Terva kattilassa ja piipussa haitallista?

[riepueetu]

Morjens!

Olen aika uusi pannun tuhnuttelija ja aloin mietiskellä kun tervaantuu kattilan seinämät ja teräspiippu aikailailla.
Jokunen vitsiniekka tuttavani sanoi, että joudut vuoden päästä vaihtamaan piipun kun se muurautuu umpeen
Miten on, kertokaapa kokeneemmat miten mahtanee käydä piipun kanssa ja mikä helpottaa jottei tervaa kertyisi ?

-Eetu-

[Erbish]

Kattilan varastopesän tervaantuminen on ihan normaalia mutta piipun tai konvektio kanavien ei.
olisikohan kattilan säädöissä jotain häikkää.
Tosin nuokin riippuu kattilasta, vanhemmalla tekniikalla saattaa jotain piippuunkin kertyä mutta ei paljoa.
Jos piippuun kertyy oikein mustaa kovaa pikeä on sinä myös palovaara, nyt kun asian olet tiedostanut nii kannattaa
piippuu nuohota niin usein kuin on tarpeellista ettei mitään yllättävää pääse tapahtumaan jos kattilan säätäminen ei auta.

[Höyrykattila]

Piipun tervaantuminen kielii kitupoltosta eli paloprosessi ei taida saada riittävästi ilmaa. Teräspiippu voi tervaantua myös siksi, että sitä ei ole lämpöeristetty, jolloin terva ja piki kondensoituu helpommin kylmälle pinnalle (vrt. kondenssivesi).

[riepueetu]

Morjens!

Pitää koittaa hiukan säätää tuota pannun ilmanottoa, josko se sitten helpottaisi tätä asiaa.
Mahtaneeko tervautuminen olla mitenkään puulaadusta kiinni? Polttelen nyt koivua enimmäkseen.
Rosteripiipussa on 50 mm kivivilla eristeenä ja sen päällä taas toinen rosteriputki, sellaisenaan ne myyvät noita ns. "valmispiippuja". Piippu on n.5,5 metriä korkea ja 180 mm sisähalkaisijaltaan.

-Eetu-

[Rampe]

Koivun poltosta tulee helposti pikeä kattilaan. Olisi hyvä olla muutakin puulaatua seassa.

[jussi]

Joillain paikkakunnilla palokunta polttaa pikistyneitä savuhormeja auki. Toisilla taas palokunta pyytää ottamaan yhteyttä nuohojaan. Raumalla toinen sutari pyysi appiukkoa ottamaan yhteyden palokuntaan, palokunta ilmoitti että ota yhteys toiseen sutariin.

[Maatilallinen]

Itsellä kun oli teräshormi likaantunut niin poltin sen puhtaaksi itse kattilan avulla, pidin ohituspellin auki ja tulenhoitoluukun selällään jolloin piippuun lähti suoraan toisiopalopesästä todella kuumaa savukaasua. Kovin hormi paukkui ja alkoi puhdistumaan, kipinät vaan sinkoili piipun päästä Katolle lensi melkoinen määrä karstaa.

Tuollainen oli lähtötilanne:


Ja näin se tuli puhtaaksi, vielä vähän karstat hehkuu polton jäljeltä.



Piippu likaantuu jos savukaasut ovat liian kylmiä tai palaminen on epätäydellistä, myös puutteellinen lämpöeristys aiheuttaa pikeentymistä.

[Höyrykattila]

Tiilipiipulle ei varmaan kannata samaa käsittelyä tehdä. Saattaa korsu palaa siinä sivussa.

[seppol]

Mitä nokea saati tervaa kattilan pitää tuottaa? Minä lämmitin tänään omaani ja yläpalotila on tämän näköinen. Pellit on auki ja takimmainen osa on hormin alkupää. Vettä rupesin lämmittämään 28 asteesta ja nyt se on 67. " savukaasut" oli maksimissaan 120.

[Rampe]

Jos savukaasun lämpö on liian matala, niin puusta palaessaan lähtevä kosteus voi kondensoitua piipun seinämiin, etenkin yläosaan. Tekee vähän saman kun mulla piipun hattu, eli alkoi tukkimaan yläpäätä, vaikka muuten hormi oli ok.

[seppol]

Niin on peloteltu mutta olen lämmittänyt näin 2 vuotta. Tiilipiipussa on 125 millinen teräsputki, pituus 7,5 m. Pässä on omatekoinen imuri. Täss kaksi kuvaa. Toinen on hormin alapään tuhkanpoistoluukusta ja toinen piipun päästä. Eipä kovin märiltä näytä vaikka vettä tihutti kun justiin katolla kävin.
Olisi yksinkertainen ilmoittaa mikä on 20 % kusteuden puun savukaasujen kastepiste kun ilmakerroin on 1,5.

[Rampe]

Juu ja toki puun kosteus vaikuttaa myös asiaan. Kuivasta ei lähde höyryä, joka tiivistyisi hormiin.
Aina ei vaan ole kuivaa puuta syystä tai toisesta johtuen 
Useampi kattilavalmistajakin suosittelee noin > 200 c poistolämpöjä. Näin pelataan varmanpäälle ettei ongelmia tulisi.
Toki kuka tahansa saa hakea omat sopivat säädöt. Pidemmänpäälle yleensä näkee menikö parempaan vai huonompaan suuntaan asia.
Puun kulutuskin määrällisesti on sellainen asia, että vaikka 10 motin poltto tekee vähän nokea ja 100 motin sitten pikkusen enemmän 

[Höyrykattila]

Olisi yksinkertainen ilmoittaa mikä on 20 % kusteuden puun savukaasujen kastepiste kun ilmakerroin on 1,5.

 Ei kerro (mulle) mitään! Eli miten se käytännössä kävisi?

(Miel. selkosuomeksi. Meikä on lukenu peruskoulu matikan keskim. huonommilla arvosanoilla.)

[seppol]

Kastepiste liittyy paljon käytettyyn ilmaisuun suhteellinen kosteus. Kaasuilla on ominaisuus sitoa vettä. Se lisääntyy lämpötilan noustessa. Tämä ominaisuus mahdollistaa kasvien haihduttamise ja myös sateen. Välillisesti se on aiheuttanuta mm. soraharjujen muodostumisen jääkauden aikana meille Suomeen.

Kun puuta poltetaan, syntyy aina vettä ja lisäksi on puun kosteus ja tarkalleen ottaen myös paloilman sisältämä kosteus. Tämä siirretään palokaasujen mukan hormista ulos. Kilosta puuta saadaan n. 500 g vettä. Ilmaa käytetään 1,5 ilmakertoimella n. 7 m^3. Savukaasuissa on kaikki typpi, 1/3 osa hapesta ja muodostunut hiilidioksi. Kun ollaan 100 asteen yläpuolella vettä ei voi tiivistyä mutta sen alapuolella se on mahdollista. Mulla savukaasut lähtee uunista 120 max. ja piipun päästä olen mittaillut 80 asteen paikkeilla. Tiilipiipussa on teräsputki ja mitään kosteutta en ole koskaan havainnut. Sadevettä hormiin ei pääse koska siellä on imuri. Se lienee aika omanlaisensa. Katso kuvasta.

[jolla]

Sadevettä hormiin ei pääse koska siellä on imuri. Se lienee aika omanlaisensa. Katso kuvasta.

Ulkonäön perusteella tuo imuri voisi olla 4-5 kw moottorilla, mutta aika miehekkään näköinen kuitenkin.