Tuli liityttyä puulämmittäjien joukkoon kesällä, kun ostimme puulämmitteisen asunnon
Vuonna 2007 rakennettu 190m2 talo ja 60m2 autotalli, molemmissa lattialämmitys. Pannuhuoneesta löytyy Aritermin Arimax 25 kp kattila, Jäspin ovaali 1800l varaaja ja Laddomat 21 latauspumppu. Piippu on putkitettu (varmaankin 150mm) ja korkeus on ehkä jotain 8-9m. Edellinen omistaja oli poistanut savukaasuimurin kattilan perästä ja muuttanut kattilan yläpaloiseksi. Olen muuttanut kattilan takaisin käänteispaloiseksi mutta kaipaisin neuvoja muutamaan asiaan.
- Onko mitään ohjetta missä asennoissa ensiö- ja toisioilman säätöjen pitäisi olla? Ohjekirjassa mainitaan vain, että varastopesän luukussa oleva ilmaluukku pitää avata kokonaan, kun suoran vedon pelti suljetaan ja saadaan käänteispalo aikaiseksi mutta ei mainitse alempien ilmasäätöjen asetuksista mitään. Kattilan kuva:
http://aritermshop.fi/media/catalog/category/A_25k_vas.jpg. Eli noissa keskimmäisessä ja alemmassa luukussa on tuollaiset pyöriteltävät ilmasäädöt eikä niissä ole edes mitään asteikkoa.
- Pitäisikö käänteispalokattilan toimia niin, että varastopesän alimmassa kerroksessa on ainoastaan tuli ja se palaa pelkästään alaspäin? Puita lisättäessä tilanne on hetken näin mutta lopulta liekki alkaa palaa myös ylöspäin varastopesässä. Olisiko syynä vain riittävän vedon puute ja onko tuollaista käänteispalon vaatimaa vetoa mahdollista ylipäänsä saavuttaa ilman savukaasuimuria? Pannuhuoneen korvausilma tulee 2 x 150mm aukoista ja olen niihin asentanut tietokoneen kotelotuulettimet ja ylipaineistanut tilaa, mikä auttoi vähän asiaan ja sain vahvemman liekin menemään alaspäin mutta silti varastopesän puolella palaa myös ylöspäin.
Epäilen myös, että suoran vedon ohituspelti saattaisi vuotaa ilmaa tuolta yläkautta, voisiko tuon tiivistämiseksi kokeilla jotain ainetta, joka ei kuitenkaan junttaisi tuota peltiä ihan niin pysyvästi kiinni, että sen vielä joskus saisi tarvittaessa aukikin?
Lisäksi arina on rapistunut jo aika paljon takaosasta ja sieltä löytyy iso yhtenäinen aukko, voiko tämä myös haitata käänteispalon toimintaa, että saisi liikaa ilmaa tuhkaluukun kautta ja polttaisi sen takia liekkiä ylöspäin varastopesässä?
- Mikäli edellisen kysymyksen johtopäätös on se, että savukaasuimuri olisi välttämätön, niin osaako kukaan suositella hyvää imuria savupiipun päähän?
- Missäköhän lukemissa savukaasujen lämpötila pitäisi olla kyseisellä kattilalla ja pitäisikö anturin olla suoraan kosketuksissa savukaasuihin vai saako piipun pinnasta mittaamalla luotettavia tuloksia? Anturi on nyt kytketty piipun teräsputken pintaan ja en ole saanut sitä näyttämään yli 105C lämpötiloja.
- Kattilan ja Laddomatin lämpötilat myös ihmetyttävät hieman. Laddomatissa on vakio 78C termostaatti käytössä kattilaan palaavalle vedelle ja varaajaan siirtyy 80-85C lämpöistä vettä. Kuitenkin kattilan oma mittari näyttää vain 65-70C lukemia vaikka kattilalle palaa kuitenkin 78C lämpöistä vettä, eikö tuo oma mittari mittaakaan veden lämpötilaa vai näyttääkö se vaan väärin? Laddomatin mittarin mukaan kattilalta myös tulee parhaimmillaan yli 100C vettä pumpulle mutta miksiköhän varaajaan ei sitten mene kuin tuota 80-85 lämpöistä vettä, eihän noin paljon voi hukkua lämpöä parin metrin putkessa kattilalta varaajalle?
- Mikä olisi suositeltava veden lämpötila mitä kattilalta pitäisi tulla Laddomatille? Jos pidän pumppua 3 asennossa niin tuleva vesi pysyy hiukan alle 100 asteessa ja laddomat työntää kattilalle tasaisesti 78C vettä ja saan varaajan lämpötilan nousemaan noin 80 asteeseen. Laddomatin ohjekirjan mukaan pumppua voi myös käyttää 2 asennossa alle 25kW kattiloissa. Silloin kattilalta tuleva vesi saattaa hetkittäin nousta yli 100 asteeseen ja Laddomat alkaa tällöin viemään kattilalle hiukan kylmempää vettä, esim 74 asteista, jotta saa palautettua tuon tulevan veden lämmön tuohon 100 asteen pintaan ja varaaja nousee tällöin 85 asteen lämpötilaan. Eikös varaajan kerrostumisen pitäisi toimia paremmin pienemmällä virtausnopeudella eli olisiko järkevää pitää pumppua tuossa 2 asennossa ja sillä saisi myös ladattua varaajan hiukan korkeampaan lämpötilaan? Kummallakin pumpun nopeudella kuuluu lämmityksen alussa kovilla lämmöillä pientä pulputusta kattilasta ja ilmauksista pihisee välillä vähän ilmaa pois eli ilmeisesti vesi kiehuu jossain paikallisesti hieman. Kun paineet nousevat yli 1 barin niin tätä ei tapahdu enää sen jälkeen.
Minua kiinnostaisi tietää myös kattilan hyötysuhde ja olen yrittänyt sitä laskea seuraavasti. Varaaja on tyhjennetty ylhäältä alas 20 asteiseksi, lattialämmityksen shuntti tämän jälkeen täysin kiinni ja sen jälkeen aloitettu lämmittäminen. Varaajan sain lämmitettyä keskimäärin ainakin 75 asteiseksi (ylhäällä 80, alhaallakin 73 ja laddomatin mittarikin näytti että varaajalta tulee jo jotain 60-70 asteista vettä). Puuta meni 42 kiloa, enimmäkseen mäntyä ja koivua myös joukossa. Eli menisikö laskutoimitus seuraavasti:
Varaaja 1800l + kattila 90l, veden lämpö nousi 55 astetta, veden ominaislämpökapasiteetti 4,19 kJ/(kg·°C) --> 4,19 x 1890 x 55 = 435,5 MJ = 121 kWh
Kattila 300kg, varaaja 400kg, teräksen ominaislämpökapasiteetti 0,5 kJ/(kg·°C) --> 0,5 x 700 x 55 = 19,3MJ = 5,4 kWh
Lämmitykseen meni aikaa 7h, keskimääräinen tuntiteho siis 126,4 / 7 = 18 kW
Männyn ja koivun lämpöarvot 4,15 kWh/kg --> 126,4 / 4,15 = 30,5 kiloa puuta --> 30,5 / 42 = 72,6 % hyötysuhde.
Näyttääkö laskutoimitus oikealta? Minkälaisiin hyötysuhteisiin näillä ei lambda ohjatuilla kattiloilla pitäisi ylipäänsä päästä?
Kaikki muut vinkit ovat myös tervetulleita uudelle puulämmittäjälle.
