Atmos DC50GSX käyttöönotto

[Juhanisto]

Minä nyt en oikein ymmärrä miten laddomatti on kytketty kun se termostaatti aukeaa vasta +83 asteessa ja sitä ennen vesi ei edes tule varaajasta kattilaan päin. Kiertää vaan latauspumpun ja kattilan väliä. Jostain pitää päästä "kylmää" väliin jos kattilaan kuitenkin menee vaan +74. Nyt kyllä pitäisi tarkastaa onko putket oikeissa yhteissä tai onko joku mahdollisuus päästä suoraan varaajasta vettä ohi termarin. Noin se ei vaan toimi käytännössä. Tässä hyvä animaatio laddomatin toiminnasta kun se on oikein kytketty.

http://www.youtube.com/watch?v=dQ1QrNJ2l9U

Tästä on ollut muissakin keskusteluissa juttua ja tuntuu että on muitakin joilla tuo toiminta on jotenkin epämääräistä. Missä sitten vika on

Itselläni toimii juuri niin kun animaatiossa, kattilaan menee ainoastaan yli +78 asteista vettä niin kun termarissa lukee.

[Marko]

Laddomatti on kytketty juuri noin kuten videossa oli. Voin toki ottaa muutaman kuvan asennuksestakin. Putkikokokin on Atmoksen ohjekirjan mukaan 1½".

Kertauksen vuoksi, eilen kun aloitin lämmityksen niin laddomatin tuleva ja lähtevä mittari näytti samaa lukemaa (ilmeisesti oikein) ja sitten kun saavutettiin 83 astetta alkoi kattilalle menevä lämpömittari laskemaan ja se asettui siihen ~73 asteeseen. Toiminta oli täysin samanlaista kylmemmällä termarilla, aluksi molemmat mittarit näyttivät samaa, kunnes saavutettiin termostaatin avautumislämpötila ja tulevan putken lämpötila asettui 60 asteeseen.

Mutuiluna voiko varaajan koko vaikuttaa tai sitten putkikoko kattilan, varaajan ja laddomatin välillä?!

[Juhanisto]

Aika oudolta kuulostaa jos toimita periaate on tuo. Kierto kiinni niin kauan kun vesi lämpenee +83 ja sitten vaan päästellään kylmää sekaan ja lämpö asettuu mihin haluaa. Tuo selittäisi sen miksi toisilla toimii erilailla kun toisilla, on kaksi eri mallia kyseessä. Kerran sinulla on kytkennät oikein ja kattilan menovesi kuitenkin vain +73. Itselläni on tuo laddomat 21, joka on hiukan erilainen ainakin ulkoapäin. Olisiko sitten toimita periaatekin erilainen, koska minulla menee aina kattilaan vaan termarin arvon lämpöistä vettä tai lämpimämpää.

Eli käytännössä tuo 21-60 ei säädä kattilan paluuveden lämpöä vaan kattilan palolämpöä. Ainakin siihen asti kun varaajan alaosakin on lämmennyt +73.

[Marko]

Näin se todennäköisesti toimii. Eli tosiaan säätää kattilan käyntilämpötilaa sen sijaan että säätäisi menevän veden lämpöä. Hieman ihmettelen, että miten se tuossa 21 mallissa sitten toimii toisin, vaikka leikkauskuvan mukaan suurta eroa veden kulkureitissä ei ole.

http://www.eneove.com/Termoventiler-AB/Unite-de-chargement/Laddomat-21.html

Jos nyt oikein ymmärsin että tuosta on kyse!

Toivottavasti tästä höpinästä on jollekin muullekin hyötyä kuin minulle 

[syrjaki]

Tavallaan laddomat säätää sekä kattilan käyntilämpötilaa, että kattilaan menevän veden lämpötilaa. Kummatkin ovat kyllä riippuvaisia myös muista tekijöistä, kuin termarin arvosta, joten termarin avautumislämpötila ei määritä mitenkään tarkasti noita.

Näin olen tuon idean itse käsittänyt:
Pyörittää siis vettä kattilassa kunnes termari aukeaa eli mittarit laddomatissa voi tällöin näytellä samaa lukemaa. Termarin aukeamisen jälkeen kattilaan menevän veden lämpötila pitäisi olla luonnollisesti alempana kuin mitä kattilasta tuleva eli lukemat termarin aukeamisen jälkeen ovat eri. Kattilaan menevä lämpötila riippuu taas sitten tietysti kattilasta tulevasta ja varaajasta tulevasta eli vaihtelee eri järjestelmillä ja eri tilanteissa. Kattilasta lähtevä taas sitten riippuu kattilaan menevän veden ja kattilan tehon mukaan. Esim. jos termari on 83 astetta ja kattilan teho on riittävä niin kattila lämmittää poistuvan veden kuumemmaksi kuin tuo 83.

[Marko]

Testit jatkuu.

Lauantaina varaajaan ylälämpö 40 ja ala 25. Reilu puoltoista pesää myöhemmin koko pönttö 84. Savukaasumittarinkin sain asennettua, ja toisiopalon aikana näyttää hieman reilua 200 astetta. Tuntuu pelaavaan paremmin tuolla uudella termostaatilla.

Nyt on puntari jo pannuhuoneessa, täytyy seuraavaksi mitata täytöksen massaa   

[pelti]

jos omassa 3000l varaajassa lämmöt on noin alhaalla, niin mun 35 lambda attackilla ei edes 2 pesää riitä saamaan koko pönttöä 84 asteeseen.

[halko]

Meillä nousi lauantaina samoilla lähtölämmöillä vajaalla pesällisellä ylälämpö 100 ja alalämpö 100asteeseen

[Marko]

Jumaleisson 

[Marko]

Kattilaan tutustuminen jatkuu..

Pahoittelen heti kärkeen että pesään mahtuvan puumäärän punnitus on jäänyt vielä tekemättä.

Kattila on pelannut vaihtelevasti. Tänään tuosta Attack 45 käynnistys ongelma topicista viisastuneena säädin toisioilman melkein kiinni (olettaisin että etupaneelissa oleva iso kuusiokolo ruuvi) ja avasin kattilan takana olevaa säätöläppää (ensiöilman säätö?) hivenen. Näillä muutoksilla kattila saavutti käyntilämpötilan nopeasti. Ja tänään varsinkin varaajan lämmöt nousivat mukavasti vajaalla pesällisellä (65-25 => 82-70). Tiedä sitten kärsitäänkö täällä vedon puutteesta, sillä voimakas tuuli takuulla vaikutti vetoon ja nyt pelasi hyvin. Kattilalämmöt päälle 90 ja savukaasut 220.

Mielenkiinnolla kokeilemaan seuraavalla kertaa, auttoiko säätäminen vai johtuiko hyvä toiminta vain kelistä. Kattilasta tuntuu tehoa löytyvän kunhan saa kaikki natsaamaan paikoilleen..

[Marko]

Testit jatkuu..

Tänään poltin puolikkaan pesällisen ja kattila toimi samoin kuin eilen. Käyntilämpötila saavutettiin kohtuullisessa ajassa ja savukaasut jälleen 220 ja kattilalämpö yli 90. Joskos se nyt alkaisi pelaamaan johdonmukaisesti. Kiitos Repalle ajatuksesta pienentää toisioilmaa, vaikkakin toisesta topikista sen huomasin.

[Repa]

Testit jatkuu..

Tänään poltin puolikkaan pesällisen ja kattila toimi samoin kuin eilen. Käyntilämpötila saavutettiin kohtuullisessa ajassa ja savukaasut jälleen 220 ja kattilalämpö yli 90. Joskos se nyt alkaisi pelaamaan johdonmukaisesti. Kiitos Repalle ajatuksesta pienentää toisioilmaa, vaikkakin toisesta topikista sen huomasin.

Joskun käänteispalo alkaa toimia kuin alapalo, silloin lämpöä tulee kohtuullisesti mutta käänteispalon paraspointti jää saamatta.

Jos pääset alaluukusta näkemään liekin niin jos se on keltainen ja suht rauhallinen niin sulla on alapalo. Käänteispalossa liekki on melko suhiseva, melkein kuin kaasutohossa mutta vaaleampi.

PS
Mukava kuulla että joku on saanut virikketä puunpolttoon hajatelmistani 

[Marko]

Tänään lämmitin jälleen. Varaajan alkulämmöt 62 ja 24, kattila toimi ihan ok tällä kertaa. Alkupesän poltettua lisäsin pesän täyteen, ehkä liian aikaisin koska toisiopalo pätki. Lopulta päätin päivystää pannuhuoneessa ja kohentelin pesää ja aina kohennuksen jälkeen toisiopalo käynnistyi/parantui. Parhaimmillan latomaatin kattilalle menevä mittari näytti 72 ja varaajaan menevä 88 astetta, tällöin kun alaluukkuun kun vilkaisi niin kuumalta näytti. Liekkiä vaikea arvioida kun palotapahtuma sekoaa heti kun luukun avaa. Lopuksi lisäsin testin vuoksi hiilloksen päälle muutaman laudan pätkän ja panoksen kokonaispaino oli 47kg luokkaa. Pesän sammuttua varaajan lämmöt oli 83 ja 79. Savukaasut oli parhaan toisiopalon aikana 240.

Aikapaljon parempi suoritus kuin viime lauantaina jolloin samaan suoritukseen meni pari pesällistä ja aikaa 7h.

Mistähän johtuu että toisiopalo "putoaa" helposti pois päältä, johtuuko se vain siitä että puut eivät ole tasalaatuisia vaan osa lyhempiä, osa pidempiä? Tuntuu että jos puut eivät ole juuri suuttimen päällä tiiviisti, niin heti toisiopalo kärsii. Vaikuttaako siihen ensiö ja toisioilman säätö? Ja mikä noiden säätöjen vaikutus ylipäätään on?

Tulipas paljon kysymyksiä

[Repa]

Kokeileppa seuraavalla kerralla pistää se ensiöilmakin aika pienelle stytyksen jälkeen. Ei siellä puupesässä tarvii liekkejä oikeastaan ollenkaan. Liika ensiöilma ikäänkuin syö sen hiilustan sieltä.

Omaani tein millin pellistä alaluukun sisäpuolelle semmosen levyn jossa on n. 3 cm reikä. levy on suht nafti siihen luukunreikään. Kun avaan luukun voin siitä reijästä kurkkia liekkiä ilmansuurempaa häiriötä.

Mulla on ylimääränen luukku öljypoltinta varten, sitä olen käyttänyt myös tulen tarkkailuun, peltiläppä tietysti reijän päällä toisesta reunasta pultilla ja jousella kiinni. Sen verran kuuma paikka ettei lasi levy siinä kestä. Pitäneekin kokasta hitsuupleksillä tilapäistä reijän peittämistä.

[Marko]

Nyt tein Juhaniston ohjeiden mukaan kunnon alkutulet ja ensiöilma on säädetty pienemmälle Repan ohjeiden mukaan. Nyt muodostuikin jo kunnon alkuhiillos. Aikaisemmin ensiöilma oli niin suurella että hillos hävisi sitä mukaa mitä sitä muodostui.

Sitten vain puut hiilloksen päälle. Hetken päästä tulin katsomaan niin perhana vedonsäätö läppä oli mennyt ihan kiinni, kattilalämpö 80 ja savut 150. Lyhensin ketjua hieman ja hetken päästä homma alkoi toimia. Nyt toisiopalo pysyi "päällä" ja muodostui vähintäänkin kunnollinen hiillos. Kattilalämpö yli 90 ja savut 210-220. Atmoksen manuaalin mukaan 165, mutta lienee optimi olosuhteissa.

Ostin myös Bilteman halvimman kosteusmittarin ja mittasin sillä keväällä tehtyjä koivuja. Näytti 19%, joten niitä nyt voinee polttaa..

Eiköhän se tästä ala onnistumaan. Siitä hyvä laji, että harjoituskertoja muodostuu väkisin!