämpö 80, eli omassa mielessäni varaaja silloin on alimmassa varaustilassaan.
Jos on tuossa tilassa alle 0.5 baaria niin osaan tarkistella paisunnan esipaineen.

Kerro ihmeessä miten mysteeri selvisi...   

[AnttiLehtinen]

Olenko höhlä vai luulenko vaan?
Onkos tuo toisessa kuvassa keskellä oleva punanuppinen varolaite ylipainesuoja? Eikös siitä lähtevä putki, varaajalle päin, pitäisi mennä paisariin?

[kahe]

Joo, kyllä on pariin kertaan tehnyt mieli alkaa purkaan levyjä edestä, mutta uskon niiden 2*100l paisareiden olevan vielä levyjen takana, kun ne on kuvaankin piirretty. Tarvii ottaa kuva tuosta kytkentäkuvastakin. Tosiaan paisuntaliitännästä lähtee putki ylipainesuojan jälkeen levyjen sisään. Toinen mikä epäilyttää, että onko tuolla oikeasti 2400 litranen Jäspi Ovaali. Noita grillimittareita kun työnsi villan alle, niin on aika karkean tuntuinen metallipinta. Jospa talon rakentanut levyseppähitsaaja on tehnyt vähän omiaan. Paineet käyttäytyy kyllä ihan loogisesti lämpötilojen mukaan tällä hetkellä, eikä enää lorinoita kuulu.

Mutta jotenkin jäi kutina, ettei kierto ole ihan täydellinen vieläkään ja pannu kiehahtaa herkästi. Toisaalta nuo briketit syttyessään läväyttää melkoisen lämmön päälle ja nyt vasta alkaa oppiin laittaan niitä sopivassa suhteessa. Myyjän ohjeilla mentiin ihan metsään lämmityksessä alkusyksy.

Valokuvastakin vasta tajusin, että luukun tiiviste fuskaa näköjään. Salamavalo näyttää vuodon selkeästi. Pannuhuone muuttuukin aika lämpöiseksi tuon kolmen tunnin lämmittelyn jäljiltä ja osan kyllä selittää peltipiippu.

Pähkäilijän virityksiä olen katsonut mielenkiinnolla, sillä savukaasut huitelee +300 ja jopa 400 asteessa. Rajoittaa ei viitsi enempää toisioilmaa, kun nenällä haistaa asian itsekin ja vihellys alkaa käymään. Veto on ainakin ollut kova aina.

Mutta opettelua ja vihjeitä otetaan vastaan. Ja yritetään säästää "ilmaisella" lämmittelyllä rahoja siihen toiseen jatkuvampaan lämmittelyyn ja puupuoli säilyisi backuppina. Pienen tytön kanssa on ikävä kylpeä aamuisin kylmällä vedellä ja hellasäröä tulee.

[AnttiLehtinen]

 Pakko sanoa että jos maalämmön laitat, niin kyllä se on niin huoleton ja edullinen pakkasillakin (toisin kuin VILP), että
et kyllä varmasti lämmitä puilla kuin kovimmilla pakkasilla ja silloinkin vain jos on vapaata töistä...

Kunhan vaan hankit tarpeeksi tehoja pumppaavan mallin ja pidät ison varaajan. Meillä vilp ja 500L varaaja.
Ei riitä lämpö edes hetkellisten (yöllisten) -20-asteen pakkasten yli, vaan aamulla on koko varaaja alle 40-asteinen ja vilp
huutaa kokoajan.
Jos olisi edes 1500L, niin ois kyllä päivällä ladannut täyteen ja lataus jeesais hetkellisten pakkas-huippujen yli.
Eli jos tuleva pumppunne ei jaksa tuottaa kovilla pakkasilla talon vaatimaa lämpömäärää, niin voihan puilla paikata, mutta
jos pakkas-jaksot ovat pitkiä tai huippu-yöt ovat usein, alkaa kaihertamaan kalliin investoinnin järkevyys.
Tehokkaampi malli jaksaa tunkea talon vaatimat kilowatit, sitten sauna-iltana vaikka polttaa puuta kun kuumaa vettä menee
reilummin. Muuten ei ole vaarana viileät suihkut vaan myös viileä koti.

[AnttiLehtinen]

Ööh, tuossahan luki punainen-nuppi...  
ÄÄh, siis se nuppi siinä alempana, olihan tuossa ylempänäkin punainen nuppi... 

[Pähkäilijä]

Pähkäilijän virityksiä olen katsonut mielenkiinnolla, sillä savukaasut huitelee +300 ja jopa 400 asteessa. Rajoittaa ei viitsi enempää toisioilmaa, kun nenällä haistaa asian itsekin ja vihellys alkaa käymään. Veto on ainakin ollut kova aina.

Tuossa kun katkaset ensiöilman säädöltä ketjun niin ongelma hellittää Liekö vedonsäätö tehty koksinpolttoa varten mutta täällä ei ole käytössä ollenkaan. Jotenkin tyhmä systeemi kattilaveden perusteella yrittää säätää ilmansaantia jos ja kun kattilan ja varajajan välillä on termarikin

-kylmä kattilavesi sytyttäessä -> savukaasut on normaalit mutta ensiöluukku on edelleen täysillä auki ja humina käy...

- kun tuli sammuu kattilavesi jäähtyy ja ensiöpuoli aukeaa entistä enemmän - jäähtyy nopeammin piippuun...

Oletkos huomannut nuohotessa että keskimmäisessä konvektorissa on enemmän nokea kun ylimmässä? Täällä ainakin ja loogistahan se on ku keskimmäisessä tuli kulkee molemmin puolin mutta ylimmässä vain alapuolelta. Olen pikkusen kuristanut keskelle ilmansaantia ( L raudanpalasella) jospa lämpenisi tasaisemmin.

Sitten pähkälin jospa toisioilman syötön tekis uusiksi kun kattila polttaa koko tulisijan leveydeltä mutta ilma tulee vain keskelle. Pitäs käydä ettimässä romukaupasta sopiva pätkä pyöreetä putkea ja sen jatkeeks joku neliöprofiili niin saiskohan ohjattua tasaisemmin toisioilman palotapahtumaan. Karrikoitu kuva

[jiihuima]

Moro kohtalotoverille.

Onko sulla latauspumppu millä nopeudella? Minun kokemusten mukaan saa olla täysillä, muuten menee ihan hiplaamiseksi koko homma. Minä poltan eka pesän noin 13 kiloa ja sitte seuraavat pikkusen pienempiä, tuo on kompromissi varmaan taloudellisuuden kustannuksella mutta toimii ihan ok. Lisäys noin 45 min välein. Mulla on toisioilma auki hiukan alta 2cm ja vedonsäädin käytössä, sillon uskaltaa vetää viimesen pesällisen sen kummemmin laskematta, toppaapahan polttoa hiukan jos tulee varaaja täyteen.

Mulla siis sama kattila, paitti kierukalla ja isommalla vesitilalla, varaaja ovali 2.4m3. Tuossa mulla on vedonsäädin etuseinämässä hiukan alempana ku tuossa matalammassa mallissa, en tiiä vaikuttaako toimintaan.

Jii

Ps. Ite en ois malttanu varmaan päivääkää olla kurkkaamatta niiden levyjen taakse:-)

[kahe]

Latauspumppu käy täysillä ja käynnistetään termarilla 60 asteessa, siis asetus on siinä kohtaa, mutta käytännössä pannunvesi on jo 75 asteessa, kun pumppu käynnistyy.

Aika samoilla määrillä menee itselllä kuin jiihuimalla itse asiassa. Taulukon kg arvot taitaa hieman heittää kohdistaan. Puuta ei ole punnittu tarkkaan, mutta briketti määrät saa laskettua suoraan paketista. Pitää ottaa tarkempi kirjanpito ja asentaa yksi mittari alareunaan vielä, jotta saa paremman keskilämmön. Pannun lämpenemiseen olen ottanut 5kW mukaan laskennoissa.

Tarvii kokeilla tuolla ketjun poistolla myöskin. Nyt se säätää alta 2 cm:n ensiöilman ja toisioilma on jokusen millin auki myöskin. Välillä vaan on joutunut kääntään täysin kiinni kiehuessa, joten tuo onnistuu ketjun kanssa paremmin kuin ruuvilla. Tuo kiehuminen on selkeästi briketeillä tapahtuvaa, koska myöhemmin puita lisätessä ei kiehumista tapahdu. Pitää rajoittaa tuota briketeillä käynnistystä vielä lisää, mutta toisaalta niillä lämpö nousee nopeasti.

Levyjä ei ole ihan helppo irroittaa. Kuvasta ei näy kulmaraudat ja ruuvien määrät.

VILP kävi myös mielessä rinnalle, mutta tarkemmin kokemuksista luettuna ei näytä kovin toimivalta ja ilp:stä onkin jo kokemuksia aiemmassa talossa. Yli -15 pakkasilla todella tarvitaan jotain muuta lämmitystä tueksi.

Tuollainen on kytkentä kaavion mukaan:

[Pähkäilijä]

Täällä mennään tällä hetkellä noin 14mm ensiö ja 19mm toisiolla. Liekinohjausta 33 senttiä ja tähtäimessä 200-250c kaasut. Edellisissä testeissä oli 41 senttiä ja ei oikein jaksanut kunnolla nostaa 200c paikkeille kaasujakaan vaikka välillä avas koko alaluukun. Kaasujen lämmöt on kummasti rauhoittuneet kun rautaa on laittanut lisää kierrättämään. Nyt yhden kalikan lisäyksellä ei pomppaa lämmöt kun 30-40 astetta...

Tuon enempää ei yleensä ole kerralla palamassa nykyisin, työläs lämmityssysteemi mutta hyvää hyötyliikuntaa poistua tietokoneen ääreltä sillon tällön pannuhuoneeseen  

edit

kun latauspumpun vauhin nostin I-III (grundfors 25-60) kotilaskelmissa pannun tehot nousi muutaman kW:n verran.

[kahe]

Tuossa aloin miettiin, että pitäisikö vetoa rajoittaa pannunpellin avulla? Kuinka paljon tuo yksi pykälä tekee? Tai kokeilemallahan tuokin selviää.

Hakemistahan tuo sopivan lisäyksen laitto tuntuu olevan. Nyt olen lisäillyt 3-4 brikettiä ja saman verran halkoja päälle ja antanut 45 minuuttia palaa. Jos antaa liiaksi palaa loppuun, niin hyytyy jo seuraavan pesällisen tuottokin. Monestihan tuolla pannuhuoneessa saa juosta ja vieläpä ulkokautta. Hyötyliikuntaa hyvinkin ja samalla tulee ulkoilltua.

[25mottia/v]

Terve!

Tilanne muistuttaa suuresti omaani, paitsi että brikettejä en polta, kuin joskus harvoin saunan kiukaassa, ihan vain briketteihin tutustuakseni. 
Kun kerran aktiivinen olet ja jotain valmis satsaamaankin niin etkö uhraisi hetkeä ja miettisi jonkun huippukattilan hankintaa?  Kotimainen tai ulkomainen, alapalo tai käänteispalo.  Uskon että kokisit positiivisen yllätyksen. 
Itse kuljen " valoa kohti"  eli suunnitelmissa puhtaampi palo on, mutta silti talvea päin lähdettiin taas YPV 40:llä lämmittämään. Kottikärryllinen puita illan mittaan lämmöksi ja seuraavana päivänä sama homma.   Pinoni peitto oli hiukan rispaantunut ja syyssateet kostuttivat puita hiukan.  Siksi nyt tuntuu erityisen tavoiteltavalta sekä parempi puuhuolto, että parempi pannu.  muutamaan kertaan olen täälläkin kertonut että lähitulevaisuudessa....  rahaa mokomaan ei ole vaan muut perheen menot vieläkin ovat edellä.  Mutta sinun kohdalla pikkusatsaus voisi olla kohdallaan eli 2000- 3000 hyvään kattilaan saattaisi muuttaa koko lämmityskokemuksesi todella voiton puolelle.
oma tieni tulee olemaan pidempi.  pelkään että se omatekoinen alapalokin vielä joudutaan näkemään ja aiemmin höyryämäni URBAN TR 110 lappalaisversio tulee tuottamaan harvennusrangasta energiapuuni.  Se on minun näkemykseni unelma- puulämmityksestä. 
Ihan ymmärtämätön en ole mutta kouratuntumalla silti menisi poikkipinta- alat ym.  Silti uskon että muuratulla poltto- osalla varustettu karkea alapalokattila syntyisi ja jopa tuottaisi lämpöä. uskon myös että puhtaammin kuin nykyinen yläpalo.  Käänteispalo saattaisi olla toisioilman sekoitusosaltaan testausta ja kokeiluja vaativa ja siksi ei- sovelias yksittäis- omakokeiluksi.  tarina saattaa päättyä onnellisesti ja pannarissani joskus pihstä ihan oikea kaupallinen alapalokin. Alapalo siksi että lopulta luulen sen polttavan paremmin niitä puupaloja.
Itsekin joskus mietin lämpöpumppua, mutta investointina se on iso. Taitaa olla sitten eläkeiän ratkaisu.  Nyt vielä lämmityksen tuottama harrastus ja liikunta, sekä omatekemisen ilo pitävät homman plusmerkkisenä, tosin myönnän että minullakin hyvä kattila ja kerralla kunnollinen halkovarasto nostaisi homman suosta.

[kahe]

Oli näköjään pumput ekassa viestissä ristissä. Korjasin ne.

Kyllähän parempi pannu olisi edullisempi ratkaisu, mutta joutuu katsoon vähän pidemmällä tähtäimellä nyt jo tulevaisuutta. Tällä hetkellä puita saisin edullisesti, mutta matkaa on 100km niille maille. Isäukko polttelee omassaan alapalokattilalla ja tekee puita omikse tarpeikseen ja oli joskus tehnyt puoli metrisiä halkoja varastoon, kun suunnitteli toista kattilaa tilalle. Eli niitä halkoja nyt polttelen pois. Mutta yli 70 ukko ei varmaan vuosia pyöritä puusavottaa enää pitkään ja itsellä ei tule aika siihen riittämään, joten jossain vaiheessa on päästävä helpommalla tässäkin asiassa. Ostopuillakaan ei homma ole kannattavaa. Toisaalta eipä ole lyöty lukkoon 15 vuoden asumista tässäkään talossa, niin vielä harkitaan sitä maalämmön järkevyyttäkin. No, yli 2t vielä bikettejä varastossa, niin poltellaan nyt niitä ja kerätään dataa poltoista.