kahe: Attack DPX35L puuenergian/maalämmön kulutusseurantaa Etelä-Pirkanmaa

[kahe]

Kuukausivertailuihin kannattaa ottaa mukaan lämmitystarveluvut niin sitten näkee miten eroa syntyy. Näköjään tammikuussa 2010 on lukemat noussu yli tuhannen etelässäkin. Toivottavasti ei tänä talvena...

http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut

Onhan se tuossa epäselvässä taulukossa viimeisenä arvona ja noudattaa aika hyvin lämmitystarveluku 1.5 kertaisena kuukauden puumäärä kiloissa. Mutta iso ero näkyy jo lokakuun kilomäärässä, kun viime vuonna mentiin aika samoissa, kun noita vertailin. Silloin ei kyllä osannut Arimaxia lämmittää oikein. Oli vielä brikettiä koko tuo viime vuoden lokakuun kilomäärä, joten siitä tuli tuo iso energiana laskettu ero. Harakat ovat saaneet lämpöä silloin.

Nyt voikin sitten ihmetellä, kun Attackin mittari näyttää 91-94% tehokkuutta, niin mihin se muka siiirrossa varaajaan katoaa tai huononee noin paljon. Ongelma tuohon tehon laskentaa tuottaa palamaton puu pesässä, kun kattila himmailee aika aikaisessa vaiheessa tuon lopun polton pois.

[jolla]

Nyt voikin sitten ihmetellä, kun Attackin mittari näyttää 91-94% tehokkuutta, niin mihin se muka siiirrossa varaajaan katoaa tai huononee noin paljon.

Kuten erbish videossaan(hienot) toteaa, lyhyellä poltolla hyötysuhde laskee. Minulla kattila haukkaa ~12kg puuta siihen pisteeseen, ennenkuin varaajaan tulee mitään. 'Yhden pesällisen taktiikalla' jos polttoaineena on vaikkapa purkujätelautaa, joita pesään mahtuu vain 24 kg, menee puolet harakoille jollei sitten omaa mieltään piristääkseen ajattele lämpökeskuksen sisälämpötilan hienoista nousua.

[Maatilallinen]

Nyt voikin sitten ihmetellä, kun Attackin mittari näyttää 91-94% tehokkuutta, niin mihin se muka siiirrossa varaajaan katoaa tai huononee noin paljon. Ongelma tuohon tehon laskentaa tuottaa palamaton puu pesässä, kun kattila himmailee aika aikaisessa vaiheessa tuon lopun polton pois.

Näyttäisiköhän tuo kattilan mittari palamishyötysuhdetta joka on eri asia kuin kattilahyötysuhde. Palamishyötysuhteessa mitataan, miten hyvin polttoaine palaa, eli 91-94% saadaan poltetuksi. Kattilahyötysuhde taas kertoo, että miten paljon polttoaineen sisältämästä lämmöstä saadaan kattilasta ulos.

Kattilalaitoksen kokonaishyötysuhteessa taas on kyse siitä, paljonko sisään kannetun polttoaineen sisältämästä energiasta saadaan kulutukseen, lämmitykseen ja käyttöveteen. Tämä on alhaisin näistä hyötysuhteista, siihen vaikuttaa myös esimerkiksi putkistojen huono eristys ym. hukkalämmöt.

[kahe]

Kattilan hyötysuhdettahan se kattila näyttää. Paljon on vaan eroa tuohon siirtyvään tehoon. Ehkä Arimaxin kuumempi vesi nosti varaajan lämpöä tehokkaammin, koska nyt lämmitysvesi rajoittuu aina 78 asteeseen. Vasta kolmen tunnin päästä pääsee yli 80 lämpöihin. Latauspumpussakin on eronsa, Wilo vastaan vanha Grundfoss.

[syrjaki]

Kyllä se ennemminki taitaa yrittää näyttää sitä palamisen hyötysuhdetta. Vaatisi vähän enemmän anturointia, että pystyisi kattila oman kokonaishyötysuhteensa ilmoittamaan.

[Juhani]

Paljonkos kahe sulla kattila nostaa menevän veden lämpöä?
Just katsoin oli maximit nousulle 16c kun lämmityksen aloituksesta kulunut aikaa 1h(70->86 oventropin mukaan).
Yleensähän tuo nousu on jtn 10c luokkaa.

[kahe]

Reilu kaks tuntia sytytyksestä, niin Oventropin mittarit näytti 70/80 astetta ja kattilan näytössä 78 astetta. Vasta kun varaajan alaosa alkaa oleen 60 asteessa, niin sitten lähtee lämmöt nousemaan. Onko tuo 16 astetta juuri tuossa kohtaa tapahtunut?

Termostaatti 6:lla. Kokeiltu isommallakin, muttei ollut vaikutusta.

[Juhani]

Mullakin eilisellä poltolla veden lämmönnousu maltillista n.10c luokkaa. Välillä tosiaan nostaa kuumemmaksikin
tuon veden. Pitäis alkaa seuraileen mistä muuttujasta tuo on kiinni, ulkolämpötila, ilmankosteus, puiden latominen tms.

Aika harvinaista on että olisi ihan samanlainen lämmityskäyrä edes kakx kertaa peräsin.
Ookko kahe tutkinut yhtään noita asetuksia jos lähtis pyytään jotain muuta kuin tehtaalla on määritelty.

[kahe]

Hyvä että on samat kokemukset. Jollain keinoa mielestäni pitäisi saada tuo kattilavedenlämpö korkeammaksi ja säätöjä aloin epäileen. Mielestäni pitäisi ensiöilmaa pienentää. Seurannut niin se on aina lähes 100% auki tai parhaimmillaan 85%. Nyt kyllä syttyy hiton hyvin ja palaa heti kaasuttaen noiden isojen halkojen kanssa. Pikku puilla ei kannata leikkiä, kun palavat yläpaloisesti lähes aina. Siirretään säätökeskustelut projekti puolelle ja pidetään tämä kulutusseurantana.

[kahe]

Vuosi 2013 takana. Ensimmäisen viestin taulukko päivitetty. Kohtuu määrillä päästy ja huom. toukokuusta lähtien uudella kattilalla. Sähköä palaa liiaksi, mutta on tuota härpäkettäkin pyörimässä ja suurin kuluttaja on ilmanvaihtokoneen jälkilämmitys ja saunakin haukkaa per lämmityskerta aina noin 15 kWh. Laskennalliset ja mitattu kokonaisenergiamäärä vastaa aika hyvin tämän talon kokoista energian kulutusta. Autotallia ja varastoa ei pidetä lämpimänä muuta kuin pakastimen toimesta.

2013: Yhteensä 5742 kg puuta ja brikettiä (n. 2000 kg), joka tekee hyötysuhteilla laskettuna noin 18 MWh energiaa lämmitykseen ja käyttövedelle. Sähköä kului muuten 6285 kWh ja käyttövettä 117 kuutiota. Mukana on jokunen paljun täyttö, olisko noin viisi kertaa 1200 litraa ja kerran kesällä täytetty lasten uima-allas 3,5 kuutiota.

edit. Lisäsin http://www.biohousing.eu.com/heatingtool/default.asp laskurin laskennat kuvina tähän mukaan.

[kahe]

Jokunen kuva nähtävillä tuhkan poistosta ja sytytyksestä.

Tammikuu 907 kg = 2985 kWh veden lämmitykseen, sähköä n. 626 kWh ja vettä 9 kuutiota. Keskilämpö noin -9.2 astetta eli varsin kylmä kuukausi.

[Marko]

Hyviä kuvia sytytyksestä. Samaan tyyliin sytytellään myös täällä.

[kahe]

Kiitän, vaikka huonolaatuisia kuvat näytöstä, kun valo heijastaa siihen paneeliin pahasti ja tarkkoja kuvia ei ehtinyt hieroa sytytyksen aikana. Tähdennetään vielä, että ohitusluukku kiinni koko ajan nykyään. Vaikka lunta tulikin tänään, niin pakkanen helpotti ja pystyi taas jättämään yhden päivän poltteluissa väliin. Huomenna sitten saakin polttaa kerralla enemmän. Niin ja kannattaa lukaista kuvien kommentitkin.

[kahe]

Vuoden ajan ollut Attack nyt käytössä. Muutamia tuloksia ylös talteen.

Käyttötunnit 744h
Overtemp 9,1% eli 67h ollut yli 85 astetta kattilavesi
Burnoff 0%

Puuta paloi vuodessa n. 5000kg, josta 10 pinomottia koivua ja noin 3 pinomottia havupuita. Eli aika hyvin osuu kohdilleen kilot pinomottien kanssa. Keskimääräinen täyttö 33,5kg, joka ei aivan mahdu kerralla pesään tai mahtuisi, jos saisi tungettua pientä puuta halkojen rakoihin lisäksi.

Kolme parempaa puhdistusta tehty vuoden aikana ja vaatisi nytkin kunnon puhdistuksen.

[Rampe]

Täytyy kyllä nyt vähän kadehtia noita pieniä vuosikulutuksia 
Toki sehän riippuu mitä lämmitetään. Uudet rakennukset ei paljon kuluta.