Terva kattilassa ja piipussa haitallista?

[kahe]

Kyllä se ilmanpainekin vetoon vaikuttaa. Eikä noistä käyristä sitä selkeästi näkynyt, mutta huippulämpö nousi muutaman asteen, eikä ihan viittä. Pitää viikonlopun aikana rakentaa uudet anturit noihin regumatin lähtöihin niin jos sitten mittaisivat kattilaveden paremmin. Eron näki ehkä parhaiten juuri regumatin viisarimittareista. Kattilameno oli noin 70 astetta ja lähtö koko ajan 82 astetta. Yleensä ollut alle 80 astetta. Pitää rakennella muutenkin tuo pannari loppuunsa. Kummasti on jäänyt tekemättä.

[Juhanisto]

Niin ja ainahan se on puhdas kattila ilo silmälle ja mielelle. Puhuvat sellaisista luvuista kun 1mm/5% noen hyötysuhteen laskevasta vaikutuksesta. No ainakin Kahe huomasi eron ihan käytännössäkin, joten en minäkään ihan potaskaa kirjoitellut kun kirjoitin puu menekistä alkuaikoina. Kyllä sen eron huomaa varsinkin ensimmäisellä lämmitys kerralla nuohouksen jälkeen kun on muistissa edellinen kerta likaisella kattilalla.

Eipä tuo nuohous ainakaan atmoksessa kova homma ole. Puolessa tunnissa selviää. 2 luukkua auki, nostaa savujarrun pois, vähän harjalle vetelee ja imurilla irtoainekset pois. Sitten laitos kasaan. Puolen tunnin juttu. Jos tuolla säästää puita motin vuodessa niin kannattaako se vai ei. No se kuuluu puulämmityksen iloihin tuo nuohoaminen. Itse kuitenkin ajattelin palata tuohon 2krt/kk rytmiin kun viime talvi meni kerta/kk rytmillä. Eli noin 60 käyttötuntia nuohoksen välillä.

[arveccio]

Mulla menee nuohousoperaation alottamisesta 20 minsaa siihen että kattilassa on tulet.

[kahe]

Ensimmäisen kerran ja ahtaiden tilojen takia meni varmaan tunti. Aika ahtaassa vipunuohouksen vivusto ja suurin aika meni sokkien irrottamisessa, jotta saa vivuston irti pois jarrujen tieltä. Olisi pitänyt harjoitella, kun pannu seisoi autotallissa. Huomenna ajattelin vielä vilkaista piipun tyhjennysluukun kautta piippua. Eipä sekään niin helpossa paikassa ole tuolla takana.

[Pähkäilijä]

Kyllä yläpaloisen edestä aukeavan kattilan nuohoaminen on sitten helppoa! Ei tainnu mennä viittäkään minuuttia kun pääs valkeita sytyttämään.

Nuohoaminen on niin helppoa että sitä tulee harrastettua yhtenään... Tosin ei ole tervaa juuri päässyt kertymään vielä, jospa sitten näillä näkymin ens kevään jälkeen.

[kahe]

Yläpaloisessa riitti vielä yhdestä suunnasta hinkkaaminen, mutta tuotapa saa hutkia imurilla kolmesta suunnasta. Kaikki ylimääräiset putket ympärillä tuovat vielä oman haittansa.

Mutta aiheestakin vielä, niin miten tuo terva tuolla puupesässä eli tarviiko sille tehdä mitään?

[Juhani]

Mutta aiheestakin vielä, niin miten tuo terva tuolla puupesässä eli tarviiko sille tehdä mitään?

Ei kai siitä haittaakaan ole jos sen rapsuttaa samantein ainakin isommista puhtaaksi. Kun yläpesän
plootun takana on vesi, niin kaikki lisäenergia on kotiopäin joka veteen siirtyy.

[arto_m]

Mutta aiheestakin vielä, niin miten tuo terva tuolla puupesässä eli tarviiko sille tehdä mitään?

Minä olen sitä mieltä, ettei siihen kannata koskea. Puupesässä ja palotilassa lämmön ei tarvitse siirtyä veteen, koska korkeampi lämpötila tehostaa palamista. Lämpö otetaan talteen savukaasuista. Ei siitä lämmön siirtymisestä puupesässä varmaan haittaakaan ole, mutten näe siitä mitään hyötyä. Uskoisin, että terva myös suojaa terästä hapettumiselta.

[kahe]

No ei ollut täällä piipussa pahemmin tavaraa. Pari kuvaa tuolla piipusta ja pohjakannesta kansiossa. Kännykuvat kierukoista, pahoittelen laatua.

Tänään sitten ihmettelin ruokaa tehdessä, että kylläpä leijailee joltain savua, kun ikkunasta ulos katselin. Menin sitten katsomaan omaa piippua ja niinhän se tuprutti huolella. Puut paloivat vain yläpesässä tavalliseen tapaan eikä toisiopaloa lainkaan. Outoa, kun en edes mielestäni tukkinut puilla reikää ja kynsituletkin oli ensin. Kohina alkoi, kun avasi yläluukun ja piti raollaan, mutta hiljeni luukun suljettua. Oli kuitenkin lämmennyt myöhemmin paremmin, joten eiköhän siellä jotain reiässä ole ollut.

[Juhani]

Tänään sitten ihmettelin ruokaa tehdessä, että kylläpä leijailee joltain savua, kun ikkunasta ulos katselin. Menin sitten katsomaan omaa piippua ja niinhän se tuprutti huolella. Puut paloivat vain yläpesässä tavalliseen tapaan eikä toisiopaloa lainkaan. Outoa, kun en edes mielestäni tukkinut puilla reikää ja kynsituletkin oli ensin. Kohina alkoi, kun avasi yläluukun ja piti raollaan, mutta hiljeni luukun suljettua. Oli kuitenkin lämmennyt myöhemmin paremmin, joten eiköhän siellä jotain reiässä ole ollut.

Olen tullut siihen tulokseen että mitä aiemmin sytytyksen jälkeen luukun sulkee niin todennäköisemmin yläpesässä
ei ala yleisyttymistä ja siten savutusta. Myös toi suuttimen reiän tukkiminen vaikuttaa tohon samaan ja varmaan myös liian kuivat tai kosteat puut-->estää riittävän kaasuuntumisen?

[Maatilallinen]

Olen tullut siihen tulokseen että mitä aiemmin sytytyksen jälkeen luukun sulkee niin todennäköisemmin yläpesässä
ei ala yleisyttymistä ja siten savutusta. Myös toi suuttimen reiän tukkiminen vaikuttaa tohon samaan ja varmaan myös liian kuivat tai kosteat puut-->estää riittävän kaasuuntumisen?

Jos toisiopalo ei syty lainkaan, niin se johtuu riittämättömästä lämpötilasta tai puu ei kaasuunnu riittävästi. Näihin auttaa ensiöilmamäärän lisääminen, jolloin puu kaasuuntuu voimakkaammin ja lämpötila kohoaa, sitten kaasut syttyvät saadessaan uutta happea.

Tosin on syytä tarkastaa, että ensiöilman lisäämisen jälkeen piipusta ei ala tulla sinertävää tms. savua, silloin on toisioilmaakin lisättävä.

[kahe]

Jos toisiopalo ei syty lainkaan, niin se johtuu riittämättömästä lämpötilasta tai puu ei kaasuunnu riittävästi. Näihin auttaa ensiöilmamäärän lisääminen, jolloin puu kaasuuntuu voimakkaammin ja lämpötila kohoaa, sitten kaasut syttyvät saadessaan uutta happea.

Tosin on syytä tarkastaa, että ensiöilman lisäämisen jälkeen piipusta ei ala tulla sinertävää tms. savua, silloin on toisioilmaakin lisättävä.

Lambda ohjatulla ei pahemmin säädellä moottoreita itse, mutta näytöstä voi katsoa noiden asetuksen. Toisio oli 0%:ssa pitkään ja ensiö 100% asetuksella.

Luulisin ongelman johtuvan itsellä liian pienistä klapeista. Eilen kun kurkistin tunnin kohdalla pesään, niin siellähän oli pyörähtänyt klapi taas reiän päälle tukkimaan, vaikka oli pinottu puut niin ettei tuota pitänyt tapahtua. Eli polttelen puolimetrisiä ylivuotisia ja alle tai noin ranteen paksuisia klapeja. Osa vielä pyöreitä kokonaan. Niillä on nyt ollut ongelmia ja isoilla haloilla ei tuota tapahtunut, kun ne eivät mahdu pahemmin liikkumaan toisistaan pesässä. Eli liian pienillä klapeilla ei toimi kovin hyvin, kun syttyvät yläpesässäkin palamaan. Nyt nuo ylikuivat puut ovat ulkosalla pinossa, niin keräävät riittävästi kosteutta itseensä. 

[Juhani]

Menee melkoisesti ohi aiheen: Voisko näille sytyttämisille olla oma ketju?
Mulla aikas krouvia puuta nytten kun tein oikean mittaista. Halkaisia n.80-200mm, syttymiset ollut todella helppoja
puunkoon vaihdon jälkeen.
Isoimmat "klapit" varattu talven kovimmille pakkasille lisäyspuiksi.

Kaikkiaan huonot syttymiset mahtuu "yhden käden sormiin".

[kahe]

Nuohooja kävi ihmettelemässä puhtaita piippuja ja pannua. Ei paljoa tavaraa irronnut kummastakaan piipusta, ei rosteri eikä keraamisesta.

[Juhani]

Nuohotessa heräsi pintaan tyhmä kysymys,
Onko olemassa jotain ainetta jota voisi lisätä palavan aineen sekaan joka poistaisi nokea konvektiopinnoilta?
Käytetäänkö isommissa kattilalaitoksissa jotain lisäainetta vai hoitaako isommat tehot poiston automaattisesti?

Tuollaista löytyi haulla

https://kotly.com.pl/produkt-100-g-additive-to-solid-fuels-sadpal-ii---soot-combustion-catalyst-1767.html?l=en

Edit: lisätty kotlyn linkki