Sähkön kulutuseurantaa paritalossa Vantaalla 2013

[akWho]

Sehän tekis 4 pesällistä a.20 kg =80 kg x 4 kWh=320 kWh/24h= 13,33 kW/h on tuossa jo mojova kulutus tuntiin.

edit. Pitäis tuossa vielä tietysti hyötysuhde huomioida

[kahe]

Noilla lyhkäsillä tikuilla ei tosiaan saa pesää täytettyä kunnolla ja vajaalla pesällä jää hyötysuhdekin huonoksi. Liika lyhyet päästävät liikaa ilmaa läpi pian toisesta päästä. Itse saan täytettyä 27-31 kg pesään täysmittasilla haloilla ja vielä voisi mennä pienillä laudoilla enemmän rakoset täyttäen ylös asti. Tasaista -18 -20 pakkasta pidellyt, niin 40 kg olen poltellut varaajan täyteen. Näillä tasasilla pakkasilla olisi nyt hyvä katsoa tarkemmin varaajan jäähtyminen ja katsoa siitä talon energiankulutus. Arvioisin itse tuosta noin 11 kW/h kulutukseksi.

[pelti]

Täytyypä punnita kasa noita 60 senttiäsiä ja polttaa niitä. Ne vaan on tuollaisia ulkokosteita ja tuli halottuakin vasta syksyllä. Sinällään pystyyn kuivunutta kuusta.  Eilen sellaisia kannoin ulkoa sisälle vähän kuivumaan. Yhden siitä kasasta laitoin vaakaan se oli nyt 7,5 kg. Ei oo kosteusmittaria, joten kosteudesta en tiedä.

[kahe]

Kosteita ovat, jos noin paljon painavat ja kilowatti arviot siis menee ihan pieleen ja hyötysuhde on heikko kosteila puilla. Täällä 15-20cm halkaisijaltaan <65 cm koivuhalkoja, niin 16-18% kosteutta näyttää mittari halon päästä ja painoa yhdellä halolla on 2,5-3 kg max. Joitakin punninnut yksittäin, niin painavat vain 2kg. Mulla kaksi laastiämpäriä, niin niillä täyttää koko pesän. Yhteen sankoon mahtuu 7-8 halkoa ja max 15 kg eli molemmilla saan tuon noin 30 kg yhteensä.

[pelti]

Lisää punnituksia. Tuollainen käsin kosketeltava ja pauketeltava 60 senttinen, joka vaikuttaa aidosti kuivalta, niin painaa luokkaa 2,8 kg. Laitoin niitä kaksittain vaakaan ja aina vaaka näytti 5 - 5,5kg välillä.  Eli samoja lukuja kun Kahella.

Kun niitä kaksittain punnitsin ja laskin yhteen niin kymmenen kalikan kohdalla oltiin 28 kg:ssa (päissälaskien ja pyöristellen).

Yritin niitä sitten tunkea toisella kierroksella palavaan pesään (vain hiiltä pohjalla, mutta kuumaa sellaista) niin 4 kpl jäin noista laittamatta, kun alkoi savua pukata pirttiin, ja asetteleminen loppui. Eli sen kertalatauksen koko kuumaan pannuun noilla on luokkaa 20 kg. varmaan kylmään noista olis 2 saanut vielä mahtumaan.

Toi yksi on heavy ja puun ydintä. Pitää siitä ottaa kuvat noista  niin näkee milllaisia ovat.

[Pähkäilijä]

Jos pannuhuoneessa on tilaa niin punnitse muutama ja jätä pannariin, punnitse sitten uudestaan viikon päästä. Ulkokuivalla puulla täällä 10 päivään hävisi pannuhuoneessa 12.43 kg painosta kilo mutta sitten hidastu keveneminen. Jos puu on kosteampaa niin kyllähän tuo keveneminen jatkuu sitte pitempään ja prostentuaalisesti enemmän katoaa.

[pelti]

Nämä on sitä pystyyn kuivunutta kuusta. Yhteensä noi kaksi on 6,7 kg. Isompi 4,5 kg pienempi 2,2 kg. Pituus 55 cm ja työntömitta (150mm) vähän mittaa antamassa.

[kahe]

Saman kokoisiltahan nuo näyttävät. Kuusen pitäisi olla vaan kevyempää kuin koivu jonkun verran. Jokunen itselläkin, niin kyllä ne ihan eri painoisia ovat kuivina halkoina.

[Juhani]

Aika isoilta näyttää noi kuvien isoimmat. Tein loppukesästä lekalla ja kiilalla laiskana vähän vielä noista
isompia lisäyspuita ja osan niistä poltinkin jo.
Olivat elokuun puolella vielä märkiä ja kuivasin niitä pannarissa muutaman viikon ja kyllä oli kuivia.
Tuollainen 15cm+ alkaa oleen haasteellinen että miten onnistuu palaan ettei holvaa tai jää loppu palamatta.
Tehtaan ohjehan on 8-15cm ja pitää kyllä hyvin kutinsa.
Parhaaseen lopputulokseen pääsee kun latoo vain niitä pieniä joita menee paljon enemmänkin kerralla pesään.

Vaikea saada reilusti kiloja isoilla pökäleillä.

[pelti]

Saattaa Kahe olla asian ytimessä. Nyt otin toista erää noita puita (halottu viime keväänä) ja nyt pääsee kahdella pesällisellä 80 asteen ylälämpöön. Mutta toki on tullut ehkä vähän tiuhempaan lämmitettyä ja ei ihan niin alhaalta oo lämmöt lähtenyt.
Eli saattaa toi syksyn erä olla kosteampaa ja siten huonommalla hyötysuhteella palavaa, vaikkeivat sihisekään. On sellaisiakin tullut tuonne heitettyä

Vielä, jos uskaltais pudottaa pattereihin lähtevää veden lämpöä ilman hella säröä, niin saattais varaaja riittää pidempään. Eilen, kun oli 20 pakkasta ja varaaja kauttaaltaan sellainen 80 astetta niin 58 asteista työnsi patteriverkkoon. Tänään laitoin yhden mittarin lisää, että näkee mitä sieltä patteriverkosta palautuu.

Millaisia lämpötilaeroja teillä on patterilämmitteisissä taloissa lähdössä ja paluussa?

[Höökvorssi]

Paluulämpö on täällä välillä 30-35 astetta riippumatta menoveten lämpötilasta. Tuvassa lämmintä noin 23 astetta lähes aina.

[pelti]

Taas kuukauden kulutuslukuja ekassa viestissä. Viikon lomamatka / sähkökäyttö rumentaa vähän lukuja. Mutta silti säästöä syntyy

[pelti]

Huima on ero kulutuksessa pakkasten välillä.
Nyt kun luokkaa -5 astetta riittää 2 pesällistä vuorokaudeksi (nippa nappa)
mutta kun oli -20 astetta, meni 4 pesällistä päivässä, (kolme ei riittänyt).
Ei taida toi kulutus kasvaa pakkasen myötä aivan lineaarisesti ??

[Pähkäilijä]

Oon joskus laskeskellut varaajan jäähtymisen perusteella mitä tässä torpassa menee missäkin kelissä, tuommoset lukemat on keskiarvoisesti kertyny, kunhan tuulta on alle 5 m/s

Nunnauunilla on vähän osviittaa antavia käppyröitä sivuillaan mut niistä puuttuu lämmin käyttövesi http://www.nunnauuni.com/suomi/tuotteet/lampoluokat.html

[pelti]

ei oo meillä noin maltillinen toi nousu

Mulla olis tässä läppärissä log temp, ja usb adapteri antureille, mutta en ole onnistunut useampaa anturia kytkemään ja kuvaa piirtämään. Yhdellä anturilla toimii. Pitäisi kyllä saada vähän käyriä, niin ei tarvis arvailla. JOs jollain on selkeä kytkentäkaavio, niin ilolla otan vastaan.