YPV40 Arduino askelmoottorisäätöprojekti --> Pirtin vaihto ja Arimax 35

[ev3449]

Totta. Tavoitearvo on kuitenkin asetettava ja siihen tuo käy hyvin.

Sen verran pontevasti sanottu, että olisi mukava kuulla mihin tuo perustuu?

Jos katsot taulukkoa 12 (Table 12) linkittämässäsi pdf:ssä, huomaat, että toimiva lambda arvo riippuu hyvin olennaisesti tulisijasta. Yläpaloisissa se on taulukossa merkattu olevan 2.1-2.3 ja avotakassa enemmän kuin 3.

Myös taulukon selitteessä: As shown in Table12, the excess air figure depends to a high extent on the  heating technology and to some extent on the fuel. samaa asiaa selvennetään.

Vapaasti käännettynä lähes suoraan kuten aikaisemmin kirjoitin:

Oikea arvo on tulisija/polttoaine jne. kohtainen eikä selviä siis mitatusta lambdasta.

Mitä paremmin kaasumainen polttoaine ja ilma saadaan toisiinsa sekoittumaan, sitä lähemmäs päästään polttoon teoreettisesti vaadittavan hapen sisältämää ilmamäärää 1. Kaasutuskattiloissa kaasu ja palamisilma pyritään sekoittamaan tähän tarkoitukseen suunnitellussa suuttimessa mahdollisimman hyvin, jolloin yli-ilman tarve vähenee. Yläpaloisissa rakenne on aivan muuta, eikä sitä voi ilmakertoimienkaan osalta verrata kaasutuskattilaan.

[sakarif]

My mistake, ajatukset kaasutuskattiloissa ja siitä tuo tavoitearvo. Kyseessä tosiaan yläpalo, jolloin arvo on liian pieni. Oikea tavoitearvo kuitenkin löytyy tuosta dokkarista.

[seppol]

Yksi asia on johon ei ole puututtu on kattilan teho arinan pinta-alaa kohti.Vahassa Tekniikan käsikirjassa vuodelta 1936 sitä nimitettiin arinan lämpökuormitukseksi. Tuolloin pienehköillä tulipesillä kohtuullisella vedolla puita poltettaisiin 160 - 230 kg / h * m2. Tämä on  600-900 kW/ arinan neliömetri. 50 *50 senttiä on 0,25 neliötä. Tällä pinta-alalla pitäisi polttaa 160-230  kW teholla.
Kysymyksessä olivat höyrykattilat mutta kuitenkin tehot oli aika suuria. Energiatiheys kuitenkin on suuri jolloin lämpötila on myös korkea. Näitä meidän kattiloita poltetaan ehkä 1/3 noista tehoista joten palaminen helposti on vaillinaista.

[Ari T]

Oisko siis kokeilemisen arvoinen ajatus pienentää arinaa vaikka tulitiilillä?
Ja voiko tuollaista vanhaa, mutta hyvää höyrykattilaa verrata kuinka pitkälle meillä lämmitys käytössä oleviin yläpaloihin?
-Miten niissä oli/on toteutettu toisioilman syöttö ja säätö?
-Entäs palopesän mittasuhteet ja tilavuus/käytettävään puupanokseen määrään, tarkoitan paljonko palamiseen tilaa, palaako liekki pystyyn, vaakaan vai jonkulaisella turbulenssilla?
-Ja onko vanhan höyrykattilan palopesä teräs/vesi vaipalla vaiko kiveä?

[markkulievonen]

Niin, arinan koolla / pinta-alalla lie suurikin merkitys palamisen hallintaan. Käänteispalokattilassa sama asia liittyy miten runsaasti puut hiillostuvat pesässä. Ihanne tilanne olisikin, että kattilassa olisi juuri ja juuri tarvittava hiilos, joka riittäisi täydellä teholla tarvittavien kaasujen muodostamiseen.
Mitä hallisemattomampi tämä vaihe  on, niin sitä vaikeampi on seoksen säätäminen. Puun kaasuuntumisen määrään vaikuttaa lämpötila ja ilmamäärä ja siten YP kattilan kaasujen hallinta on ongelmallista.  Tehokkain  ja työläin tapa on  säätää puumäärällä.

[seppol]

Puhun nyt vain omastani. Vesimiilun arina on 30*30 senttiä siis n. 0,1 neliömetriä. Ajattelin alunperin arinakuormitukseksi 100 kW /m2. Tätä pitäis polttaa siis 10 kW teholla. Käytännössä tätä saa poltettua 20 kW teholla mutta savukaasut on 250 ja ylikin. Kokeissa on ollut imuri jolla ilman saa kyllä riittämään. Uuni oli ulkona jolloin kiehuttamistakin uskalsi kokeilla.
Jatkuvan lisäämisen periaatteella pidän palavan aineen korkeutena 25 - 30 senttiä arinan päällä. Puita lisään vuoroin sivuille vuoroin keskelle. Toisioilma johdetaan luukun sisällä alhaalta ylös jolloin se lämpiää ja jäähdyttää luukun ulkopintaa.

[Tinde]

 
Joo, isyysloman tiimellyksessä jantterin (10kk) päiväunien aikana sain vihdoin dataloggauksen systeemiin.
Kävi ehkä jopa kätevämmin kuin kuvittelin. Adafruitin loggerisarja saman tekijän askelmoottoriohjaimien kanssa samaan nippuun ja esimerkkikoodin melko pieni puukotus, ja näyttää halutut daattat ilmaantuvan csv fileen.
Kunhan seuraava pesällinen on muutettu tuhkaksi niin voi vihdoin katsoa koko polton tapahtumat satunnaisen näyttöruudun tuijottamisen sijaan. Jos vaikka löytyy jotain parannettavaa koodiin.

[Tinde]

Joo eipä oo päivitetty hetkeen ja paljon onkin ketjussa turhaa sönkötystä joka saisi olla muualla. No, systeemi on edelleen aktiivikäytössä, viimeisimpänä hankintana laajakaista lambda, enään tarttis leipoa se paikalleen. 😀
Ja wlan mokkula kans jotta pääsee näkemään etänä mitä tapahtuu. Sekin tarttis enää koodata toimimaan. 😀😀

[Tinde]

Nihnih, laajakaista ja wlan napottavat edelleen hyllyssä mutta sentään jotain on askarreltukin. Joskus kesällä alkoi vituttamaan tosissaan kun 10min kattilan sytytyksen jälkeen iski kolmen tunnin sähkökatko. No senhän tietää että höyryä riitti pannarissa hetken kun kiehunnanestokierukan kautta tuhnuteltiin pesällisen energia. Vedon nolliin vetäminenkään ei ihan pelasta, sen verran vuotaa tuo ilmaluukku.
No nyt sit haistellaan kokoajan onko valtakunnan verkossa voltteja (kännykän laturin 5V) jos minuutiksi putoaa niin vaihdetaan latauspumpun sähkönsyötyö toiseen linjaan ja napsautetaan invertteri käyntiin. 100ah akku on sit aina normaalikäytön aikaan ylläpitolaturissa. Jos sähköt palaa niin pienen varmistusviiveen jälkeen takaisin normaalitilaan.

[vilhos]

Hei

Minulla laajakaista lambda pelittää kohtuullisesti arduinon perässä. Vielä on viilaamista että aksiaali puhallin pysyy tarkemmin mukana.
0-5 v  pystyy ohjaamaan säädettävää puhallinta. Minulla on vielä ns skaalaus epävireessä. Oletteko koskaan miettineet jos laittaa tuon puukattila automaatin pilveen?

Terv. Kajaani Koutaniemi

[Tinde]

Joo tuota laajakaistan asennusta on laiskuuden ja aikaansaamattomuuden lisäksi viivästyttänyt se, että kun tuo kattilan rimpula kun kuitenkin tuottaa nokea ja tuhkaa aina jonkun määrän, niin paljonkohan tuo vaikuttaa lambda-anturin elinikään? Onko kokemuksia?

Tonne sparkfun.com:n palveluun tuuppasin yhden toisen harrastekokeilun dataa wlan:lla joskus, tääkin olis kyllä hyvä laittaa, sais sitten täällä paljon kommentteja että mitä vois parantaa 

[dieseljätkä]

Lambda-antureita on kait aika vaikea saada rikki. Likaantuminen huonontaa toimintaa ja puhdistus tarvittaessa. Joskus luin jonkun jutun anturin puhdistuksesta - oli jotain luokkaa kaasuhitsillä punaiseksi ja taas toimii. Onko kukaan putsannut?

[jolla]

ei laajakaista lambdaa tarvitse puhdistaa eikä se likaannu jos se on oikein kytketty, elikkä pitää lämpötilan koko ajan oikeana
https://www.youtube.com/watch?v=70PUEXEuXMM

Hei

 Oletteko koskaan miettineet jos laittaa tuon puukattila automaatin pilveen?

Terv. Kajaani Koutaniemi

ei hitossa, kun sähköt katkee, netti jumii tai pilvi katoo, mites sitten, miksi se pitäisi olla pilvessä?

[vilhos]

Hei
Kyllä useimmat laajakaista lmbdat pysyy tasalämpöisenä. Niissä on lämmitys.
Itse olen sijoittanut Lamda anturin heti kattilan perään vaakputken yläosaan ei ainakaan vielä ole ongelmia esiintynyt. Tuolla lambdan 0-5 v signaalilla ohjaan AC aksiaali puhallinta.
palailen asiaan kun olen tyytyväinen puunpolton automatisointi systeemiin
Terv. Kajaani Koutaniemi

[Tinde]

Joo, lähinnä se mietityttää kun tuota nokea ja tuhkaa tullee vähän enemmän kuin auton moottorista, että vaikuttaako kovinkin haitallisesti. Yläpaloisessa ei taida kellään olla?