Kirjoittaja Aihe: Ala/ylä/käänteispalokattiloiden hyviä- ja huonojapuolia?  (Luettu 29086 kertaa)

arveccio

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 238
Jäspi Ecopuu 25 pelannut mukavasti pari vuotta.

+ ok hyötysuhde
+ kaikki toimenpiteet edestä
+ helppo nuohota
+ helppo tuhkanpoisto
+ ei sähköjä itse kattilassa
+ ei juuri savuttele puita lisätessä

- vaakakonvektiot ja palokouru-> tuhkat pitää poistaa ennen jokaista sytytystä
- 35cm puut (samankokoset menee meillä kyllä takkaankin että sinäänsä +-0)
- konvektiopintaa saisi olla enemmän
Jäspi ecopuu25+1500L+500L ~11m3/v

vesimies

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 303
Käänteispalo;
+ pienempi kulutus
+ parempi hyötysuhde
+ puhtaampi palaminen= vähemmän savua
- puun suhteen muita tarkempi
- usein hieman enemmän tekniikkaa, jolloin muita vikaherkempi
Alapalo
+ useimmissa voi polttaa perus klapien lisäksi oikeastaan kaikki kiiinteitä polttoaineita
- kääänteispaloa huonompi hyötysuhde

Eli jos polttaa pelkkää puuta niin käänteispalo ehdoton valinta, jos taasen kuuluu niihin jotka heittää pesään kaiken palavan niin ala- tai yläpalokattila on järkevämpi valinta. Jos taas pelkkä hinta on kriteerinä niin nuo käänteispalot vaatii vähän enemmän euroja tiskiin.

Erbish

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 141
Ariterm 60+

+ Varma peli
+ lähestulkoon kaikki palaa mitä pesään laittaa
+ Suomalainen
+ Varaosia saatavilla helposti
+ Pienellä modifikaatiolla yhtä tehokas kuin käänteispaloiset
+ Tehty laadukkaasti raudasta
+ Sytytys helppoa, nopeaa, varmaa ( siis jos ei tee ohjeen mukaan vaan fiksummalla tavalla)
+ Voidaan laittaa öljy tai pelletti poltin kylkeen alle 5 minuutissa.

- Kallis verrattuna joihinkin ulkomaalaisiin
- vaati pientä modifikaatiota jotta tuli mieleinen ja tehokas ( ei välttämättä miinusta kaikille jotka tykkäävät tekemisestä)
- Ei vipuhuonoista
- saisi olla isompi varastopesä ( omasta mielestä)

Paremmasta kun ei tiedä niin naillä mennään.
Harmittelin viimevuonna hankintaa mutta nyt olen tullut siihen päätelmään että on tuo sittenkin parempi kuin aito alapalo,
ainakin kuultujen juttujen perusteella.

Jos joku ko laitteen hankintaa harkitsee niin täällä saa ilmaisen esittelyn laitteelle.

PS. Ei muuta yhteyksiä Aritermiin kuin yksi 60+ kattila.
« Viimeksi muokattu: 20.12.2013-17:28 kirjoittanut Erbish »
Ariterm 60+ varustettuna jäännöshappi mittauksella/ohjauksella
Sekä toisioilman uudelleen reitityksellä.
Varaajana 5m3 akvaterm.
Lämmitettävää ~800m3.
Talo Vm 2012.
~27pm3 koivua vuodessa.

jolla

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 875
    • charts
Högfors Heureka 60/80 vm-66
+ edullinen hankintahinta, 70mk vuonna 1980 käytettynä, mukana tuli kaupanpäälle Satchwellin ja Honeywelin patteriveden säätimet ja kaikki talouteen tarvittavat patterit sekä 5m³ varaaja.
+ Valurautapannu
+ Varsinainen krematorio, kaikki palaa

- Luukku vähän jo lonksahtelee avatessa
« Viimeksi muokattu: 20.12.2013-08:55 kirjoittanut jolla »
Lämpimänä 152m² + lämpökeskus 36m², kanava 30m, Hogfors vuodelta -66, Akva 4000, Ouman EH-80, 93 kpl 270/340W pv-panelia 13° etelään kiinteästi ja 40 kpl pystyssä, 40kWh lifepo4 + 40kWh agm
seurantaa http://www.puulammitys.info/index.php?topic=457.0

tjh

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 158
Kokemuksia on kahdesta kattilasta:

Arimax 520 kaksoiskattila (yläpalo):

+ yksinkertainen, ei juurikaan hajoavia osia
+ voi polttaa myös öljyä

- todella pieni puupesä, pannuhuoneessa saa rampata jatkuvasti
- pienestä pesästä johtuen puut oltava pieniä ja suht tasalaatuisia että palaa kunnolla
- nouhous todella raivostuttavaa pienten luukkujen takia
- hyötysuhde aika onneton
- ei minkäänlaista kiehumisen estoa

Termax Natura 60 (käänteispalo):

+ iso varastopesä (3000 litraa vettä lämpiää 50 astetta vajaallakin pesällisellä)
+ kaikenlainen polttopuu kelpaa, myös reilumman kokoiset halot
+ puhdas palaminen
+ hyvä hyötysuhde
+ vipunuohous
+ turva systeemit, voi jättää huoletta pöhisemään ja lähteä kylille

- iso ja painava, vaatii kohtuullisen reilun pannuhuoneen
- ei pelaa ihan pienellä hormilla
- savuttaa puita lisätessä
- sytytys vaatii hieman treenaamista
- maksaa paljon rahaa
- keraamiset osat ja elektroniikka varmaankin hajoavat joskus
Termax Natura 60 ja Arimax 520, varaajat 3000 + 1100 litraa, rintsikka vajaat 200 m2, lämmin ulkorakennus 80 m2

vmj

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 267
Termax 40 (Orlan Super 40)

+ iso varastopesä
+ isokin puu palaa
+ varaosia hyvin saatavilla kotly.com:sta (melkein kaikkea elektroniikasta, pelleistä ja tiilistä lähtien)
+ sammuttaa itsensä automaattisesti (tässä tosin voisi mielestäni olla nopeampikin reagointi kuin 30 min alle asetuslämmön)
+ ohjelmoitava läpipuhallus (blow through) silloin kun kattilan puhallin on sammunut itsestään kattilan saavutettua halutun lämpötilan, tarkoituksena puhaltaa pesästä palamattomat kaasut pois (varaajakäytössä on aika vähän tarvetta; itselläni kattilan tavoitelämpönä on 95 astetta ja tuossa alkaa jo jäähdytyskierukka toimia)
+ paineistettu palopesä; toisiopalon liekin tarkastelu helppoa, sen kun avaa alaluukun
+ vipunuohous
+ puhaltimen säätö 30...100% elektronisesti
+ kapea; mahtuu normaalista ovesta ilman karmien repimistä
+ kaikki huoltotoimenpiteet tehtävissä edestä/päältä
+ EN 303-5 sertifikaatti saatu vuonna 2008, valmistettu pitkään, pitäisi olla suhteellisen koeteltu ja toimiva kokonaisuus

- vipunuohous; mekanismin purkamisessa kiinnityspulttien avaus ja kiinnitys tehtävä varoen ettei pudota mutteria/prikkaa savusolaan. Tähän tulen hitsaamaan modulin, jolloin kattilan sisälle tulevat pultit saa paikalleen samalla kertaa. Vipunuohousmekanismin purkaminen kokonaisena edellyttää vapaata tilaa kattilan vasemmalle puolelle, jotta akselin saa vedettyä pois.
- pannun lämpöeristeet voisivat mielestäni olla paksummat, nyt tuo on melkoinen patteri pannuhuoneessa
- kattilan luukkujen kätisyyttä ei voi vaihtaa
- ensiöilman säätö onnistuu vain kylmälle kattilalle. On suhteellisen helposti modattavissa, mutta ei siis ole vakiona säädettävissä kuin kylmänä.
- ei savukaasutermostaattia
- paineistettu palopesä; jos luukun tiivisteet vuotaa niin voi tuupata savua pannuhuoneeseen
- puita lisättäessä, ilman erillistä savukaasuimuria tuppaa savuttamaan pannuhuoneeseen


Orlan Super 40 ja Laddomat 21-100 + savukaasutermostaatti, Akva 2400EK+vastukset,  levylämmönvaihdin, Arimax 17R

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Ei löytynyt sopivampaakaan aihetta, joten tännepä tämä päätyi...

Alapaloisessa se tehdään vieressä, käänteisessä alapuolella.   

Joku kotimainen "keksijä" on sattunut nimeämään kaasutuksen ja kaasun polton puhtaasti erittelevät, uudempaan tekniikkaan perustuvat kattilat Suomessa "käänteispaloisiksi". (mitä luultavimmin ymmärtämättä olennaista ja nähtyään ns. perus mallin kuvan). Muualla nimitys kuvaa olennaista eroa liittyen kattilan toimintaan "Wood Gasification boiler" tai "Der Holzvergaserkessel".
Miksi kaasun polton täytyy tapahtua "käänteisesti", alaspäin (verrattuna yläpaloon?) kattilan luokittelua tehtäessä? Nykyisin törmää yhä useammin "perinteisestä", suomalaisen määritelmän kriteerit täyttävästä poikkeavaan wood gasification tai holzvergaser kattilan rakenteeseen.

Liitteiden kattilat myydään nimellä "Holzvergaser", joka sanakirjassa kääntynee käänteispaloiseksi? Kuitenkaan näissä ei kaasua polteta puukasan alapuolella tai edes alaspäin...

40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

tjh

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 158
Alapalo vs. käänteispalo
« Vastaus #22 : 21.11.2014-21:24 »
Taas on monessa keskustelussa väännetty että onkos se alapalo nyt kuitenkin parempi kuin käänteinen ja jos niin miksi. Ja hyvä niin, tämä on kaiketi ihan oikea paikka asiasta vängätä.

Jotta nyt ei mittasuhteet ihan kokonaan unhoittuisi niin taitaa olla Suomen puukattiloista yläpaloja joku yli 90%. Tehoja varmaan todellisuudessa joku 20 kW keskimäärin, jos edes sitä. Hyötysuhde varmaan pyörii keskimäärin jossain 50-60% paikkeilla. Näistä varmaan aika iso osa ilman varaajaa. Lisäksi monessa paikassa puut köijätään portaita pitkin johonkin parin neliön koppiin kellarissa jossa tämä lämmitystekniikan huipputuote sijaitsee. Jännä juttu että puulämmitystä pidetään yleisesti hiukka työläänä...

Lienee myös uusista myydyistä kattiloista yläpaloja suurin osa.

Taannoin käväisi muutaman vuoden alalla ollut nuohooja. Kovasti ihmetteli kattilaa kun ei ollut ikinä käänteispaloista nähnyt...

Enkä nyt tarkoita etteikö yläpaloillakin olisi paikkansa tietyissä kohteissa.
Termax Natura 60 ja Arimax 520, varaajat 3000 + 1100 litraa, rintsikka vajaat 200 m2, lämmin ulkorakennus 80 m2

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Vs: Alapalo vs. käänteispalo
« Vastaus #23 : 21.11.2014-22:05 »
Enkä nyt tarkoita etteikö yläpaloillakin olisi paikkansa tietyissä kohteissa.

vaikka kylpypaljun lämmittiminä, siellä toimivat edullisesti lyhyemmälläkin piipulla  ;)

Alapaloisessa voi polttaa panospolttoisesti hakettakin jos arina/ohjaus on kohdallaan. Toki haketta enemmän poltettaessa ja tasalaatuisena tavarana sitä varten on stokeri ja sitten yläpaloinenkin toimii ok, kuten pelletillä ja öljylläkin.

Käänteispaloisessa poltettava kaasu kulkee hiilloksen läpi kun alapaloisessa "tippuu" kokoajan poltettavaa arinalle. Alapalossa on varastopesä ja käänteispaloisessa kaasutuspesä.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 385
Vs: Alapalo vs. käänteispalo
« Vastaus #24 : 21.11.2014-22:41 »
Tuossa linkissä hiukan valotetaan puunpolttokattiloista;
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=718.msg14203;topicseen#msg14203

Hoh hoijaa... Siinä sitä sitten viitataan 20 vuotta vanhaan juttuun, jossa mukana olleista kattiloita kovinkaan moni ei enää edes ole markkinoilla, eikä yksikään täysin samanlaisena. Toimintaperiaatteet on toki alussa lyhyesti kuvattu, siltä osin tuo on edes jotenkuten käypää.

Hyvä, että edes jonkinlainen viittaus toki on, tuo viestisi muu mutu on... Niin, pelkkää mutua!

Varmaankin yläpaloisia kattiloita ostavat ne jotka pitävät lämmitystä elämäntyönä ja sen edullisen hinnan perusteella.
Alapaloiset ovat noin kolme kertaa kalliinpia kuin yläpaloiset ja käyttäjäryhmä valistuneempaa.
Käänteispalokattilan valinneet ovat hifistelijöitä, jotka haluavat kullin jatketta elämälleen näyttämisen halusta.
Oma vankka ala-ja käänteispalon paremmuudesta kääntyy alapalon kannalle. Syitä on monia, joita tälläkin foorumilla on ruodittu.
Itse valitsisin ilman muuta kattilavaihtoehdoista modernin alapaloisen.

Jopas on taas paksua potaskaa.  ;D

Eiköhän se kuitenkin ole niin, että yläpaloisen kolme valintasyytä on hinta, hinta, koska aina on tehty niin ja hinta.
Alapaloisen ostaja mieltää jo varastopesän merkityksen ja paremman hyötysuhteen.
Käänteispaloisen valinta ei ole hintakysymys alapaloiseen verrattuna, usein jopa päin vastoin. Hyvä hyötysuhde ja puhtaamman palokaasut ovat se ero. Yleensä helpompi nuohous ja kompaktimpi kokokin ovat käänteispalon etuja.

Itsellä käänteispalo ollut käytössä muutaman vuoden, enkä muuhun vaihtaisi, tämänhetkisestä tarjonnasta. Ainut toive olisi lambdaohjaus, mutta sitä ei tähän malliin edes saa valinnaisena. Taas tarttis ite tehrä.

Muuten Topi, jokos se sun Molle on jossain asennettuna, vai vieläkö alapaloissympatia on puhtaasti markkinoinnillista?  ;D
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

pelti

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 406
Vs: Alapalo vs. käänteispalo
« Vastaus #25 : 21.11.2014-22:46 »
Tämäkin lausunto perustuu varmaan siihen ammattilaisen tyokaluun - analysaattorista - saatuun tietoon


Käänteispalokattilan valinneet ovat hifistelijöitä, jotka haluavat kullin jatketta elämälleen näyttämisen halusta.


Nuohousilmoitus: Alatyylinen termi korjattu
« Viimeksi muokattu: 22.11.2014-12:41 kirjoittanut Nuohooja »
ex-Attack 35 DPX lambda, ex-3000l varaaja, ex-oventrop, puurakenteinen omakotitalo, vesipattereilla lämmitys, maalämpö

Juhani

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 700
  • Puuhulluutta jo toisessakin polvessa...
Vs: Alapalo vs. käänteispalo
« Vastaus #26 : 21.11.2014-22:46 »
Käänteispalokattilan valinneet ovat hifistelijöitä, jotka haluavat kullin jatketta elämälleen näyttämisen halusta.
Oma vankka ala-ja käänteispalon paremmuudesta kääntyy alapalon kannalle. Syitä on monia, joita tälläkin foorumilla on ruodittu.
Itse valitsisin ilman muuta kattilavaihtoehdoista modernin alapaloisen.
Avaa Topi hieman tuota kun jätät aina kaiken arvoituksesi ja perustelut puuttuu.

Muuten Topi, jokos se sun Molle on jossain asennettuna, vai vieläkö alapaloissympatia on puhtaasti markkinoinnillista?  ;D

Tuolla torissahan se Molle näkyy roikkuvan surkean näköisenä lavan päällä.
Kastelli 1,5 krs 177m2 540m3, at puolilämmin heikoilla eristeillä 40m2/95m3, vesikiertoinen wirsbo lattialämmitys.
Nunnauuni Ulla 2 duo takkaleivinuuni 2200kg (72kw)
Iki orginal 200kg puukiuas.
Attack 35kw DPXL Lambda, Oventrop latausyksikkö, 2000L akvaterm varaaja.
Mitsu Fh35(jäähdytykseen)

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Vs: Alapalo vs. käänteispalo
« Vastaus #27 : 21.11.2014-23:12 »
Avaa Topi hieman tuota kun jätät aina kaiken arvoituksesi ja perustelut puuttuu.

Tuolla torissahan se Molle näkyy roikkuvan surkean näköisenä lavan päällä.

Topilla nyt on kaikki jäänyt puuttumaan, edellisellä kerralla ei voinut julkistaa savukaasuanalysaattoreiden tuloksia samasta syystä kun nyt ei plasmapalamistakaan... toki mittaus on tarkkaan tutkittua kun viimeeksikin oli parikymmentä 1-wire anturia kytketty, harmi kun ei kertaakaan saatu niistä tänne tuloksia  ;)

jännää että alapalot maksaa 3x verrattuna yläpaloisiin, jos 20 kW alapaloisen saa tonnilla niin mistä saa 1/3 tonnilla uuden yläpaloisen?

http://kotly.com/Boiler_for_timber_wastes_MODERATOR_UNICA_________Sensor_-_20_kW_with_steering_and_ventilator,1116.html
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

pelti

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 406
Vs: Alapalo vs. käänteispalo
« Vastaus #28 : 21.11.2014-23:17 »
noh, eiköhän meille taas hoitopaikkaa tarjota jonkun toimesta....
ex-Attack 35 DPX lambda, ex-3000l varaaja, ex-oventrop, puurakenteinen omakotitalo, vesipattereilla lämmitys, maalämpö

tjh

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 158
Vs: Alapalo vs. käänteispalo
« Vastaus #29 : 21.11.2014-23:21 »

jännää että alapalot maksaa 3x verrattuna yläpaloisiin, jos 20 kW alapaloisen saa tonnilla niin mistä saa 1/3 tonnilla uuden yläpaloisen?


Kyllä sellaisenkin näköjään kaupasta saa  ;D

http://kotly.com/Boiler_TERMO-TECH_Luna_6_kW,4556.html
Termax Natura 60 ja Arimax 520, varaajat 3000 + 1100 litraa, rintsikka vajaat 200 m2, lämmin ulkorakennus 80 m2