Varaajan räjähdys

[seppol]

Kyllä kaikki varaajat tietenkin tuon koeponnistuspaineen kestää. Mutta kun mennään yli, kantikkaan varaajan ja vetotankojen ketävyyden arviointi on hanklampaa kuin pyöreän. Ei tarvitse kuin että vetotangon hitsuksesta irtoaa pala kuoresta. No reikähän siihen vain tulee.

On tietenkin mahdollista että vain varaventtiili on tukossa ja painen nousee kestävyyden yli. Ei ole kysymys räjähdyksestä. Vettä roiskahtaa vain paisunnan tilavuus. Voi sekin olla suuri ja varaajassa kuumaa vettä. Ei siellä mukava ole silloin paikalla olla.

Höyryräjähdys on paljon varallisempi. Vapautuu suuri määrä kuumaa kaasua (höyryä). Jossain on myös ylikuumaa vettä joka höyrystyy ilman lisälämmitystä kun paine laskee.

[Repa]

Kyllä se kantikaskin täytyy suunnitella niin ettei jännitykset ylitä sallittuja, eli kantikkaan pitää olla yhtävahva kuin vastaavan paineluokan pyöreä. Siitä syystä kantikkaan tekeminen on hankalampaa ja kalliinpaa, lisäksi noi valmistusvirheet joita ei pyöreään mahdu niin paljon kuin kanttiseen.

Kun noihin lisätään varmuuskertoimet ja syöpymisvarat niin luulen että varaajan paine voi nousta 10 bar nurkille ennen murtumista, muodosta riippumatta. Melkonen paukku tulee 2 motin varaajasta jos on höyryä täynnä!


PS minä sain jonkin verran eri lukuja noista energi-höyry-kiehumis laskuista, enkä tiedä missä meni vikaan. Täytyy selvinpäin yrittää uudestaan.

[seppol]

Käytin vanhaa muistikaavaa että kun lämmitetään 1 kg vettä 0 - 100, lämpöä kuluu 100 kcal. Kun 1 kg 100 asteista vettä keitetään 100 asteiseksi höyryksi, kuluu 500 kcal. Tämä on edelleen voimassa. Muuttelin päässäni tuon 500 kcal ja joku jakolasku meni varmaan väärin ja sain 0,43 kwh.
Nyt katsoin uudemmasta kirjasta ja veden höyrystymislämpö on 2256 Kj / kg 100 asteessa. Kun kwh on 3600 kj, saadaan höyrystymislämmöksi 2256/3600 = 0,63 kwh/kg. Sinun lukusi oli oikein.

Kumma kyllä varaaja hajosi. Voihan olla itse tehtykin. Niistä ole varotellut eri keskusteluissa.
Pahin tilanne muuten on jos varaaja on täynnä 120 asteista vettä ja hajoaa silloin. Veden energia 120 - 100 vapautuu välittömästi ja keittää vettä 23 kwh verran jokaista tonnia kohti. Vettä muuttuu höyryksi 36 l silmänräpäyksessä. Höyryä muodostuu 57 kuutiota 1000 l vettä.

Eipä pelotella enempää. Lämmityksessä on tarkoitus käyttää vain alle 100 olevaa lämmitä, ei kuumaa vettä.

[savonhumu]

Mielenkiinnolla ootan mitä tuolla lopulta oli tapahtuman takana. Kuhan joku bongaa joskus aiheesta lisää niin linkatkaa ihmeessä tännekkin!

Pitäs aina muistaa kun järjestelmiä kytkee, että mitään ei pitäs jäädä niin että esim sulun unohtaminen vika-asentoon tekee pommin. Kytkentä pitäs olla semmonen ettei mittään tapahu vaikka jottain jää inhimillisen virheen/unohuksen takia väärään asentoon tai vaikkapa termostaattivena jumii, suomeks: vaikka kaikki sulut ja hanikat olis väännelty kiinni tai ns vika-asentoon niin silti jostai löytyy varo tms varolaite jolta ei yhteys katkee lämpöä tuottavaan kamppeeseen... En ole perillä määräyksistä mitä ne sanoo mutta luulis että tämmönen vaatimus kytkentään olis!

[Arttu]

Mielenkiintoista spekulointia aiheesta 

Tuli ajeltua hallittu kattilapaine testi että venttiilit toimii eli täytin järjestelmän 1,4 bar ja tulet pannuun no odottelemaan milloin alkaa 1,5 barin ylipaine venttiili tiputtamaan no onneksi siihen ei juuri lämmitystä tarvittu koska se toimi odotetulla tavalla no oli siitä toinenkin hyöty kun aloin painetta laskemaan ilman poistosta niin tulihan sieltä hitusen ilmaakin hyvä näin.

[seppol]

Ei kattilan tarvitse välttämättä olla täynnä vettä. Ei se tee siitä sen herkempää räjähtämään. Ei hyörykattilakaan ole koskaan täynnä vettä. Ylhäällä on aina höyrytila josta sitä otetaan. Tulipintojen pitää olla veden peittämät vaikka ei sekään höyrykattilassa pidä paikkaansa. Tulistusputket menee palotilan läpi ja niissä on vain höyryä. Hallittu kiehuttaminen oikeastaan vaatiikin höyrytilan veden päälle. Silloin poistuu vain höyryä ilman vettä seassa.

[LKN-FIN]

Laitetaanpas nyt tämäkin tänne jos ei muut lue suomi24:sta. Vastaava onnettomuus 2004.

http://www.tukes.fi/Tiedostot/varoasiat/raportit/Alavus_kattilarajahdys290904.pdf

[seppol]

Onkohan tuo piirros siitä millainen järjestelmä oli. Siinä ei ole mitään tietä höyryn poistumiselle jos termostaatti on kiinni. Yhteys paisuntaan on vasta termostaatin jälkeen. Tuollaisella kytkennällä jos termopstaatti jää jumiin, kattila kiehuu tuhjäksi takaperin varaajan kautta. Kattilassa on hyöyrykupla.

Jos tämä taas on ehdotus millainen systeemi pitäisi olla niin, en viitsi sanoa mitään. Tulos on nähtävillä.