Öljystä puuhun ja aurinkoon

[riepueetu]

Morjens!

Yleensä aurinkojärjestelmissä on ohjaus/pumppuyksikön yhteydessä varoventiili (6 bar), aivan samanlainen härpäke kuin normaalissa lämmityskierrossa, ero vain tuo paineen sietomäärä.
Aurinkojärjestelmissä käytetään oletusarvoisesti n.2 bar painetta kierrossa ja nesteenä n.50/50 suhteella olevaa vesi glykoli seosta.
Itse järjestelmät ja aurinkokeräimet kestävät aikamoisia ylilämpötiloja luokkaa n.200 C ja niissä ei ole mitään helposti rikkoutuvaa ja järjestelmät ovat rakenteeltaan yksinkertaista tekniikkaa.

Mielestäni lukemisen arvoinen foorumi asiasta kiinnostuneille on: http://ilmaisenergia.info/foorumi
Siellä myös asiasta enemmän tietävät osaavat vastata myös kaikkiin kysymyksiin.

-Eetu-

[vesimies]

Tuossa Eetu jo laittoikin tärkeimmät tiedot.
Tosiaan tuo ohjaus/pumppuyksikkö on aivan vastaava kuin esim. laddomat pumppuyksikkö kattiloissa.
Tuolta ilmaisenergiafoorumilta löytyy kyllä vastaukset useimpiin kysymyksiin.
Ainoita tärkeitä asioita johon  kannattaa kiinnittää huomiota on keräintyyppi (tyhjiö/taso), keräinten määrä ja keräinten sijoittelu, kesällä tuottavat oikeastaan aina riittävästi, mutta huomiota kannattaa kiinnittää siihen että saa kevään ensimmäiset ja syksyn viimeiset hehkut napattua keräimeen.
Lisäksi neuvoisin tekemään vertailuja niin noissa voi säästää hirvittävän isoja summia. En suosittele mitään ns. valmiin paketiin ostoa, omaa keräintä ostaessa laskin että ns. osissa ostaessa säästää helposti 500-1000 euroa.

[timotei]

Suomi-hinnoilla ei aurinkojärjestelmää saa millään kanattamaan edes suoraan sähkölämmitykseen verrattuna, vaikka varaajat olisivatkin valmiina. Esim. Saksassa asia on varsin toinen, aurinko maksaa vain murto-osan Suomen tarjouksista ja sähkö on vastaavasti kalliimpaa.

[Harri2]

Missä tuossa se ylikuumenemisventtiili on, ilmeisesti silmät harittaa siihen malliin ettei vaan nyt osu silmään?

Osa numero 10, Ylikuumenemissuoja STS 130.

Ei kai aurinkosysteemeistä pumppuja voi sammuttaa ja antaa varojen laulaa ylikuumenemistilanteissa??
Tuntuis, että keräimet on jäähdytettävä varaajaan ja jos varaajakin meinaa ylikuumentua, on tuo kattilan jäähdytyskierukkaa ja -venttiiliä vastaava toiminta tuossa Akvan kuvassa ihan järkevän kuuloinen homma. Ei varmaan monia satoja litroja vettä kulu.

[riepueetu]

Onneksi on olemassa tavaran ja ihmisten vapaa liikkuvuus, aina ei tarvitse kaikkea ostaa naapurilta
Jos vähänkään jaksaa, viitsii tai haluaa rakennella itse saa aurinkojärjestelmästä hyvän lisän myös puulämmitteiseen taloon jossa yleensä on jonkinlainen varaaja jo olemassa. Sähkölämmittäjillä saattaa tulevaisuudessa alkaa
ahistamaan jos hinnat kipuavat...
Itsessään nuo aurinkokeräimet ja -tilpehöörit ovat erittäin simppeleitä, eikä siinä tarvitse käytää
kylän ainutta/kalleinta rakettitieteilijää apuna käyttöönotossa. Hiukan uskallusta ,urheiluhenkä ja
suomi sisua niin alkaa aurinko paistamaan:)

Ei tää puun tuhnuttelukaan aivan vaivaton ja yksinkertaisin asia ole...

-Eetu-

[VPJ]

Eilen laitoin pesän täyteen leppää, neljä isoa ja muutamia pienempiä.
Hyvin syttyi taas ja savukaasujen lämmöt reilu 160 c, palo kesti noin 2 tuntia sytytyksestä ja takaosaan jäi reilusti hiillosta kun tuuppasin puut takaseinään kiinni, parin tunnin kuluttua sammumisesta lisäsin muutaman puun ja syttyi heti, lämmöt nousi myös.

Täytyykin ottaa kuva miten puut laitoin ja minkä kokoisia.

Tervaleppä palaa äänettömästi eikä ole kai paras mahdollinen puukaasutuskattilaan?

Mistä tunnistan koska kaasutus alkaa ja loppuu, ääni samanlaista lähes alusta loppuun.

[kahe]

Mistä tunnistan koska kaasutus alkaa ja loppuu, ääni samanlaista lähes alusta loppuun.

Lambda malli, niin näytöstä voi katsoa toisioilman asetuksen. Jos siellä on yli 5% tai vaan yli 0%, niin säädöt antaa ilmaa kaasutukseen. Kyllä siinä kohina kuuluu, kun toisioilma palaa. Puut paukkuu ja rapsahtelee kuuluvasti, jos polttaa vain yläpesässä. Koettu on.

Hiillosta ei kannata käydä välillä pöyhimässä, sillä se auttaa seuraavan sytytyksen kaasutuksen syttymistä. Kerralla pesä täyteen, kyllä se kattila sen polttelee loppuun, jos kulutusta on lämmitykseen. Tietysti toista pesällistä ei tarvitse lyödä täytenä. Äkkiä sen oppii riittävät määrät.

[VPJ]

Ensimmäiseen pesälliseen mahtui kuusi isoa leppää ja niiden koloihin kuusi pientä noin 3x5 cm.
Toisioilma oli hetken 25% auki noin vartti aloituksesta mutta loppuun kiinni.
Kattila 75c ja savukaasut 160c

Toiseen pesälliseen laitin neljä isoa ja neljä pientä, hiillosta oli perällä mutta ei edessä.
Kattila 76c ja savukaasut 171c melkein heti ja nousi vielä 177c
Toisioilma ensin 18% sitten vakiintui noin 11%, ehkä aavistuksen kuului matalaa jytinää kun oikein tarkkaan kuunteli, lambda 1,4.
Kun savukaasut laski 167c meni toisioilma kiinni, lambda 1,8
Ensiöilma koko ajan 100% auki paitsi 177,5% savukaasuilla kävi hetken 99,7%.

Varaajat lämpesivät 81c ja 79c, ilmeisesti hiillosta jäi koska lämpö nousi kattilassa ja pumppu pyöräytti kaksi kertaa
laskien lämpöä, tätä en nähnyt mutta puita hakiessa oli lämpö laskenut ja nousi taas hitaasti.

Kattila on uudempaa eli 5/2013 -> valmistukseen tullutta mallia vaikka sainkin sen jo maaliskuussa.
Software 1.09

Hiiliä putosi alapesään jonne ne jätin, katsotaan ovatko hävinneet eilisen lämmityksen yhteydessä.
Kattilassa 16 tunnin käytön tuhkat.  

[kahe]

Ei ole sitten ensimmäisellä pesällisellä pysynyt toisiopalo päällä. Mulla oli tuota samaa ongelmaa, kun poltteli pieniä lyhyitä tikkuja ja paloivat yläpesässä. Tuon tuntee myös kädellä, kun kokeilee pannun päältä lämpöä. Toisiopalolla ei lämpene paljoa, mutta yläpesäpalolla onkin kuuma. Myös ensiöilman pitäisi pienentyä jossakin vaiheessa, vähintäänkin sitten pari tuntia sytytyksen jälkeen. Täällä välillä toisio on jossain 65% paikkeillakin. Muista mihin tuo ensiö on pudonnut. Takaosaan mullakin jää isompi kasa hiillosta, jonka voi sitten seuraavalla sytytyskerralla tasottaa pohjalle ja siinä on hyvä pohja valmiina.

Mitähän tuohon on parannettu? Oma 1.08 versio ja helmikuun lopussa 2013 valmistettu.

[Juhani]

Muistaakseni mullakin software 1.09 vaikka kattila on valmistettu 2012 puolella.

[Juhani]

Ensimmäiseen pesälliseen mahtui kuusi isoa leppää ja niiden koloihin kuusi pientä noin 3x5 cm.
Toisioilma oli hetken 25% auki noin vartti aloituksesta mutta loppuun kiinni.
Kattila 75c ja savukaasut 160c

Kuvaan liittyen, sytykkeet kun laittaa aivan pohjalle samaan kohtaan kuin kuvassa niin syttyy oikeasta kohtaa aivan alhaalta.
Kaasutus lähtee parhaiten käyntiin ja kattilanlämmöt nousee 80+, pyrin tuolleen sytytteleen.

[VPJ]

Ensimmäinen pesällinen palaa noin kahdessa tunnissa sytytyksestä, samoin toinen, ajat arvioita kun en ehtinyt
koko iltaa olemaan pannuhuoneessa.
Täytyy nyt viikonloppuna ottaa tarkemmin aikaa.
Kesän kuivuneita koivuja testaan tänään ja kuusta saan pienen erän myöhemmin, myös kesän kuivunutta haapaa olisi.
Puut ovat olleet sisällä muovilaatikossa lämpimässä 20 tuntia ennen sytytystä. Leppä on kuivunut saaristossa vuosia.

Puiden asettelussa saattaa olla opeteltavaa
Minnepäin se kuoripuoli pitikään olla?
Isot puut suuttimen molemmin puolin?

EDIT: Laitan sytytyspuut ja hiilet pohjalle sytykkeineen, kaksi isompaa vierekkäin ettei suutin mene tukkon.

[kahe]

Samoin sytytän, kaksi isoa halkoa suuttimen ympärille, vanhat hiilet väliin, koivuhaloista tuohen siivuja hiilien päälle ja yksi tasainen halko päälle. Sitten vain tiiviimmin loput halot päälle eikä väliä miten päin ovat. Tulta tuohille ja luukku raollaan kunnes heating palkit lopussa ja luukku kiinni. Näkyviin tulee n. 120 savukaasut ja belimo säätelee jo ilmaa ja sen kun tarkistaa, niin on yleensä jo 20% paikkeilla.

Edit: oli v.1.09, niin muisti tekee tepposet. Jokunen kuva nähtävillä tuhkan poistosta ja sytytyksestä.

[VPJ]

Nyt toimii  

Puut ovat olleet aavistuksen pienempiä, koivua seassa ja olen sytyttänyt ohjeiden mukaan alhaalta, ovi
raollaan kunnes kaikki palkit näkyy.
KIITOS lisäohjeista.

Kokeilen vielä isoilla lepillä mutta sytytys alhaalta, jos ei toimi niin puolitan suurimmat.
Sekaan koivua ja vertaan silläkin.
Kuusta kokeilen lähiviikkoina.

[savonhumu]

Osa numero 10, Ylikuumenemissuoja STS 130.

Ei kai aurinkosysteemeistä pumppuja voi sammuttaa ja antaa varojen laulaa ylikuumenemistilanteissa??
Tuntuis, että keräimet on jäähdytettävä varaajaan ja jos varaajakin meinaa ylikuumentua, on tuo kattilan jäähdytyskierukkaa ja -venttiiliä vastaava toiminta tuossa Akvan kuvassa ihan järkevän kuuloinen homma. Ei varmaan monia satoja litroja vettä kulu.

Mulla on kesätuottoon optimotu aurinkosydemi(8m2tasot ja 1m3 räätälöity akva solarplus) ja kyllä se tuppaa ainakin tasokeräimillä ylimääränen lämpö karkaamaan taivaalle kun lämpöhäviötki kasvaa mitä isommat lämpötilat on. viimekesänä oli välistä toveja varaaja läpi asti liki 95-asteinen, mutta ei se mitään haittaa! Ylilämpövarovena on juurikin kuten akvan kuvissa eli kahden kv-kierukan läpi alkaa vesi juosta viemäriin jos alkaa varaajan lämpö liikaa nousta. Kerran olen havainnut tuon toimineen! tuota ei aiemmin niillä ollu kytkyssä mutta joku viksu saanu vissiin ahaaelämyksen

Todellisuudessahan keräimet alkaa kieuhua jossain 110-120-asteessa kun sitä painetta on hiukan enempi yleensä kun ns. normaaleissa lämmitysjärjestelmissä. Lisäks kaikki kamat pitäs kestää 150-200 lämpötiloja ainaki hetkittäin ja kalvopaisunta mitotetaan hiukan eritavalla kun normaalisti. Teoriassa jos mitotus on tehty oikein tuo kalvopaisari ottaa kiehunnan laajeneman vastaan ja kun järjestelmä jäähtyy niin se täyttyy tavallaan itestään takas kun paisunta työntää kamat takas.. Siellä keräimissä ei ole paljookaan tuota nestettä niin voi vaikka pelatakki nuin. Lisäks on tieten varo(t) jotka antaa lopulta perään jos on tarvetta..

Ohjaimien toiminnoissa on tietysti eroja mutta ainaki itellä tuo yrittää viimeseen asti välttää sekä varaajan, että keräimien keittämisen(toimii sykäyksittäin jne.) ja sitte lopulta kun varaajaa karkaa aseteltavasta lämpötilarajasta yli aurinkopumppu pysähtyy ja keräimien annetaan keittää ns. hallitusti ja heti jos esim pilvilauttaa menee auringon eteen niin välittömästi pumppu lähtee käymään ja jähyttää varaajaa keräimiin päin. Sama tapahtuu illalla jos on paikat liika kuumana ja lisäks pystyy säätämään pitemmälle hellejaksolle yöjäähytystoiminnan jolloin ohjain pyörittää pumppua kunnes varaajan tavotelämpötila on saavutettu eli suomeks 8m2 tasokeräimiä toimivat jähytyskennoina varaajalle!

Pumppu on suojattu sijainnilla ja takaiskulla eli on kylmässä putkessa ja sen yläpuolella on vapaakierronestin takaiskulla ja sen yläpuolelta on oksa paisunnalle eli jos keittää niin kiehunta ei mene pumpun läpi vaan kääntyy paisunnalle ennen pumppua. Paisunnan suojaamiseks on olemassa ns. jähytyssäiliöö joka jatkaa paisunnan ikää jos on esim tarkotuksella ylimitotettu aurinkokenttä ja kiehuminen näin todennäkösempää kovilla helteillä.. itellä ei tuommosta ole ja tuskin tarviinkaan..

Helppohan tuohon on lisäks joku puhallinkonvenktori virittää jos haluaa mutta mikään pakollinen kampe sei normaalisti kyllä ole. Tuolla ilmaisenergiavoorumilla suurimmalla osalla porukasta on ihan tavalliset systeemit ilman mitään ihmeempiä jäähytyshommeleita ja empä oo vielä törmänny tilanteeseen että jollain ois paikat hajonnu keittämisen takia!