Ala/ylä/käänteispalokattiloiden hyviä- ja huonojapuolia?

[tjh]

Muottilaudat ja lavatkin menee, kunhan muistaa pilkkoa pannuun sopiviksi. Tiedä sitten josko alapaloiseen menisi vähemmällä pilkkomisella? 

Mätiä lavoja on kyllä joutunut pilkkomaan, kun ei mahdu mitenkään luukusta sisään kokonaisena. Puolikkaat alkaakin jo menemään...   

Kuinka keramiikka tykkää nauloista ym. metalleista ?

Ei kai mitään? Sieltä ne naulat löytyy sitten kattilan pohjalta. Jotain ovenkahvoja ja naulakon koukkuja on sulanut metallimöykyiksi kattilan pohjalle muutamaan otteeseen. Mitä lienee valua sitten ollutkaan.

[Heiklahti]

Kuinka keramiikka tykkää nauloista ym. metalleista ?

Just kävin noukkiin kourallisen nauloja, suuri osa varastopesästä, mutta alaluukun kauttakin löytyi.

Eli tuskin mitään väliä..

niin, kyllä mullakin on kaikki puu, paperi ja pahvi kelvannu, ei oo jääny palamatta (Attack dp25)

[repa]

Omakohtaisiin kokemuksiin perustuen, kaasutus- ( käänteispalo- )kattilassa palaa mainiosti "epäkuranttikin" puu.

Kaasutuskattilassa myös märkäpuu palaa lähes yhtähyvin ja lämpöätuottaen kuin ns. "sertifioitu standardipuu"

http://yle.fi/uutiset/marka_puu_lammittaa_kuivaa_paremmin/6885772
http://yle.fi/uutiset/hakepoltinkeksinto_tekee_vedesta_palavaa/5069901

Sen ymärtäminen vaatii hiukan enempi tietoa kuin keskikoulun kemian- tai fysiikankursien osaamista. Hiukka köykäisin perustein on Timo Heimosen 30-vuotinen työ mollattu.

Terminologia on taas oma juttunsa, tarkoittaahan ilmastointikin eriasioita jos kyseessä on talo tai auto.

Motivan jutut on yleensä olleet melkosen pölhöjä, ei niitä kannata uskoa, käsittämätöntä bullshittiä mm. hehkulampuista ja lämpöpumpuista.

[tjh]

Kaasutuskattilassa myös märkäpuu palaa lähes yhtähyvin ja lämpöätuottaen kuin ns. "sertifioitu standardipuu"

Vähän samansuuntaisia havaintoja on tullut tehtyä.. Loppukesästä kävin keräilemässä metsästä pari vuotta sitten sikin sokin kaadettuja koivurankoja jotka laitoin suoraan polttoon. Osa oli suht kuivia ja osa ei, ehkä kosteus keskimäärin jotain 30% luokkaa. Palaminen oli ehkä hivenen rauhallisempaa, mutta lämmön tuotossa ei ollut merkittävää eroa täysin kuiviin puihin. Mikä mahtaa olla ero energiasisällössä esim 20% ja 30% kosteuden puilla?

[ev3449]

Mikä mahtaa olla ero energiasisällössä esim 20% ja 30% kosteuden puilla?

Tehollinen lämpöarvo...

[AnssiKo]

Kyllä sen kosteusprosentin huomaa saannossa, eikä se ole polttotavasta kiinni, niin kauan kuin ollaan nykyisillä systeemeillä polttelemassa. Kun vettä höyrystetään, se ottaa energiaa. Toinen juttu on, haittaako se polttamista, jos heikompi saanto ei haittaa. Mieluiten tietty polttelee kuivimmat edellä.

Eikä toi puitten kuivaus oo mitään fakiirihommaa. Kevättalvesta kaadettu ja kevätkesästä klapitetut mäntyklapit (kesä vanerin alla) näytti viikon sisälläolon jälkeen noin 15% kosteutta, samaten pressunriekaleen alta syksyllä sisään kiikutetut isot koivuklapit. Puulaji vaikuttaa kyllä, muutama kaverin poisto-pihapihta vai oliks se nyt siperiankuusi kuivui taannoin tosi nihkeästi.

Niin, se mittaus tehtiin mäntyjen ja koivujen osqlta kolmella piikkikosteusmittarilla just halkaistusta klapista. Yksi mittareista oli kaupalliseen käyttöön suositeltu pro-malli, joka maksaa noin 5 krt enemmän kuin molemmat muut yhteensä.

[tjh]

Juujuu, ihan kuivia puita nois pääsääntöisesti polttelen...

Mutta tuo taulukko kyllä tukee havaintoa, 20% ja 30% kosteuden välinen ero tehollisessa lämpöarvossa on melko pieni. Jos siis vaan poltossa kutakuinkin kaiken energian saa talteen. Esmees tuolla Arimaxin kaksoispesällä ei tarvitse edes yrittää poltella yli 20% kosteuden puita, palaa niin huonosti ettei varaajaan kerry juuri mitään.

[AnssiKo]

Juujuu, ihan kuivia puita nois pääsääntöisesti polttelen...

Mutta tuo taulukko kyllä tukee havaintoa, 20% ja 30% kosteuden välinen ero tehollisessa lämpöarvossa on melko pieni. Jos siis vaan poltossa kutakuinkin kaiken energian saa talteen. Esmees tuolla Arimaxin kaksoispesällä ei tarvitse edes yrittää poltella yli 20% kosteuden puita, palaa niin huonosti ettei varaajaan kerry juuri mitään.

Sama juttu poltettavan tavaran kosteuden suhteen, kuivalla mennään vaiks suht kosteekin palaa. Taannoin tuli paiskottua pesään jotain pinonpohjaa, kosteusmittari (yhdellä mittasin) näytti 33%. Eikä tarvinnu ottaa pesästä pois, eikä pesäkään syleksinyt.

Just tuli uusi polttokokemus käänteispalon maailmasta. Heitin pesään sytykkeiden perään muutaman hiukka pienemmän kalikan, olivat pussissa muiden puiden päällä laatikossa. Ja päälle vanhoja isoja kalikoita, mitä muutenkin nyt poltossa. Hemskatti, savukaasujen lämmön kanssa ongelmia, lämpö karkaa, vaiks ensiö on vartin pienemmällä kuin normi säätöalue. WTF?  Tongin pussia hiukan tarkemmin. Tummia kalikoita, ei haise ja taatusti muutamassa vuosikymmenessä kuivuneita. Njoo, taisi tulla poltettua muutama klapi perintötervaksia.  Lämpöä kyllä tuntuu löytyvän! 

[AnssiKo]

Ei ole ollut ongelmia.

Parin vuoden aikana yhden luukun lukituksen rullan olen vaihtanut, varaosa pätkäisty sopivasta rosteriputkesta.

Kattilaan ei pääse tuhkaa ulkoa, vain se vähäinen määrä tulee mikä puhtaasta palamisesta jää. Vaaka yhdyshormista saa vuodessa ehkä sentin kerroksen harjata pois, joten ei haittaa vetoa väljässä torvessa. Kattilasta sen tuhkan saa kuivana pois vaikka pehmeällä harjalla.

Savukaasuimuri pysyy hyvin kuosissa, kun ei ne savukaasut huitele edes alapalokattiloiden lukemissa, saati sitten yläpalojen soihtulukemissa.

Olen tosi tyytyväinen, vain lambdaohjausta kaipaan. Kattilamalli löytyy allekirjoituksesta.

Yksi ärsyttävä piirre tuossa on. Tuntuu et sen toimivuus ärsyttää vähemmän lämmityksestä ymmärtäviä. :-)

[Juhani]

Itselläni on omat kokemukset mainituista kattiloista, mutta laajennetaan tämän foorumin käyttäjäkunnalta lisää tietoa ja kokemuksia.
Pysytään sitten asiassa eikä välihuutoja heitellä.

Sitä saa mitä kieltää.
Pitää kyllä heti aloittaa välihuudolla.

Jos on omia kokemuksia MIKSI et kerro niitä tässä?

Ei ongelmia. Tuhkaa normaali määrä ja helppo poistaa. Tunteja 1650/ vajaa 2vuotta.

[pelti]

Ei ole ollut käänteispaloisen kanssa ongelmia. Todella hienosti toimii, voin suositella kaikille. Puu palaa puhtaasti. Lambda ohjattu automatiikka toimii kuten on suunniteltukin. Ei ole ollut myöskään ongelmia puun kosteuden kanssa eikä tuhkaongelmia. Pannuhuoneessa ei tarvitse asua, aikaa jää muuhun mukavaan. Täällä asuu lämpöisessä talossa onnellinen perhe.

[Juhani]

Ei ole ollut käänteispaloisen kanssa ongelmia. Todella hienosti toimii, voin suositella kaikille. Puu palaa puhtaasti. Lambda ohjattu automatiikka toimii kuten on suunniteltukin. Ei ole ollut myöskään ongelmia puun kosteuden kanssa eikä tuhkaongelmia. Pannuhuoneessa ei tarvitse asua, aikaa jää muuhun mukavaan. Täällä asuu lämpöisessä talossa onnellinen perhe.

Hyvin muotoiltu kuvaus nykyaikaisista kattiloista:Peukku

[kahe]

Pitäisikö minunkin vaatia aiheen siivousta vain aloitukseen liittyen ja kaikki muu omaan kommentti aiheeseen

[Höökvorssi]

Ei ole täälläkään käänteispalon kanssa ollut ongelmia. Jos joskus tulee niin sitten vaan korjataan tai hankitaan tilalle uusi.

Alapaloisen kanssa olen eniten nuoruudessa taistellut lapsuudenkodissa. Päältätäytettävä malli ja melkein aina löi liekit kattoon kun avasi luukun puuta tai turvetta lisätessä. Ylipäänsä pannuhuone oli noesta musta kuin käänteispalokattilan varastopesä. Vähintäänkin savua tuli pannuhuoneeseen aina kun luukun avasi. Näinpä varastopesä piti täyttää tyyliin keuhkot täyteen ilmaa, äkkiä puut pesään luukku kiinni ja ulos.

Käänteispaloisessa tykkään eniten kun saa ensin huolella ladata pesän täyteen ja sen jälkeen sytyttää ja antaa kattilan hoitaa poltto yksistään ilman mitään alkutulia ja manuaalisäätämisiä. Savua en kaipaa yhtään pannuhuoneeseen kun se toimii myös pyykinkuivaushuoneena.

[25mottia/v]

Hyvät lambda- anturin vahvistaman liekin optimoinnin omistajat:  Millainen on se liekin väri ja olemus johon happipitoisuus-takaisinkytketty lambdasäätö yleensä pyrkii?  Onko säädölle laitettavissa haluttua lambda- arvoa vai onko panmtu joku voimakkaan salasanan takana oleva ideaali, johon kattila pyrkii? 
vaihteleeko liekin väri, vaikka lambda kertoisi että ollaan halutussa jäännöshapessa?
Tämä kysely (taikka vastaus) saattaa tuoda valoa hämärään, missä koitan määrittää mielessäni lambdaohjatun kattilan toimintaa, noin ihan käytännössä, että miten aktiivisesti se säätää ja kuinka tiuhaan?

Pohjamietteenä on Amerikan kaasuttajien foorumilla olevat kirjoitukset joissa puhutaan esim. liekin saamisesta pääpolton ajaksi siniseksi tai valkoiseksi ihan vai nenä näkölasissa ja käsi toisioilmaruuvissa..  ja jopa pysymään sellaisena, mikä nyt ei ihan realistiselta kuulosta, eikä se siniliekkikään ihan taida aina löydettävissä olla. Eikös se kerro että palaa lähes puhdas häkä, eli kai täydellinen kaasutyspalo hiilikerroksen läpi. 
Itsellä keltainen kirkas liekki ja niiiin onnistumisen ilo.   Mutta jos lambdalla järkiään mennän helposti huippukuumissa, niin siihen on alettava tosissaan tutustua ja opiskella kattilaversion olemusta/ toimittajia osille/ onnistuneita DIY projekteja jne..  Tosiaan Saksassa taas eivät oikein muuta polttona pidäkään kuin tuietokoneohjattua...   Totuus mullekin jostain vastaan tulee, tai siis mulle loksahtava maailmankuva.