Atmos DC50GSX käyttöönotto

[Juhanisto]

Nooh.. Poltellaan nyt se 10v ja katsotaan sitten. Täällä alkanut 7 lämmityskausi. Varastopesä on hyvin tervattu ja pietty, syöpymää ei ainakaan sisäosilta näy. Uusi arina tilauksessa ja kun se tulee niin voisi tarkemmin tutkia varastopesän kulumaa/syöpymää vaihdon yhteydessä. Tai kesällä, näyttää tuo arina ehkä vielä tämän lämmityskauden kestävän vaikka onkin reiästä jo aika kulunut. Nimimerkillä tilasinko turhaan varaosia 

[sakarif]

Vedontasaajan tilasin täältä. Sivut uudistuneet siitä mitä viimeksi katsoin. 205 euroa oli toimituskuluineen itse laite ja siihen tuo A150 sovite.

[Rampe]

Näin luulis, mut kun ensiöilma tulee peltien taa alas, jo heikkoki ilmavirta pitää välin likimain puhtaana. Ja osa silti alapäästä hiillokseen.

Eli ei pikeä, joku satunnainen kuiva karstakikkare kyl. Lähtee irti kolatessa, ei tarvi tuskailla.

Joo elikkä sinne ohjataan jostain "raikas" polttoilma sinne peltien väliin. Ajattelin vain, että siellä samat huurut pyörii mitä varastopesässäkin. En oikein saanut selvää suunnitelmista. Olis pitäny kai lukea vielä tarkemmin 

[Marko]

Joo elikkä sinne ohjataan jostain "raikas" polttoilma sinne peltien väliin. Ajattelin vain, että siellä samat huurut pyörii mitä varastopesässäkin. En oikein saanut selvää suunnitelmista. Olis pitäny kai lukea vielä tarkemmin 

Rampe ihan oikein luki. En sinne takaseinää vasten saa ensiöilmaa kulkemaan. Sivuseinille sellaiset saisikin. Saksan poika oli tehnyt tuollaiset levyt, ilmeisesti vain ohjatakseen ensiöilman mahdollisimman lähelle suutinta. Tuossa on muitakin muutoksia kyllä tehty..

http://f3.webmart.de/f.cfm?id=2902459&t=4034126&pg=2&r=threadview

[Marko]

Päivitystä..

"ulkoiset muuttujat minimiin ja ilmamäärät kohdalleen"

Nyt on vedontasain asennettu ja ensiöilmakin on tasalämpöistä .  Muutaman latauksen polttanut ja vedontasaimen läppä (säädetty 25Pa) on kokoajan hivenen auki, eli piipussa veto on ainakin riittävä. Tuulisella ilmalla läppä aukeaa ihan reilusti, joten toimii. Omatekoisessa alipainemittarissa näkyy toimita siten, että nestepinta pysyy rauhallisesti paikoillaan.

Nyt olen saanut savukaasun lämpötilan passattua 220 asteeseen. Seuraavaksi vielä muutama muutos ja tavoitteena päästä vielä lähemmäksi tehtaan ilmoittamaa arvoa. Täytyy polttaa vielä useampi pesällinen ennen kuin osaa sanoa vaikutuksista hyötysuhteeseen sen kummempaa tai kattilan toimintaan. Sen verran kuitenkin, että toiminta ollut ehkä tasaisempaa kuin ennen.

Toisessa ketjussa ollut juttua lämmitysväleistä, niin meillä tällä hetkellä lämmitysväli noin 70h eli vajaa 3vrk ja siinä ajassa varaajan lämpötila laskee reilusta 80 asteesta sinne 40/20 lämpöihin. Eli tuntia kohti karkeasti 3.5kWh. Talo 110m^2, talli 68m^2 (pannuhuone tallissa) ja 19m kanaalia talon ja tallin välissä.

[Marko]

Nyt kun on pakkasia niin innostuin punnitsemaan puulatauksen. 50 kg mahtui pesään vanhan suulin kattoparruista sahattuja pöllejä. http://aijaa.com/ONtlV1

Alkutilanteessa pakkasta 24 astetta, varaajan lämmöt 62/22 ja kattilan sytytys klo 16.00
Kello 22.00 lataus palanut, pakkasta 27 astetta ja varaajan lämmöt 85/76

Ainut ongelma lämmityksessä on viime aikoina ollut, että kun olen säätänyt savukaasun lämpötiloja alaspäin niin kattila tahtoo holvata puut herkästi ja toisiopalo sammuu siinä kohtia. Tälläkin kertaa muutaman kerran kävin puita tönimässä alaspäin. Mikä siihen avuksi?

Palotilaan valoin tulenkestävästä massasta ohjainlevyt. Näiden ideana on, että palokaasut viipyisivät pidempään kuuman keraamiikan ympäröivänä, ennen kun osuvat "kylmiin teräspintoihin", eli kaikki palamiskelpoinen palaisi. Tämän kopion suoraan ulkomaan foorumilta.

Eli ensin vaakalevy joka on 8cm takaseinästä irti http://www.bernhard-hartl.com/Bilder/ATMOSForum/2012-10/Brennkammer_offen.jpg

Ja eteen kansi: http://www.ib-hartl.com/Bilder/ATMOSForum/2012-10/Brennkammer.jpg

[Marko]

Tän päivän lataus 47kg koivua. Jostain syystä vuosi sitten olin saanut 64kg samanlaisia koivuklapeja pesään tungettua..

Kattilan sytytys klo 17.00, varaajanlämmöt 70/26, pakkasta 27 astetta. Nyt pidän kaikki asetukset samana ja katsotaan vaikuttaako halkaistut klapit holvaamiseen, kun eilen tosiaan pyöret pölkyt holvasi reilusti.

Toinen asia mitä en oikein tahdo ymmärtää on savukaasunlämpötilan käyttäytyminen. Eilen illalla kun kattilassa muutama hehkuva kekäle jäljellä niin savukaasunlämpömittari näytti vielä 160 astetta. Miten ihmeessä savukaasun lämpötila voi olla 165 astetta kattilan nimellisteholla 49kW kun muutamasta kekäleestäkin lähtee samat lämmöt?

Eilisen pesällisen paloaika noin 6h ja massa 50kg, eli kattila kävi keskimäärin 33kW teholla. Nyt kattilasta veto on rajattu ja tasattu tehtaan manuaalin mukaiseksi. Millä toimenpiteillä tuon saisi toimimaan kuten sen pitäisi?

[Jolli]

Tehoa saa ensiöilmaa lisäämällä ja hyötysuhdetta toisioilmalla. Näin olen itse asian oppinut.

[vauxhall1972]

Toinen asia mitä en oikein tahdo ymmärtää on savukaasunlämpötilan käyttäytyminen. Eilen illalla kun kattilassa muutama hehkuva kekäle jäljellä niin savukaasunlämpömittari näytti vielä 160 astetta. Miten ihmeessä savukaasun lämpötila voi olla 165 astetta kattilan nimellisteholla 49kW kun muutamasta kekäleestäkin lähtee samat lämmöt?

Niistä kekäleistä lähtee kuumaa palamiskaasua mutta sen verran vähän että virtaa rauhallisesti lämöntalteenottopintojen ohitse eikä luovuta kovin paljoa lämpöä ennen sitä mittaria. Juuri tuon takai savukaasujarruja/turbulenssilevyjä käytetään, saadaan savukaasut pyörteilemään ja virtaamaan nopeammin, mikä tehostaa lämmön siirtymistä savusita kattilaan.

[ev3449]

Niistä kekäleistä lähtee kuumaa palamiskaasua mutta sen verran vähän että virtaa rauhallisesti lämöntalteenottopintojen ohitse eikä luovuta kovin paljoa lämpöä ennen sitä mittaria. Juuri tuon takai savukaasujarruja/turbulenssilevyjä käytetään, saadaan savukaasut pyörteilemään ja virtaamaan nopeammin, mikä tehostaa lämmön siirtymistä savusita kattilaan.

Jos halutaan tehostaa lämmön siirtymistä jarrujen/turbulenssielimien avulla, idea lienee tehostaa kontaktia kaasun ja lämmönsiirtopinnan välillä.
Pelkkä pinta-ala ei takaa tehokasta lämmönsiirtymistä. Virtaavan kaasun ja pinnan on tehokkaasti kohdattava. Muodoilla ja mitoituksellakin on merkitystä...

[vauxhall1972]

Nimenomaan, lämmön siirtyminen kaasusta kiinteään aineeseen lisääntyy virtausnopeuden kasvaessa pinnan tuntumassa. Mitoitus taas on asia erikseen, jos kilpiteholla hyvillä polttopuilla savukaasut poistuvat kattilasta 300+ lämpötilassa, lienee aihetta ottaa valmistajaan yhteyttä ja kysyä että mikä suunnittelijalta meni vikaan. 160+ olisi pitkässä juoksussa taloudellisimmasta päästä,  140 asteessa vesi alkaa pisaroitua ja kastelee tulipintoja ja korkeammat lämpötilat taas kertovat että talteenottokelpoista energiaa menee piipusta harakoille.

[Marko]

Tän päivän lataus 47kg koivua. Jostain syystä vuosi sitten olin saanut 64kg samanlaisia koivuklapeja pesään tungettua..

Kattilan sytytys klo 17.00, varaajanlämmöt 70/26, pakkasta 27 astetta. Nyt pidän kaikki asetukset samana ja katsotaan vaikuttaako halkaistut klapit holvaamiseen, kun eilen tosiaan pyöret pölkyt holvasi reilusti.

Kello 22.15 pohjalla jonkin verran hehkuvia hiiliä, lisäsin vielä 3kg koivuklapin jotta pääsiin samaan lataukseen kuin eilen. Varaajan mittarit 82/74, pakkasta 28 astetta. Holvausta ei tapahtunut, toisiopalo pysyi tasaisesti päällä ja savukaasut passattu 210 asteeseen. Kattila toimi tasaisesti, mutta varaaja latautui huonommin verrattuna eiliseen. 

Mitä tulee noihin savukaasujarruihin niin tokihan niitä voi parantaa yms. mutta luulisi noilla tehtaan versiolla pääsevän nyt manuaalin arvoihin. Eilenkin oltiin pitkäänkin siinä 160 asteen tuntumassa, mutta toisiopalosta ei kyllä ollut tietoakaan..

[ev3449]

Nimenomaan, lämmön siirtyminen kaasusta kiinteään aineeseen lisääntyy virtausnopeuden kasvaessa pinnan tuntumassa.

Menee varmaan pilkun viilaamiseksi, mutta ei lämmön siirtyminen lisäänny virtausnopeuden kasvun vuoksi. Siirtyminen tehostuu koska energian sisältämä kaasu ohjataan kulkemaan paremmin pintojen tuntumassa.

[varikonniemi]

Nimenomaan, lämmön siirtyminen kaasusta kiinteään aineeseen lisääntyy virtausnopeuden kasvaessa pinnan tuntumassa. Mitoitus taas on asia erikseen, jos kilpiteholla hyvillä polttopuilla savukaasut poistuvat kattilasta 300+ lämpötilassa, lienee aihetta ottaa valmistajaan yhteyttä ja kysyä että mikä suunnittelijalta meni vikaan. 160+ olisi pitkässä juoksussa taloudellisimmasta päästä,  140 asteessa vesi alkaa pisaroitua ja kastelee tulipintoja ja korkeammat lämpötilat taas kertovat että talteenottokelpoista energiaa menee piipusta harakoille.

Minun on vaikea uskoa että vakio kattila saisi aikaiseksi sekä sinisen polttoliekin että 160 asteiset pakokaasut. Toisaalta eihän minulla ole käsitystä miltä kokonaisuus näyttää jos kattilaan upottaa 15 tonttua...

Itse ainakin valitsin sinisen liekin ennemmin kuin 60-120 astetta kylmemmät pakokaasut... en saa aina sinisenä toimimaan alle 270 Tmax asetuksella (lämpötila polton aikana 220-280).

[vauxhall1972]

Menee varmaan pilkun viilaamiseksi, mutta ei lämmön siirtyminen lisäänny virtausnopeuden kasvun vuoksi. Siirtyminen tehostuu koska energian sisältämä kaasu ohjataan kulkemaan paremmin pintojen tuntumassa.

Eli kaasujen virtausnopeutta nostetaan kunnes virtaus on turbulenttinen ja pyörteily tuo kuumaa kaasua tulipinnan viereen eikä siihen väliin jää jo jäähtynyttä kaasukerrosta, kuten tapahtuu liian pienellä virtausnopeudella.