Vesimiilu

[seppol]

Lämmitin tänään Vesimiilun 500 l vettä 25 - 48 kun piti saada pihasaunaan pesuvettä. Poltin puita 20 litran laatikollisen. Liekkö siinä 5-6 kg sekapuita. Tarkoituksella olen jättänyt nuohoukset tekemättä tammikuusta lähtien eli 4 kuukautta. Sain melko hyvät hiillokset ja lämpötiloiksi sain palopesässä 600, yläpalotilassa 350 ja piippuun lähtiessä 90. Savukaasuimuri oli päällä.

Nyt kahden henkilön saunomisen jälkeen Vesmiilu on 43 ja huonelämpötilä 25,5.

Edelleen tehdään savunpoistoputkia Venäjälle valmistuvaan mineraalivillatehtaaseen. Vesimiiluun en ole ehtinyt syventymään.

[seppol]

Lämmitin nyt kesällä Vesimmilua. Sain aikaseksi parhaan hiilidioksidipalon mitä olen nähnyt. Lämpötilaksi infradunamittari näytti 750 astetta vaikka luukku oli auki. Hormiin mennessään se oli vaivaiset 80. Vesi oli 40. Savukaasuimuri oli vielä päällä. Polttoaineena oli 13 kuukautta kuivunut koivun ja kuusen kaarna isoista pihapuista. Kuorin ne tuoreeltaan kun oli nila-aika. Saunan kiukaassa ne savuttaa hirveästi mutta Vesimiilussa ei yhtään.

[Juhani]

Nyt on hyvä aika polttaa, puu on kuivimillaan varsinkin jos ulkoilmaan on yhteydessä. Varmasti löytyy
parhaat arvot polttoon. Harmillista vain kun vastaava hetki olis kovimpien pakkasten vallitessa.

edit:kirjoitusvirheet

[seppol]

Otin vesimiilun auki tässä kesällä. Sillä on lämmitetty kaksi vuotta. Pohjalla näkyy vähän vettä ja tuliputket menee siitä alas. Ruostetta ei pahemmin näy vaikka rauta on ihan tavallista levyä. Joku tuossa oli saanut kahdessa vuodessa arinansa poltettua loppuun. Mulla ei näy mitään käytön jälkiä.
Öljylämmitys on ollut käytössä viimeksi pääsiäisenä maaliskuun lopulla. Käyttövesi on lämmitetty kokonaan Vesimiilulla kaksi vuotta.

[seppol]

Tussa edellä on kuva tuhkatilasta kun Vesimiilua on poltettu Tammikuusta ilman nuohousta. Kuvia on tässä toivottavasti lisää

[seppol]

Vastailen tähän Vesimiilu sivulle jonka Pähkäilijä hyväntahtoisesti mulle avasi. Nyt on vuorossa tuo terva savupiipussa.
Puussa on tavaton määrä eri hiilivety-yhdisteitä mutta periaatteessa sen voidaan ajatella muodostuvan kolmesta alkuaineesta.
Painosta hiiltä on 50%, happea 40% ja vetyä 6%. Hiili ja vety ovat palavia jotka yhtyvät happeen määrätyissä suhteissa riippumatta siitä millainen määrä happea on saatavilla. Vety muodostaa vettä suhteessa 1:8 . 1 grammasta vetyä syntyy palamisessa 9 g vettä. 1 kilossa kuivaa puuta on vetyä 60 g ja siitä syntyy vettä 540 g.
Hiili yhtyy happeen suheesa 12:32 supistettuna 3:8 . Kilosta puuta syntyy hiilidioksidia n 2 kiloa.

Jos kosteutta on puussa valmiina, vetymäärä pienenee eli puun kosteus ei suoraan vaikuta palamistuloksen vesimäärään. Käsitellään myöhemmin puussa oleva happi. Sen verran voisin kysyä että mistä johtuu kun poltetaan kahta ainetta hiiltä jonka lämpöarvo on n. 9 kwh/kg ja vetyä jonka hyötylämpöarvo on n. 30 kwh/kg, niin kuivan puun lämpörvo on vain 5 kwh/kg.
http://youtu.be/R09RhGpmL7Q

Kattilan valmistajat kyllä suosittelevat 200 savukaasulämpötiloja ja samalla myöntävät etteivät saa muuten puita poltettua. Polttamatta jääneet hiilivedyt pysyvät kaasumaisina ja ne voidaan poistaa ulos. Mutta minä en hyväksy koska sille ei ole mitään perustetta. Palamistapahtumalla ja savukaasujen lämpötilalla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Tai onhan näissä nyt käytössä olevissa kattiloissa.

[seppol]

Pitkällisten kokeilujen jälkeen sain viimein videon katseltavaksi. Sen linkki on edellisesssä viestissäni. Siinä metrin korkuinen tulipatsas täyttää tulitiileillä vuoratun tulipesän. Liekki nuolee yläpalopesän kattoa ja päättyy siihen. Koko palotila on paloeristetty eli liekki ei kosketa missään metallipintoja, joiden pita-ala on n. 2 neiötä. Paloeristeen läpötila on alhaalla 700 ja ylhäällä 400 astetta.
Mittarista nähdään että veden läpötila eristeen takana on n. 40. Lämpöä siihen siirretään varsinaisesti pystyputkissa palopesän takaa alas. Niiden pita-ala on 1,7 neliötä. Kaasu jäähtyy n. 120 max. Sen ölkeen savukaasu johdetaan vielä ylös ja jäähdytyspintaa veteen tule neliön verran lisää.
Myös palavia puita arinalla on kuvattu. Lisäeristetty umpiluukku on ylösalaisin jotta toisioilma saadaan varsinaiseen liekkiin eikä pyrolyysiin.

Video on ensimmäinen mutta lisää tulee.

[Pähkäilijä]

Hienon näköinen liekki siellä lasiluukun takana.

[seppol]

Pähkäilijä on seurannut tarkasti puun kulutustaan. Minä en ole viitsinyt sitä ruveta tekemään paitsi muutama vuosi sitten. Pitääkin nyt aloittaa.
Olen seurannut näitä kirjoituksia alapaloisista kattiloista ja ei nekään aivan ongelmattomia näköjään ole. Täytyy myös huomauttaa että ei se mikään uusi keksintö ole. Mulla on todistusaineistoa että Lokomo teki niitä jo 1930 luvun puolivälissä. Ja vielä, että paloprosessi ei toimi niissä sen kummemmin kuin muisakaan. Puu palaa hyvin kun olosuhteet on oikeat. Lämpötilan pitää olla tarpeeksi korkea. Avuksi on otettu lataustermostaatti joka säätelee kattilaan tulevan veden lämpötilaa ja parametrinä toimii kattilasta lähtevä vesi.

Jouduin tai pääsin sattumalta erääseen hakelämmityksen kehitysprojektiin. Siinä sivutaan juuri tätä ongelmaa. Ratkaisussa hake hajotetaan ja poltetaan kokonaan ennen kattilaa. Edes tuhkaa ei tule sinne. Kattilaan johdetaan vain n. 1000 asteista palavaa kaasua. Laite on metrin levyinen ja kolme metriä pitkä. Teho n 5000 kw.

Liitän kuitenkin Vesimiilun 2 videota. Niissä esitellään vähän laitetta.  http://youtu.be/AAL5FE63fPQ    http://youtu.be/fnkOrC1Fnw0

[lmfmis]

Jos unohdetaan varaavuus- ja kuumavesikierukat - niin kuinka pienen voit vesimiilusta tehdä?

[seppol]

Jos ajatellaan että teho olisi 15 kw, poikkileikkaus pitäisi olla 70 x 70 cm. Silloin tehon saisi vielä veteen. Korkeus on 1,5 m minimissään. Vettä olisi arviolta 250 l. Jossain määrin ajatus kiinnostaisi. Sellainen versio jo piirrettiinkin mutta ei aivan minimimitoilla. Tehty ei ole yhtään. Ajattelitko tätä sisällä olevaksi kattilaksi.

[lmfmis]

Pannuhuoneeseen, olemassaolevan varaajan kylkeen. Pois lähtevän öljypannun tilalle.

Tuollaiset mitat on ok.

Vertailuna jos ostan puunpolttoon pikku Atmoksen on sen hinta kolmisen tonnia, mutta sillä saa paljon palotekniikkaa ja ison varastopesän.

Pikkumiilun pitäisi osua tuohon markkinarakoon.

[Juhani]

Heräsi muutamia kysymyksiä lämmityslaitteesta kun ryhtyy tilaamaan laitteen niin ne
olisi avuksi ostopäätöksen tekoon.
En pikaisella haulla löytänyt mistään vastaavia tietoja.

Mikä on kohderyhmä niinkuin markkinamielessä että minkälaisiin ja kokoisiin pirtteihin miilu sopii?
Hormiliitännän minimi korkeus?
lämmitettävät M2 ja M3 lämmönjako sun muut... ja tietenkin se tärkein, lämmitysväli jos vaikka keskiverto 4 hengen talous?
Mitenkäs säätäminen tapahtuu jos aatellaan että käyttäjä on uusavuton tekniikasta tietämätön?

[seppol]

Lämmön varauskapasiteetti on 50 asteen lämpötilerolla n. 35 kwh. Siihen ei tarvitse mitään lisälaitteita. Ei varaajaa, ei käyttöveden lämmitystä, ei lataustermostaattia, ei latauspumppua, ei lambdasäätöä mutta sauvakaasuimuri on hyvä olla. Käyttöveden saa uunista 40 asteeseen saakka ja patterikierron muihin huoneisiin. Jos veto on varma, hormiliitoksen voi laittaa 30 sentistä ylöspäin eikä sen tarvitse olla uunin keskellä.
Asun 80 neliön rintsikassa ja yli 15 asteen pakkasella pitää lämmittää kaksi kertaa vuorokaudessa. Aina poltan täydellä teholla alusta saakka. Polttoteho on 15 kw ja sillä teholla savukaasut on 40 astetta yli veden lämpötilan.

[lmfmis]

Lämmön varauskapasiteetti on 50 asteen lämpötilerolla n. 35 kwh. Siihen ei tarvitse mitään lisälaitteita. Ei varaajaa, ei käyttöveden lämmitystä, ei lataustermostaattia, ei latauspumppua, ei lambdasäätöä mutta sauvakaasuimuri on hyvä olla.

...perus pikku Atmos maksaa jopa alle 1,5 keur ....niin saisiko "pikkumiilun" EDIT: yhtään halvemmalla?


Tuon antamasi listan mukaan pitäisi saada....