Toi kolmen kuution varaaja, vaikka sen ajoi kuinka täyteen, ei riitä ihan vuorokaudeksi (noilla kovimmilla keleillä). Kuinkahan paljon siihen energiaa saa varattua, siitäkin saisi jonkun vuorokausi arvion.
3 motin varaaja pystyy sitomaan lämpöä teoreettisesti noin 1,16 kWh per aste per kuutio vettä. Eli yhteensä 0-100 astetta välillä 348 kWh Yleensä varaajilla kannattaa käyttää hyötylämpöaluetta joka on ehkä noin 50 asetta (40-90 astetta) jolloin lämmitykseen käytettävissä oleva energia olisi semmoiset 170 kWh varaajallisessa. Jos sitä joutuu lämmittämään kolmeen otteeseen, että saa täyteen niin osa lämmitysenergiasta menee tuolla tarkasteluvälillä suoraan lämmitysenergiaa, eikä jää varaajaan, jolloin tilanteen arviointi menee hankalaksi.
Varaajassa on vuorokaudessa semmoiset 170 kWh ja tällöin 300 kWh arvion mukaan lämmitysjaksojen aikana suoraan kiertoon menisi se 130 kWh. Vielä jää ongelmaksi että mihin se kolmen pesällisen polttopuiden energia hukkuu kun kolmen täyden sekapuullisin pesän polttomäärässä energiaa pitäisi olla 90% hyötysuhteella se 500 kWh. Vajaita pesällisiä tai pajulla lämmitellään? Tuolla noin 550 kWh (100%) puumäärällä jos energiaa saadaan kaapattu 300 kWh, niin hyötysuhteeksi tulisi vain 55%. Onko kattilassa vikaa vai mistähän näin suuri klappi johtuu? Mitä puuta olet poltellut ja kuinka märkää se on ollut. Onko ollut jotain erikoisia ongelmia polton kanssa?
Yritän muistella noita laskennan lukuja. Kaivo n. 190m, 10 kw kone, pakkasraja -18, vuosittainen kulutus 32kwh (sis. lämmin vesi). Pattereihin menee 52 asteinen vesi, jos 19 astetta pakkasta.
10kW invertterikoneella ja patteriverkkoon tuotetulla vedellä aktiivikaivoa pitäisi saada kylläkin 220 metriä. 190 metrin kaivolla aktiivisyvyyttä tulee olemaan keskimäärin noin 160-185 metriä. Moneltako toimittajalta kysyit vastaavan kokoiselle koneelle laskelmat? Onko maaperästä eli kaivon syvyyden mitoituksesta muuta kuin mutu tietoa, kuinka syvällä kallio on?
Saanto syvemmästä kaivosta 22 000 kWh, joten 10 000 kWh jää muuten tuotettavaksi ja pakkasilla tulee kaivon huipputehokin vastaan jolloin vastuksilla pitää saada tuotettua yli reilusti 10 000 kWh vuositeho että kaivo ei jäätyisi. Huipputeho tuolle koneelle tulee olemaan enintään 240 kWh päivä, mutta saanto laskee kun kaivo on kovasti kuormitettuna eli maan (ympäröivän veden) lämpö laskee siitä 8 asteesta lähelle 0 astetta, ja samaa rataa myös COP valuu alaspäin.
Suosittelen lasketuttamaan systeemisi mitoituksen vielä jollain semmoisella taholla joka ei ole pääasiassa kovin sidonnainen lämpöpumppujen myyntiin. Eli joku normaali LVI liike, jossa on osaamista asiasta. Muista vaatia myös ns. relistisia laskelmia, joissa maaperän ominaisuudet on otettu hyvin huomioon ja myös kaivon lämpökäyttäytyminen pakkaskaudella. Sen noissa maalämpöjutuissa olen huomannut että tehtaiden/merkkien edustajien laskelmat ovat laadittu yleensä siten että kaupat saadaan sisään, kilpailu alalalla on aika kovaa...
