Lämmönvaihdin savuhormiin ja sen teho?

[Savukaasu]

Heipä hei.

Suunnittelen savukaasun lämmön siirtoa veteen lisäksi järjestelmääni nostamaan hiukan hyötysuhdetta ja nyt kaipaisin vähän matemaattista apua.

Koska sijoituspaikka on hankala, en voi rakentaa vaihtimeen mitään  pienempiä sisäputkituksia vaan hormin täytyy olla läpinuohottavissa yhdestä suunnasta.

Yksinkertaisuudessaan lämmönvaihdin koostuu kahdesta putkesta, savuhormi jonka päällä isompi putki vesivaippana.

Osaisiko joku laskea minulle vaihtimen tehoa kilowateissa edes suuntaa-antavasti seuraavien arvojen perusteella:

- Savukaasun lämpötila 350 astetta.

- Veden lämpö vaihtimeen tullessa esim. 60 astetta.

- Virtaus 30 l/min ( tämän heitin vaan laddomat virtauksen perusteella )

- Vaihtimen tilavuus 14 litraa.

- Keräin pinta-ala savukaasun vaikutuksen alla 0,5 neliömetriä

- Savuhormin materiaali 168,3x2mm putki 304L tai 316L jota ympäröi tämä 14 litran vesivaippa.

- Eristetty palovillalla joten lämpöhukkaa ulospäin ei tarvitse ottaa huomioon kun suuntaa-antavaa tehoa mietitään.

Jos tästä joku viitsii jonkunlaisia arvoja laskeskella niin olisin kiitollinen

T: AK

[akWho]

Se todellakin nostaa hyötysuhdetta vain hiukan. Tuollainen n. 1 metrinpätkä saa noin 30% savukaasujen lämmöstä talteen.
Esim. 40 kW uuni jossa hyötysuhde 70%, piippuun menis karkeesti 30% josta 30% talteen. 40kW*0,3=12 kW*0,3=3,6kW. Kaupallisella tuotteella tuossa linkissä saatiin talteen n. 50%/ 2 metrin lämmönvaihtimella.

[HVH]

Tuohan kuulostaa ihan hyvältä.
40Kw --> 3,6Kw ja jos pesällinen palaa 4 tuntia niin saanti on 14,4 Kwh. Jos vuodessa poltetaan 150 pesällistä niin kertymä on 2160KWh. Päästään aurinkolämpö järjestelmän tuottoa vastaavalle lukemalle (riippuu tietenkin järjestelmän koosta) ja parasta on että lämpö on käytettävissä silloin kun kulutustakin/polttoja on eniten.

[Savukaasu]

Kiitos mielipiteistä ja vastauksista !

Sitä en vielä ymmärtänyt että miten laskutoimituksiin liittyy varsinainen lämmönlähteen teho? Kun savukaasun lämpö on oletetusti tuo 350 astetta sen jälkeen kun lämmönlähde on ottanut omansa niin miten pelkän savukaasuvaihtimen tehon pystyisi laskemaan kilowateissa ?

Rakentamisen kulut ovat olemattomat tässä tapauksessa ja haenkin mielipiteitä, onko hyötyä edes sen verran että kannattaa lisätä järjestelmään

[Pähkäilijä]

Sitä vois laskea poltetun puumäärän mukaan jos 1 kg puuta tarviaa 7 m3 ilmaa, mikäli poltat 10 kg puuta tuntiin = 70 m3 ilmaa ja jäähdytät savukaasuja 100c  - > 0.028 kWh/ 1 m3 x 70 ~ 2 kWh ( 1.96), jos jäähdytät 200c sitten ~4 kWh.

Täällä savukaasujen lämpötila hormiin mennessä on nyt pyörinyt 150-250c paikkeilla, mutta kun palaminen ei ole täydellistä ei 100% hyötysuhteeseen päästä vaikka jäähdyttäskin kaasut takas huoneenlämpöiseksi ja sais puusta haihdutetun vedenkin takas höyrystä vedeksi kondensoitua.

edit

uudenvuoden aattona mittasin mökillä 1.77 kW tehon saunan piipun vesisäiliölle

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=383.msg6623#msg6623

[akWho]

Sitä en vielä ymmärtänyt että miten laskutoimituksiin liittyy varsinainen lämmönlähteen teho?

Tehon kautta asia on helpompi hahmotta. Arvio perustuu vastaavan kaupallisen tuotteen testiin. Katso linkistä löytyvä pdf tiedosto.

Kun savukaasun lämpö on oletetusti tuo 350 astetta sen jälkeen kun lämmönlähde on ottanut omansa niin miten pelkän savukaasuvaihtimen tehon pystyisi laskemaan kilowateissa ?

Tämä onkin vähän hankalampi homma, pitäis tietäää savukaasujen tilavusvirta hormissa ja onko virtaus laminaarista vai turbulenssista. Se taas ei ole niin helposti mitattavissa. Virtausmäärä on suuri koska puuta poltetaan isolla ilmaylimäärällä niin kilo puuta vaatii teoriassa 3,7 kuutiota palmisilmaa, mutta käytännössä luukullisissa tulisijoissa ilmakerroin on 2-2,5 eli  n. 7,5-9,5 kuutiota. Noin 40 kW teholla piipussa virtaa 75-95 kuutiota savukaasuja jotka vielä jäähtyessään kutistuu jonkin verran.

[Savukaasu]

Ok. Täytyy tutusta linkin tiedostoon vielä tarkemmin.

Tämä vaihdin on siis tulossa puolalaisen vesitakan perään jossa ilmoitettu hyötysuhde vain 68,4%, teho 32kw josta veteen 27,7 kw. Savukaasujen lämpötilaksi ilmoitettu tuo 355 astetta joka mielestäni on melko paljon. Ja kuka tietää pääseekö tuolla lähellekkään noita arvoja vai meneekö harakoille vielä enemmän.

Kun joudun kuitenkin hormin rakentamaan hst/rst putkenosista niin samalla tuo vaihdin tulisi siihen kätevästi. Metrin verran on suoraa putkea jonka voisi korvata tällä vaihtimella. Siksi kyselin tehosta ja onko ylipäätään järkeä edes laittaa.

Vaihdin tulisi siis samaan latauskiertoon takan kanssa ja laddomatin hullunkierron sisään että veden lämpö takassa ja vaihtimessa huitelee samoilla aalloilla.

Tiedän että kattila olisi paras vaihtoehto mutta se ei tässä saneerauskohteessa ole mahdollista ja kustannussyistä ulkoisen pannuhuoneen rakennus ei tule kysymykseen.

[someone]

Onhan tuohon savukaasujen lämmöntalteenottoon jo valmis laitekkin jos on kyseessä juuri tuollainen vesitakka tai kamina.
http://kotly.com/index.php/cPath/26_274

[savonhumu]

Ilmeisesti se virtaus tulis vesitakalta savukaasu lto:hon päin? Vai kuitenki toisinpäin? Äkkiseltään tuntus että parhaan tehon saat tuosta mitä kylmempää vettä ajat tuohon piippusydemiin eli sillä ensin esilämmität piirissä kiertävää tavaraa ja samalla jähytät savukaasuja mahollisimman paljo ennenku se vesikierto menee takan uumeniin.. Sitä en osaa sanoa että miten tiuhaan joutusit nuohoon tuon metrin pätkän piippua? JA jos laittasit sen kierron jo ennen laddomaattia eli sillon tuohon piipulle tulis niin kylmää kun on varaajan pohjalla eli hyötysuhde kasvas luultavasti jo merkittävämmäks. Toisaalta piipunpätkä voipi alkaa pikeentymäänki rajummin sitten niin tiijä saako hyötyä vaiko ei.. Pihkapuuta polttamalla reilulla ilmalla ja pumppu pienellä lämmöt niin ylös ku hirvii voipi puhistuakki liki itestään ku välleen nuin tupsauttellee

Itellä on ollu uunin poskikanavissa hapokkaat lenkit 18mm putkesta kohta vuoden ja kertaakaan en oo joutunu niitä vielä hinkkaamaan vaikka latauspiirin lämmöt on aina lämmittäessä pitkiäkin toveja alle 70-astetta jopa alle 30-asteista pyörii toisinaan piirissä kun uhalla oon vähä testaillu tuota hommaa. Välleen oon pitkälle toiselle saalle tuolla aieemmin mainitulla tavalla lämmöt ajanu ja jopa pumppua oon seisotellu niin kauaks aikaa että alkaa porina kuuluun, ajatuksena mahdollisten pikien "sulatus" putkien pinnoista veke.. Kameralla oon nuohous luukkujen kautta ottanu toisinaan kuvia(ei näe muuten) ja kovasti näyttävät vielä samoilta kun vajaa vuos sitten!

[Savukaasu]

Tarkoitus oli niin että varaajalta tuleva viileä vesi sekoittuisi ensin laddomatissa, sitten siitä savukaasu lto:n kautta vesitakkaan ja takasta varaajaan... Hyöty varmasti kärsii mutta tällöin ei menisi liian viileää vettä savukaasuvaihtimeen...

[lmfmis]

Jos vesitakka sylkee 350 asteista pakokaasua, niin polttotekniikkaa säätämällä pääsee myös hyviin tuloksiin, Oma vesitakka päästää hormiin 100-150 asteiset kaasut tuolla minun mittarilla....

Noissa savumax piipputalteenottimissa kiertää viileä vesi varaaja pohjalta, ei 60 asteinen. Ovat kait havainneet paremmaksi.

[Savukaasu]

En vielä tiedä mitä käytännössä lämmöt on mutta tuollaiset lukemat vaan ohjekirjasessa ja takan tarrassa näky olevan. Mitä kikkoja siinä voisi sitten tehdä päästäkseen alempiin asteisiin?

Niin, kyllähän se eniten lämpöä ottaisi siitä hormista mitä kylmempi vesi siihen ajetaan, huolestuttaa enemmänkin joutuuko sitä sitten nuohoamaan kovinkin usein vai vaikuttaako se asiaan oikeastaan millään lailla vaikka viileän veden sinne ajaisikin ja vasta sitten laddomatiin?

[Pursimies]

Minulla on tuossa Högforssin perässä vaipallinen itse tehty LTO-pönttö. Se oli paikoillaan rakennettuna jo kun ostin talon, että sisukaluista minulla ei ole tietoa, mitat voisin toki joskus siitä ottaa. Materiaalina rosteri ja tussilla oli kirjoitettu kylkeen et 28 litraa.

Sen verran olen tuota omaa järjestelmää muuttanut, että laiton Termovarin latauspaketin varaajan ja kattilan väliin kun alun perin tuossa oli pumppu termostaatin perässä ja kattilan lämmöt seilas 40 - kiehumisen väliä. Kytkin latauspaketin juurikin niin että sekoitettu vesi menee kattilaan ja LTO:hon. LTO-kierron rajoitan siten että syöttövesi n. 55 - 60 astetta lämpiää lähelle 100 astetta. LTO:n vesi kiertää hullunkiertoa käyttövesivaraajan kierukan kautta ja palaa yhdessä kattilalta tulevan veden kanssa Termovaarille. Kv-varaajan tilavuus on n. 100 litraa ja se lämpiää normaali lämmityksen aikana 40 - 50 asteesta --> 70 - 80 asteeseen. Kv siis esilämmitetään tuossa varaajassa ja se menee sen jälkeen isomman varaajan kierukalle josta se shuntataan käyttöön. 

Mielestäni tuo ainakin omassa järjestelmässä tuottaa mukavasti lisää ilmaista lämpöä.

[Savukaasu]

Mielenkiintoinen kytkentä Itsellä käyttövesi tulee jäspi 300l varaajasta yösähkökytkennällä mutta sille menevä vesi lämmitetään kuitenkin ensin ison varaajan kv-esilämmitys ja yläkierukassa... Eli kun iltaisin yleensä lämmitetään ja peseydytään niin eipä se jäspin oma vastus siellä hirveän paljon työskentele kun valmiiksi kuuma ajetaan sisään kv-varaajaan. Tämä valinta siksi että kesäaikaan isoja pannuja ei tarvitse välttämättä lämmittää ollenkaan, ei ainankaan yhtään lattialämmityksen vaatimaa lämpötilaa korkeammaksi.

Nyt vaihtoehtoina on joko laittaa LTO ennen laddomatia varaajalta tulevaan kylmään putkeen, tai laddomat kierron sisään ennen takkaa. Koska latausmatka on muutenkin jo aika pitkä 21-60 mallille niin mietityttämään alkoi että jaksaako laddomat riuhtoa tavaraa tarpeeksi takalle jos sen "imupuolella" on vielä LTO:kin. Kierron sisällä "painepuolella" se varmasti pelaa ihan hyvin..

[Savukaasu]

Kysytääs tähän vielä tuosta laddomat 21-60 mallista, minkälaisilla latausmatkoilla olette käyttäneet ja onko tullut tilannetta ettei tämä pienempi malli riittäisi? Itsellä latausmatkaa on ylikin suositusten mutta lämpötehoa vähemmin siirrettäväksi kuin suositeltu maksimi... Latauskierron putkitus 28mm Cu.