Kattilan nuohoustiheys ja vaikutukset

[teelaakso]

Kolmisen vuotta Atmos 40 GSE käänteispalokattilalla lämmittäneenä minua askarruttaa että kuinka usein pitäisi tehdä pieni ja suurempi nuohous. Olen tulo- ja lähtöputken lämpötilaeromittauksilla (1 näyte/sekunti) ja olettaen kiertovesipumpun virtauksen vakioksi seurannut energiantuottoa, enkä ole huomannut suurtakaan eroa ennen/jälkeen nuohouksen kun teen hommat alla olevalla tavalla. Uskon että mittausten välinen ero tulisi ilmi, vaikka oikeata pumpun tilavuusvirtaa ei tiedetäkään. Virtaus ei voi mielestäni vaihdella kattilan sotkuisuuden mukaan koska pumppu pyörii aina vakiokierroksilla kun kattilaa käytetään.

Pieni nuohous, eli tuhkan poisto varasto- ja palopesästä tapahtuu silloin kun palopesän pohjalla on reilu 5cm tuhkaa. Eli talvella viikon, kesällä 1-2 kuukauden välein. 3 minuutin työ, ei sisällä mitään muuta puhdistusta.

Ison nuohouksen, eli kaikki luukut, röörit, spiraalit, savukaasuimuri, hormin ja yhdysputken tuhkaluukut jne. teen 2 kertaa vuodessa. Nämä ajoittuvat lämmityskauden alkuun, sekä kevääseen juuri ennen piirinuohoojan tuloa (tein itse, säästin).
Tässä isossa nuohouksessa menee tyypillisesti 2 tuntia.

Kuinka usein nuohoatte, mikä kattila käytössä ja miten huomaatte eron ennen/jälkeen nuohouksen? Entä onko harvasta nuohousvälistä muuta haittaa kuin (omassa tapauksessani vähäinen) hyötysuhteen putoaminen? Meillä kaikki tuntuu aina palavan hyvin, hormi ei kerää kovasti moskaa, eikä vaikuta nähtävästi savutukseen tai polttoaikaan.

Nimimerkki "nuohosinko turhaan?"

[Pähkäilijä]

Savukaasujen lämmöstä voinee huomata helpommin tuon nuohoustarpeen. Jos puun polttotapahtuma on yhtä hyvä kokoajan niin 100c savukaasujen lämmönnousu heikentää hyötysuhdetta 5% mikäli ilmaa kuluu 7 m3/ 1 puukilo.

Mutta huononeeko hyötysuhde sitten prosentin verran jos kaasujen lämmöt nousevat 160->180c vai palaako kaikki kaasut vain paremmin ja kuumemmin eikä konvektorit ehdi jäähdyttämään, kuka tietää 

[Juhanisto]

Kattilana Atmos DC 32 GS. Ensimmäisinä talvina nuohosin vähintään kerran kk. Ja kyllä puunkulutus oli paljon vähäisempää, oli kylmempiäkin talvia kun vaikka nyt tämä edellinen. Viime talvena yhden kerran koko lämmityskaudella jos syksyllä tehtyä ei laske mukaan. Tuntui puuta menevän aika reilusti kun edellisinä kun jaksoin nuohota kerran kk. Sellainen reipas puoli tuntia menee imurin kanssa perussiivoukseen, eli harjalla savukanavat ja alaluukusta imurilla pois. Ne alapuolen kanavat siinä alapalopesän vieressä vetelen sellaisella pehmeällä nuohousrassilla olisko jotain luonnonainesta ne harjakset ja imurilla tuhkat pois. Minulla ainakin tahtoo lennättää tuhkan sinne savukaasujarrun päälle ja se lopuksi tukkii osan sieltä kanavista. Lämmityskaudella vetelen tuhkat pois joka kerta ennen sytytystä ja pitkällä maalipensselillä sieltä alapalotilan sivuiltaki sen minkä ylettää. Joka kerta sieltä tulee sellainen kahvikupillinen pois tuhkaa, en tiedä auttaako mutta on ainakin pois sieltä. Tuo pitkävartinen pensseli on muuten kätevä siinä pesän siivouksessakin, saa tuhkat siististi pois ja kiviosat pysyy hyvässä kunnossa.

Tämän talven perusteella itse ainakin aion palata takaisin kerran kk tehtyyn nuohoukseen. Vaikka puut nyt onkin käytännössä ilmaisia. Ei varmaan kaukana ollut 2pm3 puunkulutuksen lisäys viime talvena. Ainakin huomasin että nuohoksen jälkeen laddomaattiin tuleva vesi oli hiukan kuumempaa ja kattila lämpeni nopeammin. Ainakin tuntui että määrällisesti piti viime talvena polttaa isompia pesällisiä saman lämmön saamiseksi varaajaan, voipi olla luulotautiakin 

[Höyrykattila]

Viime talvena nuohosin uunin joka kerta kun tyhjensin tuhkat. Kesä menny laiskemmin nuohotessa. Syksyllä palataan edellistalven lukujärjestykseen ja ajattelin lisäksi kokeilla piipun nuohousta ja sen vaikutusta 1-2 kuukauden välein.

[teelaakso]

Yritän joka kerta täyttää pesän viimeistä klapia myöten täyteen, ja mittaus antaa 120-140 kWh joka kerta nuohoustilanteesta riippumatta. Mittaan siis jokaisen polton. Kerran nuohotessani ajattelin että nyt varmaan tulee hyvä poltto, mutta pettymys oli suuri kun ero oli vain 5kWh luokkaa.
Roskalaudasta saan aina hyvän polton, jopa 160kWh /pesällinen koska säännöliset kappaleet saa ladottua erittäin tiukaksi paketiksi. Mittaus siis toimii suhteellisesti. Arvojen oikeudesta en tiedä, mutta erot näkyvät.

Spiraalit ovat puolen vuoden nuohoamattomuuden jälkeen pintanoessa ja jonkin verran pikeä on kertynyt niiden yläpuolella olevaan koteloon. Mistään tukkeutumisesta ei voida puhua.

Hormi on n. 10 metrinen 1-kiven hormi, ja puu on 45cm sekapuuta klapeiksi tehtynä.
Sinänsä positiivinen ongelma jos ei tarvitse nuohota, mutta olenko nyt jättänyt jotain huomaamatta...?

[Höyrykattila]

Lauantaina kokeilin huvikseni nuohota uuninpesää hiillos vaiheessa.

Itseasiassa yläpaloisen pesä oli helpoin puhdistaa (mutu) kuumana, koska puhdistusjäljen näki heti Livenä. Toisekseen karsta tuntui irtoavan kuumalta pinnalta helpommin kuin kylmänä nuohotessa.

Lämmintä touhua. Paksut hitsausrukkaset on pakollinen varuste jos ei meinaa rystysiä grillata 

[Juhani]

Vähän erilainen joka viikko tehtävä nuohous.

https://www.youtube.com/watch?v=W8dOVxZ4U-M

Onpa tuossa hieman kehitetty itse tuotettakin.

[kahe]

Mitä mahtaa polttaa, että saa pannun ja puhaltimen tuohon kuntoon. Ei tuo oma ihan tuolta näytä sentään. 

[Rampe]

Ei helv.. melkoista välineurheilua  Imuri, töhö, akkupora ja monenlaista rassia näytti olevan. Mitäs tuo jauho oli?
Jotkut viitsii puuhailla 

[AnssiKo]

Huh huu... Oma hommansa siinäki! Kuinkahan putsissa kunnossa kämppä on ku pannun viikkosiivouski on tota luokkaa!
Taisi vielä vetää kalkitki vanhasta tottumuksesta ennenku sulki kannen, dalmatialainen tai joku, muisteli puucee-rutiineja. 

Kuluu viel pannu puhki, liialla rassaamisella.

[sakarif]

Tämä kyllä kuuluisi tuonne "Älä tee näin" -sarjaan nimellä "Jos kattilasi vaatii viikoittain hoitoa".

Ei voi kyllä käsittää miten käänteispaloisella elämä voidaan tehdä monimutkaiseksi. Tuon rinnalla vanhan Jämän putsaus oli lasten leikkiä.

Verrokkina omasta kattilasta tuhkat otan alapesästä pois noin kerran viikossa. Joskus menee pari viikkoa kun unohtuu. Nuohottu viimeksi ennen joulua ja savukaasut täydellä palolla edelleen 250 - 260 astetta (valmistajan antama arvo 240 astetta). Yläpesää en ole puhdistanut sitten viime kesän. Edellisen polton hiilet kun kasaa reiän päällee niin kai siellä vähän tuhka vaihtuu. Puhaltimen olen ottanut käteen kerran viime kesänä. Näytti hyvältä, joten on saanut olla paikoillaan siitä lähtien.

Tämän herran kannattaisi tuo kosaani viedä tupaa pöhisemään ja harkita vaikka maalämpöä. 

[Pähkäilijä]

Vähän erilainen joka viikko tehtävä nuohous.

https://www.youtube.com/watch?v=W8dOVxZ4U-M

Onpa tuossa hieman kehitetty itse tuotettakin.

perfektionisti 

[VPJ]

Mitä mahtaa polttaa, että saa pannun ja puhaltimen tuohon kuntoon. Ei tuo oma ihan tuolta näytä sentään. 

Poltetaan vaikka männyn sahauspintoja kesän kuivuneena ilman varaajaa eli ei anneta happea palamiseen.

Savukaasujarrujen poisto johtuu tästä tai piipusta (ei vetoa).

Tämä ei ole mutua vaan itse kokeiltua reilu 10 vuotta sitten.

[Juhani]

Mitä mahtaa polttaa, että saa pannun ja puhaltimen tuohon kuntoon. Ei tuo oma ihan tuolta näytä sentään. 

Tuolla https://www.youtube.com/watch?v=B1uPjNxsZOk on hyvä läpileikkaus mitä Hauken pesässä palaa.
Taitaa pitää tulia jatkuvasti päällä kun kesseli on vain 15kw profi ja kertoilee lykkivänsä kolmen tunnin välein puita lisää.

[kahe]

Siltähän tuo näyttää, kun etuluukkukin on mustana. Mahtaa olla asunnossakin häkää tuolla tapaa lämmittäen ihan kivasti. No innostuinpa itsekin putsaamaan. Pari tuntia siinä vierähti, eihän nuo jarrut kiva ole irroitella ja putsata, vaan ei niissä kauheesti tavaraa ollut. Tuubeista irtosi pari rikkalapiollista hienoa tuhkaa. Savukaasut tippuivat kummasti eikä helpolla lähtenyt kaasuttamaan heti kuten aiemmin. Eikä tuo tuubien yläosa ollut täynnä tuollaista tuhkamähmää seinämiä myöten kuten videolla. Pelkästään alapesän rautaseinämien putsaus näyttää nostavan lähtevä veden lämpöä yleensä asteen verran.

Edit. dT nousi 11 -> 14 asteeseen, pitäisi puhdistaa myös useammin.