Numerona toi 86.9 % ei kuulosta kovin kummoselta, mutta kun jossain oli laskettu ettei teoriassakaan ei voida päästä yli 90 %:n niin on melkohyvä saavutus sikses!
Hyviä ajatuksia. Tähän suuntaanhan nuo kaasuttavat käänteispaloiset kattilat ovat menneetkin. Täydellinen kattila on vielä keksimättä, mutta tarpeksi kun pähkäillään täällä aivoriihessä (
) niin eihän sitä tiedä vaikka se jokupäivä olis valmis.
Ainakin näitä ajatuksia (väittämiä) on vilahtanut keskustelussa:
- Tulelle aikaa palaa kunnolla ennen konvektiota (turbokattila)
- Kova virtausnopeus konvektiossa= hyvä talteenotto
- Täysi rähinä päällä, ei kitupolttoa= pienimmät päästöt suurin hyötysuhde
Just, noilla mennään!
Palaminen ensin kuntoon ja jos savukaasut jäävät liian kuumiksi niin sitten modataan konvektioon niitä "elimiä" eli pidennetään kaasujen kulkemaa matkaa ja samalla siis virtausnopeutta. Ilman kunnon imuria se ei taida onnistua?
Konvektioosan pinta-ala korreloi vain ton tehon kanssa, ei välttämättä hyötysuhteen kanssa ollenkaan!
seppol oli laskenut oivan kaavan arinankoon ja tehon funktiolle, onko kellä hajua nyrkkisäännöksi tolle teho/konvektion pinta-ala suhteelle? Paljonko neljömetriltä saa/kannattaa ottaa tehoa? Kun se tieto on hanskassa voi keskittyä tehon kurissa pitämiseen ja palamisen optimointiin. Paljokos vesimiilussa on teho/konvektionpintaala?
Palamiskaasujen lämpötilatavotteeksi pannaaan aluksi 1200 C, miten se tehdään on vielä mysteeri.
Erbish oli saanut 1017 C , huippua sekin. Mitenkähän sitä pystyy mittaamaan? Itellä oli noi kupariliuskat kertakäyttömittarina mutta hiukan vajaaksi jää tuo tieto kokonaisuudesta.
Eiköhän tää tästä?
