Atmos DC50GSX käyttöönotto

[ev3449]

Eli kaasujen virtausnopeutta nostetaan kunnes virtaus on turbulenttinen ja pyörteily tuo kuumaa kaasua tulipinnan viereen eikä siihen väliin jää jo jäähtynyttä kaasukerrosta, kuten tapahtuu liian pienellä virtausnopeudella.

Kun lisätään muutetaan/parannetaan "turbulenssielimiä/savukaasujarruja" usein pienemmällä polttoteholla saavutetaan parantuneen lämmönsiirron myötä sama kattilan veteen antama teho. Tällöin konvektion läpi virtaava kaasumäärää tiettynä hetkenä voidaan pienentää ja näin ollen sen virtausnopeuskin alenee. Kattilan hyötysuhde nousee.

Jos halutaan muuttaa laminaarinen virtaus turbulenttiseksi lisäämättä mekaanisesti virtausta epäsymmetriseksi muuttavia "elimiä/jarruja" keinona voi olla virtausnopeuden nostaminen. Virtauksen laminaarisuutta/turbulenttisyyttä voidaan arvioida käyttäen apuna Reynoldsin lukua.

[Marko]

Tarkennetaas kysymystä hieman. Eli miten polton loppuvaiheessa kun pesässä jäljellä hehkuvia kekäleitä, niin savukaasun lämpömittari näyttää 160 astetta kun kattilan nimellisteholla 49kW savukaasun lämpötilan pitäisi olla 165 astetta? Käytössä kokoajan kattilan mukana tulleet savukaasujen jarrut.

Kuvassa vasemmalla.
https://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.ib-hartl.com/Bilder/ATMOSForum/HV12.jpg&imgrefurl=http://f3.webmart.de/f.cfm?id%3D2902459%26r%3Dthreadview%26t%3D3933156%26pg%3D2&h=1000&w=839&tbnid=CfppXeZY0FxXoM:&docid=XCW7CDTLP2ntjM&ei=QfSPVt3YNYatsgGE-YjwDA&tbm=isch&ved=0ahUKEwid_ciG4ZrKAhWGliwKHYQ8As44yAEQMwhTKFAwUA

Kyllähän tuossa puiden holvatessa savukaasun lämmöt saa sinne 170 asteen tienoille, mutta silloin palopesä on kylmän näköinen. Luulisi että sen pitäisi hehkua punaisena.

Positiivista on kuitenkin se, että toisiopalo näyttäisi palavan kuumana tasalaatuisilla puilla ihan hyvin 210 asteen lämmössä. Parempi sekin kait kuin viime talven 250 tai 270.

[ev3449]

210 astetta kuulostaa huomattavalta parannukselta edellistalveen verrattuna. Tuskin siitä valmistajan arvosta liian suurta stressiä kannattaa ottaa. Itse hakisin omaan tilanteeseen ja käyttöön toimivat tavat ja asetukset…
Muistaakseni ”Bernhard”, jolta noita muutosideoita lainailet, kertoi ainakin jossain vaiheessa polttaneensa kattilaa muutosten jälkeen n. 18kW teholla kutakuinkin vuorokauden kerrallaan lataillen 10000 litran varaajaa ja saavuttaen erinomaisen hyötysuhteen?!

”Hehkuvien kekäleiden” polton vaiheessa korkea lämpötila voisi kertoa ylisuuresta hiilimäärästä. Jos hiillosta jostain syystä muodostuu tavallista enemmän, voisi tämä myös tuottaa suunniteltua enemmän energiaa pyrolyysivaiheessa, jolloin myös suunniteltua korkeampi savukaasujen lämpötila selittyisi. Itselläni holvauksen yhteydessä monesti hiilimäärä pääsee kasvamaan normaalista, mikä romahduksen jälkeen näkyy myös kohonneena tehona/savukaasun lämpötilana.

Oletko tehnyt muutoksia ensiöilman syöttöpaikan suhteen? Eihän toisioilmaa pääse vuotamaan kiven ja kattilan rakenteen välistä varastopesään? Oletko mittaillut ovatko puut normaalia kuivempia?

[Marko]

”Hehkuvien kekäleiden” polton vaiheessa korkea lämpötila voisi kertoa ylisuuresta hiilimäärästä. Jos hiillosta jostain syystä muodostuu tavallista enemmän, voisi tämä myös tuottaa suunniteltua enemmän energiaa pyrolyysivaiheessa, jolloin myös suunniteltua korkeampi savukaasujen lämpötila selittyisi. Itselläni holvauksen yhteydessä monesti hiilimäärä pääsee kasvamaan normaalista, mikä romahduksen jälkeen näkyy myös kohonneena tehona/savukaasun lämpötilana.

Minulla käy holvaus tilanteessa niin että, käytännössä lähes kaikki palaa alta pois ja puut palavat sitten varastopesässä kunnnes lopulta tipahtavat pohjalle. Ja siinä vaiheessa savukaasut voivat vajota vaikka 150 asteen tienoille. Mutta tuossa tilanteessa mitä tarkoitin niin, ei ole mitenkään reilusti hiiliä vaan viimeiset puut ja hiilet hehkuu. Kun nyt sattui niin sopivasti niin kävin kännykällä näppäsemässä kuvankin.. http://aijaa.com/TPbIBq
Minun mielestäni ei ole suunniteltua enemmän energiaa tarjolla.

Oletko tehnyt muutoksia ensiöilman syöttöpaikan suhteen? Eihän toisioilmaa pääse vuotamaan kiven ja kattilan rakenteen välistä varastopesään? Oletko mittaillut ovatko puut normaalia kuivempia?

Ensiöilman syöttöön ei ole tehty muutoksia. Tuon vuotamisen voin tutkia huomenna kun kattila jäähtyy. Puut ovat samanlaisia kuin ennenkin. Ulkona säilytettyjä, Bilteman mittari näytti halkaistulle pinnalle 13%.

Tuosta tulikin mieleen, että selittäisikö puiden kosteuden ero eilisen ja toissapäiväisen lämmityksen eron. Nopeana kertauksena vielä, pyöreitä pölkkyjä 50kg, paloaika noin 6h, holvausta ja lähtötilanteessa varaaja 62/22 ja lopussa 85/76.

Ja eilen 50kg koivuja, paloaika noin 5h, "nätti palo" ja lähtötilanteessa varaaja 70/26 ja lopussa 82/74.

No mittasin sitten molemmat puut ja mittari näytti 13% molemmille. Ei löytyny selitystä sieltä. Kait kerrostuma voi sitten sotkea tuota, koska luulisi että tuo jälkimmäinen olisi ollut parempi.

Kattilan käynnistysvaiheessa kun toisiopalo palaa kunnolla, mutta kattilan vesi ei ole vielä normaalissa lämpötilassa, niin savukaasut ovat 180 asteessa. Tuntuisi, että silloin on hyötysuhde kohdallaan!

Tulipas tarinaa..

[vauxhall1972]

Kun lisätään muutetaan/parannetaan "turbulenssielimiä/savukaasujarruja" usein pienemmällä polttoteholla saavutetaan parantuneen lämmönsiirron myötä sama kattilan veteen antama teho. Tällöin konvektion läpi virtaava kaasumäärää tiettynä hetkenä voidaan pienentää ja näin ollen sen virtausnopeuskin alenee. Kattilan hyötysuhde nousee.

Jos halutaan muuttaa laminaarinen virtaus turbulenttiseksi lisäämättä mekaanisesti virtausta epäsymmetriseksi muuttavia "elimiä/jarruja" keinona voi olla virtausnopeuden nostaminen. Virtauksen laminaarisuutta/turbulenttisyyttä voidaan arvioida käyttäen apuna Reynoldsin lukua.

  Jep. jos tuubikattilassa on 34mm tuubit niin turbulenttisuus saadaan ilmalla n.8m/s virtausnopeudella (Re 2050+), savukaasujen sisältäessä kuitenkin aika paljon vesihöyryä jonka viskositeetti on 6-7 kertaa ilman viskositeetti realistisempi arvo lienee ~2,5 m/s+ missä on haittapuolena mukana kulkeutuvan kiintoaineksen hiova vaikutus mikä kuluttaisi tuubeja aika nopeasti joten lienee parempi käyttää turbulenssielimiä etteivät tuubit kulu puhki. Käyttäjän Emäntä Aritermissä huomasi hyvin näiden vaikutuksen, savukaasujen lämpötila putosi 210 asteesta 160 asteeseen muiden säätöjen ollessa ennallaan. Paha sanoa miten pitkälle pyörteily jatkui, ne oli sijoitettu 100mm tuubin alkupäästä ensimmäisiin tuubeihin ja tukkivat puolet kanavasta, toisiopuolen alkupään tuubit myöhemmin kokeiltuna laskivat savukaasujen lämpötilaa vain 30 astetta joten oletettavasti kuumien tuubien pyörrelevyt toimivat paremmin virtausnopeuden ollessa nopeampi heti tulipesän jälkeen vaikka kuumia tuubeja on 18 ja kylmiä 9. Kokeilematta jäi minkä verran savukaasut olisivat jäähtyneet jos viimeisistä tuubeista olisi tukittu kolmasosa., mutta kokeilemattakin lienee selviö että savukaasujen lämpö olisi laskenut.

[ev3449]

Sori Markolle kun höpistään täysin aiheen vierestä...

Ja tässä kohtaa astuu myös kuvioihin todellisuus kaikkine rajoitteineen.

Muuttamatta kattilan rakennetta, ainoa tapa lisätä virtauksen nopeutta on tukkia osa putkista (vähemmän lämmönsiirto pinta-alaa) tai lisätä kaasumäärää (suurempi teho) joka ei myöskään esim. luokitusten takia sovi ja voi heikentää hyötysuhdetta pinta-alan käydessä riittämättömäksi.
Mitoituksen vaikutuksesta sen verran, että 27kpl 34mm tuubia eivät ole sama asia kuin yksi 1m tuubi vaikka pinta-ala suunnilleen sama olisikin...

[markkulievonen]

Kun kyseessä on puukattila, niin savukaasujen lämpötilan alentaminen ohjaimilla ei ole yksinkertainen asia. Kun ohjaimia laitetaan kanaviin , niin 100% tämä vaikuttaa myös savukaasujen ilmamäärän virtaukseen ja taas tämä tekijä itse palotapahtumaan / toisiopalon lämpötilaan.

Itse tein muutaman version näitä ohjaimia kattilaan ja todella savukaasujen lämpötila aleni,- mutta samalla myös toisiopalon laatu heikkeni. Palamisen kielteinen muutos vaikutti myös suoraan savukaasujen lämpötilaan. Ohjaimet yksin eivät laskeneet savukaasujen lämpötilaa,- vaan palamisen huonontuminen.
Tämän  muutoksen näki lasisilmästä.
Siis  kaasujen virtaus tulisi pysyä samana ohjainten asentamisesta huolimatta. Taas sellaisia ohjaimia ei ole, jotka eivät tekisi vastusta kanavaan.
Mutta, joka tapauksessa ohjainten kokeilu ja suunnittelu on mukavaa puuhastelua.

[ev3449]

Kun kyseessä on puukattila, niin savukaasujen lämpötilan alentaminen ohjaimilla ei ole yksinkertainen asia. Kun ohjaimia laitetaan kanaviin , niin 100% tämä vaikuttaa myös savukaasujen ilmamäärän virtaukseen ja taas tämä tekijä itse palotapahtumaan / toisiopalon lämpötilaan.

Itse tein muutaman version näitä ohjaimia kattilaan ja todella savukaasujen lämpötila aleni,- mutta samalla myös toisiopalon laatu heikkeni. Palamisen kielteinen muutos vaikutti myös suoraan savukaasujen lämpötilaan. Ohjaimet yksin eivät laskeneet savukaasujen lämpötilaa,- vaan palamisen huonontuminen.
Tämän  muutoksen näki lasisilmästä.
Siis  kaasujen virtaus tulisi pysyä samana ohjainten asentamisesta huolimatta. Taas sellaisia ohjaimia ei ole, jotka eivät tekisi vastusta kanavaan.
Mutta, joka tapauksessa ohjainten kokeilu ja suunnittelu on mukavaa puuhastelua.

Ei ehkä ole aivan yksinkertaista, mutta täysin toteutettavissa kuitenkin.

Kattilan läpi virtaavan kaasun määrä asettuu tasapainotilaan kun voima ja vastus "kohtaavat".
Usein kuulee, että rajoitus tehdään esim. imurikattiloissa läppiä kuristamalla, eikä rajoittava tekijä ole konvektion virtaus?!
Toisekseen kaasun virtauksen saa aikaiseksi voima esim. imuri ja hormi yhdessä. Tähänkin voitaneen vaikuttaa ja harvassa tapauksessa nämä myöskään ovat mitoituksellisesti juuri ja juuri riittävät?!
Luonnollista myös on, ettei toisiopalo "näytä" samalta tehon ollessa eri.

[Marko]

Täytyisi saada lämpömittari tuonne palopesäänkin! Pystyisi paremmin hahmottamaan tilannetta. Ja katsomaan koska on suurin lämpötilaero ennen ja jälkeen lämmönvaihtimen.

Eihän toisioilmaa pääse vuotamaan kiven ja kattilan rakenteen välistä varastopesään?

Tutkin tuon eilen, eikä mielestäni pääse vuotamaan. Tiiviiltä näytti. Tuossahan on suorakaiteen muotoinen reikä varastopesän pohjalla, jonka molemmilla sivuilla reiät joista toisioilma syötetään. Jos suutin ei ole kokonaan hiiltein peitossa, niin voihan se sieltä ilmaa kierrättää varastopesäänkin ehkä?

[juhop]

Kävi  toru jyrin kaupassa virossa kyselenämässä 50kw atmos pannusta. Myyjä oli sitä mieltä että paras piippu kaikille atmos kattiloille on 150mm, vaikka heillä on valikoimassa myös isompia piippuja. Uskoako tuota. Piiput maksaa jotain noin alle puolet suomen hinnoista.

Varaajasta (akvaterm) taas oli huolissaan kuljetuksen kannalta että kun on niin iso. Suosittelikin heidän omaa mallia mikä tulee palasina ja hitsataan itse kasaan. No taidan silti ostaa valmiin kai sen johonkin saa mahtumaan kuljetukseen?

Lisäksi myyjän oli vaikea ymmärtää miksi halusin vähintään 4000l varaajaa kun 2000 kuulemma riitää hyvin.
Lämmitysväliä haluaisin kasvattaa sen takia isompaa varaajaa.

Painesäiliö oli suurin 300l heillä.

Lisäksi sanoi että kannattaa laddomatin lisäksi tilata muutakin tarpeellista tavaraa noin 300 euron edestä. Kielimuurin ja kiireen takia jäi nämä tuotteet selvittämättä.

[sakarif]

Painesäiliö oli suurin 300l heillä.

Kyllä siellä ainakin puoli vuotta sitten oli 500 litran pönttöjä ja ainakin nettisivulla on Imeran 400 ja 500 litrainen tarjolla.

[syrjaki]

Akvatermin sain ainakin itse selvästi halvemmalla kotimaasta hommattua. Paisareiksi itse suosittelisin mieluummin kahta pienempää. Ei juuri vaikuta hintaan, mutta pystyy kuitenkin edes jotenkin lämmittämään vaikka toisesta sattuisi kalvo poksahtamaan.

[juhop]

Miltäs tuo piippu homma kuulostaa? Riittääkö todella 150mm putki, oli mitta mikä hyvänsä?
180mm ja 200mm kuitenkaan eivät ole paljon kalliimpia.
https://torujyri.ee/fi/129-eristetty-savupiiput

Mistä kysyisi kotimaasta edullisesti varaajaa, vaikka sitä 4000l akvatermia tai vastaavaa?

[syrjaki]

Itselle tuli Ahssellin kautta tutun firmalle ostettuna. Akvatermilta kyselin aikoinaan ja sillon eivät suoraan myyneet mitään. Varaajaan tehtävät muutokset sai kyllä sovittua Akvatermin kanssa suoraan, mutta tilaus piti tulla tukkureiden kautta.

Eli, jos on tuttuja, jotka asioivat tukkureilla usein niin kannattanee kysellä sitä kautta.

[juhop]

Kattila olisi paikallaan, putket tehty mutta sähköt vielä puuttuu.

Puhaltimelle löytyi oma pistokkeensa, mutta entäs muut piuhat?

Onko kuvassa oleva kumikaapeli kattilan sähkönsyöttö vaiko Laddomatille menevä piuha?

Jos kyseessä on sähkönsyöttö, mistä Laddomatille otetaan virtaa / ohjaus?

http://aijaa.com/vtTQPf
http://aijaa.com/xiElw3
http://aijaa.com/pd5R8D

Sähkömiehen kanssa oli puhetta laittaa kaikki pistorasia - pistotulppa periaatteella jotta saa pienellä aggrikaatilla ajettua latauspumppua ja kiertovesipumppua.

Viron hankinnoissa on se vika ettei ole suomenkielistä käyttöopasta.