Kalvopaisunta-astian mitoitus (laskukaava)

[Pähkäilijä]

Tuota kaasun lämpenemistä paisarissa voi yrittää minimoida laittamalla paisarin paikkaan jossa on viileintä vettä järjestelmässä tarjolla, esimerkiksi lattialämmityksen paluuseen tai varaajan alimmaisiin lähtöihin jolloin suurin osa vedestä tulee paisariin haaleana. Toisaalta paisarit on eristämättömiä ja myös jäähtyvät hyvin, mikäli pannari käy liian kuumana muuten voihan paisarin laittaa johonkin toiseen huoneeseen jossa sitä voi käyttää pikkusen "patterinakin", ei tosin paljoa kun ei siellä vesi kierrä.

[savonhumu]

Mulla on 1m3 varaaja+150m2 lattialämmitystä+tallissa iso vesikiertopatteri. Lisäks uunipiirin tilavuus luokkaa ehkä 50 litraa.. Noin hatusta vedettynä heittäsin että kokonaistilavuus on luokkaa 1200 litraa. Korkein kohta järjestelmässä on varaajan päällä oleva ilmaus/paisuntayhde varoineen eli reipas 2metriä.

Paisunta 120 litraa, esipaine 0.4 ja järjestelmän paine 20-30-asteisena hiukan yli tuon.. Lämpötilanvaihtelut on suuria eli mennään 20-95-asteen väliä 2/3 tilavuudesta ja 50-95 väliä 1/3 tilavuudesta.. Ongelmia ei ole tullut vaikka lataisi läpi asti 95-asteiseks eli varot ei huuda, mutta toki paineet on jo aika lähellä aukeemisrajaa joka on 1.5bar

Paisarin lähtö on mullaki hölmösti eli varaajan katolta lähtee, mutta eristämätöntä putkee menee katonrajassa lenkki ja siitä putoaa alas paisunnalle eli paisunta itsessään ei hohka lämpöä käytännössä koskaan näillä minun lämmöntuottojärjestelmillä kun näissä ei tule semmosia niin isoja lämpöpiikkejä vrt tehokkaaseen puukattilaan eli vesi kerkee jäähtyä putkessa ennen paisuntaa... tarkotuksena on että viimestään ensimmäisen uusimisen yhteydessä siirrän sen yhteen johonki kylmään putkeen!

[Harri2]

Tilavuuta yhteensä noin 3900 litraa, paisunta 550 litraa. Paine pysyy välillä 1,0 - 1,6 bar lämpötiloilla 25 - 90C. Varo on varaajan päällä, 1,5 bar, toinen varavaro on kattilassa 2,5 bar.

Paisunta kytketty toisen varaajan tyhjennysyhteeseen, systeemin kylmimpään kohtaan.
Esipaine 0,7 tai 0,8 bar.

[hapansilakka]

Hyvää pohdintaa! Minulla paisunta on varaajalle menevässä kuumassa putkessa ja vasta tuon kaasun lämpenemisasian takia tajusin kuinka olennaista se on laittaa mahdollisimman kylmään yhteeseen/putkeen. Pitää vaihtaa se varaajalta palaavaan putkeen ja kasvattaa kokoa riittävästi. Jollei muuten saa riittävän matalalämpöistä vettä pönttöön, niin taitaa olla halvempaa ostaa Purmo, jonka kautta vesi paisariin liruu, kuin kasvattaa paisaria tolkuttomasti kaasun lämpenemisen seurausten taklaamiseksi.

Kertokaa vaan vielä järjestelmienne tietoja aiemman kyselyni pohjalta, voin lopuksi koostaa taulukon tilavuuksista.

[Pähkäilijä]

Täällä 3000 litran varaaja ja 250 litran paisari, kattilassa + patteri & lattiakierrossa vettä vähän lisää, kait yhteensä joitain 3200 litraa tjsp.

Paisari on pieni, max nostokorkeus täällä vähän vaille 4 metriä varaaja pohjalta, paisarille lähtö varaajan alayhteestä. Varaajassa 8 mittauspistettä ja niiden perusteella laskettu keskilämpöä, tuollainen käppyrä. Painemittari kattilassa ja se näyttää 0,1 bar enemmän jos latauspumppu on päällä.

[VPJ]

Varaajat 1800 litraa ja kattila 100 litraa, putkiston lämpötila ei paljoa vaihtele (22-35)
Kalvopaisunnat 3 x 80 litraa 0,25 vastapaine, pannuhuoneen katossa toisen varaajan päällä lämpimässä.
Paisuntojen vesi tulee ulkotallin paluusta (silloin kun varaajat lämpenee) eli normaalisti +19 vettä menee eristämätöntä putkea ylös jossa kylmä vesi lämpeneen koska lämmöt katossa noin 35-40c kun putket vielä osaksi eristämättä.

Pannuhuoneen hukkalämpö otetaan siis talteen ja palautetaan kun varaajat jäähtyy.
Luulin tehneeni jonkin suunnitteluvirheen kun paisunnasta palasi lämmintä seuraavana päivänä puulla lämmityksestä,
järkeen käyvä selitys kuitenkin löytyi eikä näin merkonomipohjalta ollut tullut suunnitteluvirhettä.

Kylmä vesijohtovesi kannattaisi esilämmittää pannuhuoneen katossa, samalla jäähtyisi liian kuumana käyvä pannuhuone. Saas nähdä miten kuumaa on kesällä kun molemmat varaajat lämpenee auringolla yli 100c  

Reflexillä on laskuri jolla saa mitoitettua paisuntavaihtoehdot. Minulle 0,5 paineella 3x80l ja 0,25 paineella 2x80l
Otin kolme koska yläkerran lattiasta puuttuu vielä lämpö.

[seppol]

Ei paisuntaan normaalisti tule mitään vettä. Sitä tulee vain kun veden lämpötila nousee ja palaa kun lämpötila laskee. Lattialämmityksessä ainakin betoniin vesi ei juuri laajene eikä supistu. Sen lämpötila on vakio ja alhainen.
10 % kokonaisvesimäärästä riittää aina paisunnan tilavuudeksi. Jos se ei käytännössä riitä, verkostossa on jossain ilmaa. Se voi kerääntyä sellaiseen paikkaan että sitä ei saa sieltä pois.

[VPJ]

Ei paisuntaan normaalisti tule mitään vettä. Sitä tulee vain kun veden lämpötila nousee ja palaa kun lämpötila laskee.

Ei tule, mutta kun varaajat lämpenee niin ulkoa tulevaa tallin paluuvettä tulee enemmän kuin veden tilavuus kasvaa
eli kylmä paluuvesi riittää paisunta-astoihin eikä varaajan pohjalta kuumempi vesi siirry sinne edes silloin kun varaaja on pohjalta 80c.
Virtaukset ja putkien korkeuserot sekä halkaisijat vielä auttavat tässä.

[hapansilakka]

Tässä kooste tähän mennessä tulleista tiedoista:

	kokonaistilavuus [l]	paisunta [l]	paisunta vs kok.til. [%]	varo [bar]	esipaine [bar]
Tune	3800	500	13	1.5	0.6
savonhumu	1200	120	10	1.5	0.4
Harri2	3900	550	14	1.5
Pähkäilijä	3200	250	8
VJP	1900	240	13		0.25

Taulukon järjestelmissä mitoitukset näyttäisivät painottuvan yli 10% paisuntaan, ja kuten Pähkäilijän datasta huomataan, pienellä paisarimitoituksella painevaihtelut muodostuvat luonnollisesti melko suuriksi.

Tässä kun olen aikani asiaa pohdiskellut ja laskeskellut, joutunen lopulta kuitenkin mitoittamaan paisarin varsin suureksi, koska haluan pitää painevaihtelun pienenä. Vaihteluväli pitää systeemissäni rajoittaa välille 0.8 bar (maalämpöpumpun minimisuositus) ... 1.5 bar (varoventtiilien aukeamispaine). Tuohon kun jättää pienet marginaalit molempiin päihin, tulisi paine vaihdella välillä 0.9...1.4 bar. Tällaisella mitoituksella joudun laittamaan 250 litran kalvopaisarin, aivan kuten ketjun alussa oleva kaava ennustaa (240 litraa).

[kahe]

Lisäile taulukkoon. Varaaja+pannu noin 2500 litraa plus kahden kerroksen lattiaputket, joiden määrästä ei tietoa. Paisunta on 2kpl 100 litraa päällekkäin ottaen veden kattila-varaaja paluuputkesta. Alle kaksi metriä nosto siis. Varot 1.5 bar. Ei esipaineesta tietoa, kun unohtui tarkistaa kattilaa vaihtaessa, mutta toiminut on. Paineenvaihtelu 0.3-1.2 bar kattilanmittarista.

[sakarif]

Tällä vettä noin 5000 litraa ja paisunta 500 litraa. Paineet välillä 0,6 - 1,3. Esipaine 0,5+.

[arveccio]

Vettä 2100 litraa ja 2x150L paisuntaa. painevaihtelu 0.9 - 1.3 bar

muoks. paisuntojen esipaineet 0.5 bar

[AnssiKo]

Varaaja noin 2400l, kattila 125l. Päälle vielä patterit ja rännit, sanotaan nyt sitä vaikka 2650l. Paisuntapönttö 300l. Esipaine tietääkseni vakio, ja paineet vaihtelee 0,4 - 1,3 bar.

[msb]

Täältä löytyy kaksoiskattilan kaverina yhteensä 2200 litraa vesitilavuutta, Varem 200 litran paisunta-astia ja G-Flex ehkä 50 litran paisunta-astia. Varem asennettu systeemin kylmimmälle vedelle varaajan alaosaan, G-Flex kuumimpaan kattilan päältä lähtevään yhteeseen. Tällä hetkellä ei pysty koko varaajaa lataamaan täyteen kun varot päästää vettä, sitten taas laskee paineet liian alas kylmimmillään ja kalvot rasittuu jos vesiä päästää pois? Varemissa esipaine 0,5 eli mieluummin pitäisin 0.6 alapaineena.

[repa]

Ite olen jo vuosia käyttänyt "kalvollista avopaisuntaa" eli paissari ylösalaisin ja venttiili hattuineen pois. Tuossa paissarin hyötysuhde on 100 ja minimissään 3 % vesitilaavuudesta riittää paissarin kooksi.
Tuossa yhdistyy molempien hyvät puolet: pieni koko, ilma ei ole vedenkanssa kosketuksissa, paine on lähes vakio joka tilanteessa jne.