Puun lämpöarvo

[Vaari]

Rekisteröitymisessä kysyttiin, että minkä puun lämpöarvo on paras ja annettiin selkeät vinkit, että pitää vastata "koivu". Kyllähän koivu määrätynlainen kuningas on Suomen polttopuumarkkinoilla, mutta...

Kalorimetrinen lämpöarvo määritellään kuitenkin polttoaineen painoyksikköä kohti. Niin vain on että kuusi kevyenä puuna hakkaa niukasti koivun tässä kisassa. Ei se silti merkitse sitä, että kuusi olisi paras polttopuu, mutta kun kysyttiin parasta lämpöarvoa niin näinhän se on.

Terveisin Vaari

[pökö]

Mites on koivun ja sekapuun lämpöarvot kun otetaan mukaan puun ostohinta,sekapuu kun on selkeesti halvempaa ostaa?
Tarkoitan siis sitä että kummasta saa halvempaa lämpöä ostohintaan nähden.

[lämmittäjä]

Rekisteröitymisessä kysyttiin, että minkä puun lämpöarvo on paras ja annettiin selkeät vinkit, että pitää vastata "koivu". Kyllähän koivu määrätynlainen kuningas on Suomen polttopuumarkkinoilla, mutta...

Kalorimetrinen lämpöarvo määritellään kuitenkin polttoaineen painoyksikköä kohti. Niin vain on että kuusi kevyenä puuna hakkaa niukasti koivun tässä kisassa. Ei se silti merkitse sitä, että kuusi olisi paras polttopuu, mutta kun kysyttiin parasta lämpöarvoa niin näinhän se on.

Terveisin Vaari

Totta, puun lämpöarvo ei olekaan niin yksiselitteinen juttu. Koivulla on paras lämpöarvo tilavuuteen nähden.

Tämmöinen taulukko löytyi:

Koodia: [Valitse]

Puulaji Lämpömäärä Lämpöarvo Lämpöarvo
kWh/kg kWh/irtohake-m3 kWh/pino-m3
Mänty 4,15 810 1360
Kuusi 4,10 790 1320
Koivu 4,15 1010 1700
Leppä 4,05 730 1230
Haapa 4,00 790 1330


Lähde: http://www.puulakeus.net/41.html

Tuossa kuusi jää myös painon mukaan koivulle ja männylle.

Täytyneen muotoilla paremmin varmistuskysymys

[Vaari]

OK! Myönnän toki että kymys oli hiukan "akateeminen", mutta kun 70-luvulla opiskelin, niin silloin kalorimetriset lämpöarvot mitattiin vain ja ainoastaan polttoaineen painoyksikköä kohti ja siinä kisassa koivu ei tosiaankaan pärjää.
Tuo varmennekysymys voisi kuulua: "mikä Suomalainen puulaji on paras polttopuu?" Tämä on tarpeeksi epätäsmällinen kysymys, ettei se aiheuta isompaa jälkipuintia. Siinä kohtaahan ei ole tärkeää että vastataan kysymykseen oikein, vaan että vastataan "koivu". Sillähän vain varmistetaan se että palstalle pyrkii lukutaitoinen ihminen, eikä mikään hakkerin ohjelma.

[lämmittäjä]

Muutin sen muotoon: Mistä puulajista tehdään eniten polttopuita?
Eiköhän toi ole selkeä. Tosiaan kyse on vain estää koneiden pääsy foorumille.
Siirrän tän polttopuu alueelle kun tässä päästiin jo keskustelemaan polttopuiden lämpöarvoista.

[Vaari]

Mites on koivun ja sekapuun lämpöarvot kun otetaan mukaan puun ostohinta,sekapuu kun on selkeesti halvempaa ostaa?
Tarkoitan siis sitä että kummasta saa halvempaa lämpöä ostohintaan nähden.

Puutahan ostetaan tilavuuden mukaan, joten koivu on ehdoton kunkku. Tuossa edellä nokittelin vain sanalla "Lämpöarvo", koska sen määrittely on painopohjainen.

Tuohon kysymykseesi ei liene kovin yksiselitteistä vastausta, sekapuuta on niin monenlaista. Yleisesti sekapuu on kuitenkin niin paljon halvempaa, että se voittaa koivun silloin kun puuta poltataan esim keskuslämmityskattilassa.
Takassa poltettaessa puulle asetetaan erilaisia ulkonäkö yms vaatimuksia, jotka tekevät koivusta siinä voittamattoman. Esim kädet eivät pihkaannu.
Keskuslämmityskattilaan menevän puun ainoat kriteerit yleensä ovat lämmöntuotto ja taloudellisuus. Esim ulkonäkö ei siinä juuri paina mitään. Yksi haitta sekapuusta siinäkin on, sitä pitää lisätä huomattavasti tiheämpään, kuin esim koivua ja lämmitys saattaa kestää kauemman.

[miguel1983]

Toinen mielenkiitoinen seikka on laho tukkipuu, useimmiten kuusta.

Eli miten paljon esim. kovassa lahossa lämpöarvo kärsii. Toki tätä lahoa kovalahoa kuusta saa noin puolet koivun hinnasta, riippuu myös tuurista. Siis tarkoitan kiintokuutiohintaa, en heittokuutiohintaa klapeina. Pystyynkuivunut kuusi on henk.koht suosikki, kun on kuivaa tavaraa ja eikä kelpaa edes kuitupuuksi useimmiten.

[Vaari]

Jos vertailtavat puut ovat suurinpiirtein yhtä kuivia, niin puun paino on sopiva, mutta vähän karkea polttoarvon mitta. Pelkkä kovalaho ei paljonkaan painoon vaikuta, mutta pehmeälaho kyllä.

Juuri näin pystykuivat ja tuulenkaadot ovat mainiota polttopuuta. Harvemmin sitä yksittäistä tuulenkaatoa tulee kerätyksi silloin kun se vielä muuhun kelpaisi.

Terveisin: Vaari

[lämmittäjä]

Tuohon kysymykseesi ei liene kovin yksiselitteistä vastausta, sekapuuta on niin monenlaista. Yleisesti sekapuu on kuitenkin niin paljon halvempaa, että se voittaa koivun silloin kun puuta poltataan esim keskuslämmityskattilassa.
Takassa poltettaessa puulle asetetaan erilaisia ulkonäkö yms vaatimuksia, jotka tekevät koivusta siinä voittamattoman. Esim kädet eivät pihkaannu.
Keskuslämmityskattilaan menevän puun ainoat kriteerit yleensä ovat lämmöntuotto ja taloudellisuus. Esim ulkonäkö ei siinä juuri paina mitään. Yksi haitta sekapuusta siinäkin on, sitä pitää lisätä huomattavasti tiheämpään, kuin esim koivua ja lämmitys saattaa kestää kauemman.

Käsittääkseni puukattiloissa käytetään paljon sekapuuta. Olen kuullut kehuja myös haavasta. Haapaa menee tietty enemmän, mutta se pitäisi hormin ja kattilan jotenkin puhtaampana. Onko kokemuksia?

[Vaari]

Käsittääkseni puukattiloissa käytetään paljon sekapuuta. Olen kuullut kehuja myös haavasta. Haapaa menee tietty enemmän, mutta se pitäisi hormin ja kattilan jotenkin puhtaampana. Onko kokemuksia?

Haapa on hyvä polttopuu. Sopii vähän huonosti avotakkaan, räiskähtelee. Ei tosiaankaan nokea hormia kovin paljon.
Haavalla on tosin muutakin myyntiarvoa kuin polttopuu, mutta leppä ei kelpaa muualle. Leppä on savusaunojen polttopuuna tunnettu, mutta Vaari esimerkiksi on polttanut leppää viimeiset viisivuotta varaavassa takassa hyvin kokemuksin.
Paju (raita) on myös hyvä polttopuu, mutta sitä esiintyy tavallisesti niin pieniläpimittaisena, että se kelpaa vain haketukseen.
Suomalaisten pyhä puu, pihlaja ei ole niin yleinen, että se olisi mitenkään merkittävä polttopuuna. Kuitenkin se on mainio lämpökattiloihin, silloin kun sitä on. Takkapuuna se ei ole suositeltava, hajunsa takia. Hajua on vaikea saada kokonaan pois, vakka kuinka sen kuivattaisi.

[lämmittäjä]

Paju (raita) on myös hyvä polttopuu, mutta sitä esiintyy tavallisesti niin pieniläpimittaisena, että se kelpaa vain haketukseen.

Mä suosittelen raitaa vaan haketukseen. Jokin aika sitten mökkillä rantaa peratessa, olin kaatanut yhden ison raidan. Kun tein pöllejä saunapuiksi niin paljastui, että ei sitä raitaa saanutkaan oikein mitenkään halki, itku meinas tulla Kun olisin tiennyt etukäteen, niin se olisi mennyt tukkeina johonkin muuhun käyttöön. Missään nimessä en alkaisi enään tekemään isoa raitaa haloiksi. Mutta kyllä niitä halkoja nyt mielellään tuikkaa tuleen saunan pesään

[Vaari]

Mä suosittelen raitaa vaan haketukseen. Jokin aika sitten mökkillä rantaa peratessa, olin kaatanut yhden ison raidan. Kun tein pöllejä saunapuiksi niin paljastui, että ei sitä raitaa saanutkaan oikein mitenkään halki, itku meinas tulla Kun olisin tiennyt etukäteen, niin se olisi mennyt tukkeina johonkin muuhun käyttöön. Missään nimessä en alkaisi enään tekemään isoa raitaa haloiksi. Mutta kyllä niitä halkoja nyt mielellään tuikkaa tuleen saunan pesään

Juu sitkeätä tuntuu olevan halkominen, hydraulivehkeillä menee hyvin.
Tuo aiemmin hajusta moittimani pihlaja oli ihmeenkin säyseää halkoa. Vaikka puut olivatkin  paksuja, vänttyröitä ja haaraisia, niin halkesi kohtuudella.

[pökö]

kyllä ne halkee kun on pakko

[lorvi]

Luin jostain aikoja sitten, vai sanoikohan joku, no, oli miten oli, mutta polttopuuta ei kannattaisi varastoon tehdä pitkäksi aikaa koska se menettää lämpöarvoa. Liekö perää?
Poltan juuri parhaillaan 10 vuotta katon alla liiterissä pinossa olleita haapoja/leppiä. Ovat ihan kupsakan näköisiä enkä nyt ihan perstuntumalla enkä mittareistakaan katsoen eroa huomaa vähemmin aikaa varastoituihin.

[seppol]

Kiva kun Lorvi otti esiin vuoden takaisen leikkimielisen lämpöarvo keskustelun. Siinä vilahteli myös kalorimetrinen lämpöarvo. Vaari oli opiskellut -70 luvulla ja kertoi että se ilmoitetaan kWh / kg. Niin muuten ilmoitetaan hyötylämpöarvokin. Jos kyseessä on kalorimetrinen lämpöarvo, lukuarvo ei ole nelosta lähellä vaan paremminkin viitosta.
Kalorimetrissä kuiva puu ( tai muu polttoaine) poltetaan suljetussa astiassa puhtaassa hapessa. Astia on upotettu eristettyyn vesiastiaan eli kaikki energia siirtyy veteen. Vesi lämpiää vain muutaman asteen. Veden lämmönnoususta lasketaan vapautunut energia.
Kalorimetrisessä lämpöarvossa on mukana myös vesihöyryn kondensoitumisen energia kun taas hyötylämpöarvossa ei. Tässä on ero.
Täysin kuiva puu sisältää eri yhdisteissään painostaan n. 5 % vetyä. Jokaisesta gammasta poltettaessa tulee 9 g vettä. Jokaisesta kilosta täysin kuivaa puuta muodostuu 450 g vettä. Kun tämä poistuu höyrynä hormista, sen mukana menee n. 0,3 kWh energiaa. Lisäksi on mukana puun kosteuden veden energia.

Hiilivedyt saattavat hajota pitkässä varastoinnissa ja vedyn poistuessa lämpömäärä tosiaan pienenee. Hiilikin saattaa haihtua kevyissä jakeissa kuten tärpätti ym.