Kirjoittaja Aihe: Atmos DC50GSX käyttöönotto  (Luettu 58391 kertaa)

Marko

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 140
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #45 : 30.11.2013-19:02 »
Kerrotaan nyt tänne vielä kokemuksia kun hetken on pysynyt säädöt samoissa asennoissa.

Tänään varaaja oli päässyt kylmäksi. Ylälämpö 30 ja alalämpö 20. Tosin suntti ei ollut vielä ihan selällään joten yläosassa täytyi olla vielä lämpöä jonkinverran. Jälleen sytytys isommilla puilla suoraan alaspäin ja koivua pesä täyteen. Kunnon toisiopaloon meni noin tunnin verran. Kun lataus oli palanut noin kolmasosaan lisäsin epäkuranttia tavaraa(mm päreitä :)) puoli pesällistä. Lopussa varaajan lämmöt 84 & 82 ja aikaa meni 6.5 h.

Nyt olen toimintaan ihan tyytyväinen, toisiopalo pysyy päällä ilman kohenteluja ja muutenkaan pannuhuoneessa ei tarvi kesken kaiken käydä. Tulee rakentamisestakin taas jotakin kun ei tarvise pannuhuoneessa kokoaikaa päivystää :). Sytytysvaihe on ainut, jota olisi mukavampi saada lyhyemmäksi. Tiedä sitten vaikuttaako siihen noi keväälle tehdyt koivut, jotka eivät ole ihan rutikuivia.
Atmos DC50GSX, Akvaterm 4000, Laddomat 21-60

Juhani

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 700
  • Puuhulluutta jo toisessakin polvessa...
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #46 : 30.11.2013-19:16 »
Kerrotaan nyt tänne vielä kokemuksia kun hetken on pysynyt säädöt samoissa asennoissa.

Tänään varaaja oli päässyt kylmäksi. Ylälämpö 30 ja alalämpö 20. Tosin suntti ei ollut vielä ihan selällään joten yläosassa täytyi olla vielä lämpöä jonkinverran. Jälleen sytytys isommilla puilla suoraan alaspäin ja koivua pesä täyteen. Kunnon toisiopaloon meni noin tunnin verran. Kun lataus oli palanut noin kolmasosaan lisäsin epäkuranttia tavaraa(mm päreitä :)) puoli pesällistä. Lopussa varaajan lämmöt 84 & 82 ja aikaa meni 6.5 h.

Nyt olen toimintaan ihan tyytyväinen, toisiopalo pysyy päällä ilman kohenteluja ja muutenkaan pannuhuoneessa ei tarvi kesken kaiken käydä. Tulee rakentamisestakin taas jotakin kun ei tarvise pannuhuoneessa kokoaikaa päivystää :). Sytytysvaihe on ainut, jota olisi mukavampi saada lyhyemmäksi. Tiedä sitten vaikuttaako siihen noi keväälle tehdyt koivut, jotka eivät ole ihan rutikuivia.

Paljonkos puita meni kiloina tuohon lämmitykseen?
Kattilan tuotetiedoissa kulutus 13kg/h, pitääkö paikkaansa?
Kastelli 1,5 krs 177m2 540m3, at puolilämmin heikoilla eristeillä 40m2/95m3, vesikiertoinen wirsbo lattialämmitys.
Nunnauuni Ulla 2 duo takkaleivinuuni 2200kg (72kw)
Iki orginal 200kg puukiuas.
Attack 35kw DPXL Lambda, Oventrop latausyksikkö, 2000L akvaterm varaaja.
Mitsu Fh35(jäähdytykseen)

Marko

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 140
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #47 : 30.11.2013-19:48 »
En osaa kyllä sanoa tarkasti kiloista kun tuolla omalla vaa'alla tuo punnitseminen on hiukan hankalaa. 50kg menee varmasti kyllä yhteen pesälliseen. Tuo 13kg/h on varmaan realistinen kun on täysi hönkä päällä.
Atmos DC50GSX, Akvaterm 4000, Laddomat 21-60

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 518
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #48 : 30.11.2013-20:31 »
En osaa kyllä sanoa tarkasti kiloista kun tuolla omalla vaa'alla tuo punnitseminen on hiukan hankalaa. 50kg menee varmasti kyllä yhteen pesälliseen. Tuo 13kg/h on varmaan realistinen kun on täysi hönkä päällä.

Jos käytössä on jonkilainen kantokori nii pyörittää viisarivaa'an nollille sen kanssa ja sitten voi mitata puut ku korin laskee siihen. Sikäli mikäli punnitseminen kiinnostaa  ::)
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

Juhani

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 700
  • Puuhulluutta jo toisessakin polvessa...
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #49 : 30.11.2013-21:13 »
Toi punnitseminen on lämmityksen kanssa vihkiytyneen hommaa, keväällä tuli ite punnittua ja kesä
oli jonkinlainen vedenjakaja kun nyt vaaka on saanut olla rauhassa ;)
Punnitus on kattilan kanssa yhteisymmärykseen pääsyssä hyvä apuväline jos puulaji ja koko vaihtelee,
myös tilastollinen seuranta saattaa antaa viitettä huoltotarpeesta tai orastavasta viasta jos
tarvittavia tehoja ei tulekaan samalla puukilomäärällä kuin ennen.
Kastelli 1,5 krs 177m2 540m3, at puolilämmin heikoilla eristeillä 40m2/95m3, vesikiertoinen wirsbo lattialämmitys.
Nunnauuni Ulla 2 duo takkaleivinuuni 2200kg (72kw)
Iki orginal 200kg puukiuas.
Attack 35kw DPXL Lambda, Oventrop latausyksikkö, 2000L akvaterm varaaja.
Mitsu Fh35(jäähdytykseen)

Marko

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 140
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #50 : 03.12.2013-10:21 »
Punnitseminenkin vielä tulee ajankohtaiseksi kun pääsemme muuttamaan niin on paremmin aikaa tutkailla pannun toimintaa   :)

Nyt kun kattila toimii ihan hyvin, niin olen huomannut, että järjestelmän paine menee nollille kun varaaja jäähtyy. Vettä lisäämällä painetta toki saa lisää, mutta sitten se melkein ajaa varoista sen pihalle kun varaaja lämpiää. Onko muilla vastaavia ongelmia ollut? Paisuntasäiliö on 400l joten kaavojen mukaan sen pitäisi riittää... Happirikkaan veden lisääminen järjestelmää jatkuvasti ei ole hyvä juttu ymmärtääkseni.
Atmos DC50GSX, Akvaterm 4000, Laddomat 21-60

Juhanisto

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 395
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #51 : 03.12.2013-11:08 »
Minun neuvoni tuohon paine juttuun on se että varaaja täytenä siis niin kuumaksi kun sen saa, paine sinne varojen rajalle. Sitten pari kertaa lämmittellee ja katsoo pysyykö paineet. Jos ei pysy niin vuotoa jossain. Sitten voi katsoa voiko painetta hiukan kuumana tiputtaa. Itsellä paineet seilaa 0,3-0,9 välillä varaajan lämmön mukaan. Varaaja 1300l ja paisunta 200l.

Paisunnan paineet on tietysti pudotettu siitä paineesta mikä on siellä pöntössä tehtaan jäljiltä. Omassa oli 1,5bar ja pudotin sen 0,6bar.
Kattila Atmos DC 32 GS, 38v. vanha 1300l varaaja, laddomat 21 latauspumppu, automix 20, 166m2 lämmintä vuodelta 1978.

pelti

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 406
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #52 : 03.12.2013-12:35 »
Samaa haastetta 3 kuution varaajan kanssa. Kun ylälämpo putoo 60 asteen tietämille ja alalämpo  40 niin paineet nollissa. Kuumana (kaikki lämmöt luokkaa 80 astetta) paine 1,2 bar.

voisi kokeilla ajaa pannun kuumaksi ja vielä lisätä sitten vettä tuonne 1,5 bar:iin. Paisari 200l ja 0.4 bar paine.

ex-Attack 35 DPX lambda, ex-3000l varaaja, ex-oventrop, puurakenteinen omakotitalo, vesipattereilla lämmitys, maalämpö

Juhanisto

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 395
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #53 : 03.12.2013-13:07 »
Tuo nollille meno tuossa vähän ihmetyttää. Toki uudessa järjestelmässä on paljon ilmaa tai happea jos on täytetty vesijohtovedellä kokonaan. Kyllä minullakin uuden täytön jälkeen automaatti ilmaimet usein suhahteli usean lämmityskerran ajan ja painetta piti aina lisätä. Ja vettä on melkein 4x vähemmän. Kun se paine on nollilla niin tuleeko varosta yhtään painetta kun sitä auki käyttää. Ei sen ihan nollille kyllä pitäisi mennä.
Kattila Atmos DC 32 GS, 38v. vanha 1300l varaaja, laddomat 21 latauspumppu, automix 20, 166m2 lämmintä vuodelta 1978.

Repa

  • Vieras
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #54 : 03.12.2013-13:39 »
Kun varaaja on kylmä ja paineet alhaalla, kannattaa sinne paissariin lisätä ilmaa. Yleinen virhe on aina lisätä vettä paineen korottamiseksi ja sitten pikku hiljaa onkin paissari tiineenä.

Kun paineet on nollassa voi paissariin tyrkätä sen puoli baaria painetta, saman voi toistaa jos paineet putoo.

Toki on mahdollista että paissarissa on liikaa painetta, mutta ei yleensä koskaan ei ole.

pelti

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 406
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #55 : 03.12.2013-14:47 »
kokeillaan. Varaajan kylmäksi saaminen ei ole ongelma  ;D
ex-Attack 35 DPX lambda, ex-3000l varaaja, ex-oventrop, puurakenteinen omakotitalo, vesipattereilla lämmitys, maalämpö

Repa

  • Vieras
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #56 : 03.12.2013-14:57 »
kokeillaan. Varaajan kylmäksi saaminen ei ole ongelma  ;D

No ei tarvii kovin kylmäksi mennäkkään, jos paineet on alhaalla niin aina voi paissarin paineet "tarkistaa"

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #57 : 03.12.2013-16:00 »
Jotain oppinut putkarilta. Paisarin esipaine pitää tarkistaa, kun koko järjestelmä on paineeton. No näinhän se todettiin, kun paineet oli jo laitettu. Vaikka mulla vaihtui vain kattila, niin sain myös lisäillä jonkun kerran vettä, ennen kuin asettui kohdilleen. Täällä menee 0.3-1.1 paineet kattilan mittarin mukaan.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 518
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #58 : 03.12.2013-17:34 »
Täälläkin oli uutena samoja ongelmia, liikaa typpeä paisarissa, tais olla esiasennuspaineet 1,5, kun vedet pari kertaa lens pihalle soitin putkimiehelle ja hän sano voi ärkele, kun uhohti koko jutun, tiputin sitten 0,5 kun paineet oli nollilla. Varaaja 3000 litraa ja paisari vain 250 litranen, nostokorkeutta noin 4 metriä, paineet ja varaajan keskilämpö täällä menee tuollei
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

tjh

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 158
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #59 : 03.12.2013-18:28 »
Samaa haastetta 3 kuution varaajan kanssa. Kun ylälämpo putoo 60 asteen tietämille ja alalämpo  40 niin paineet nollissa. Kuumana (kaikki lämmöt luokkaa 80 astetta) paine 1,2 bar.

Sama ongelma oli minullakin. Kun pytyn lämmöt kauttaaltaan 80 astetta paine 1 bar. Lämpöjen ei tarvinnut tippua kuin n. 50 asteeseen niin paineet nollilla. "ongelmaksi" selvisi lopulta rikkinäinen painemittari. Ei ihan ensimmäisenä tullut mieleen, putkimiehen asentamasta uudesta mittarista siis kysymys.

Kun systeemiin tuli muutostöiden yhteydessä pari mittaria lisää, alkoi näkyä ihan erilaisia lukemia. 30 astetta n. 0,3 bar - 80 astetta n. 1,2 bar.
Termax Natura 60 ja Arimax 520, varaajat 3000 + 1100 litraa, rintsikka vajaat 200 m2, lämmin ulkorakennus 80 m2