Kokemuksia vesikiertoisista takoista?

[lmfmis]

Älä huoli, seppol/oppes on monessa vesitakkakeskustelussa vesimiilun kanssa ymmärtämättä että tuollainen laitos  ei välttämättä ole ihmisille jotka vesitakkaa haluavat.  Kinaaminen ei siinä auta - eikä auta vesimiilun myyntiäkään.

Kyllä se miilu asiakkaansa löytää: Kokonsa - ja sen painonsa - puolesta miilu on oikeastaan varaavan takan kilpailija, lämmitystehonsa puolesta puukeskulämmitystä harkitsevalle. Uudiskohteisiin kenties paremmin?

Vesitakan laitoin kun haluan varsinaista lämmitysjärjeslmää satunnaisesti tukevan ratkaisun -  sen vanhan avotakan paikalle olohuoneeseen. Saneerauskohde siis. Tilaa vähän ja puitakin on pihalla vain vähän. Sopii paremmin tällaiseen puuhasteluun.

Ja asiaan :

Tänään sain osat ja pistän asentaen latausternostaatin  ja energiamittarin kiinni ja katson paljonko kilowatteja saa kratkilla puunipusta talteen...

EDIT: 12-13 kW tehoa siirtyy varaajaan

Ajattelin myös kytkeä takaisiniskuventtiilin lataustermostaatin rinnalle niin saa yhdellä sululla laitettua pakkokierron lämmityksen lopuksi. Vapaakiertoa kun  en saa aikaiseksi tuolta yläkerrasta alakertaan...

[lorvi]

Yritin laihalla menestyksellä kysellä että mitä eroa on takalla ja uunilla, avotakka on selviö mutta muuten menee nimikkeet solmuun.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=223.0

[lmfmis]

Sylillinen, noin 7 kg puita, eli puolitoista pesällistä antoi varaajaan 11 kWh.

Kun latausventtiii lakkasi lataamasta varaajaa jäi sydämeen tietty liki 70 asteista vettä. Iskin sitten sulun kiinni ja varaaja oli tovin suoraan takkasydämen kierrossa (tuo takaiskuventtiili avasi kierron) ja sain vielä 2 kWh siirrettyä varaajaan. Välillä tehoa siirtyi yli 40 kW!

Lopputulos 13 kWh eli 1,5 euroa 

[AnttiLehtinen]

Juu, tosiaan kyllä vesikiertoisilla takoilla saa säästöä. Mutta on asia erikseen että kuinka paljon.
Takaisinmaksu-aika saattaakin olla aikamoinen, tosin energian hinta nousee kokoajan, rahaa säästyy tällä konstilla
varmasti, eikä kyseistä säästöä saa lainkaan ilman vesikiertoista takkaa.

Kehitettävää näissäkin on, saisi olla suurempi pesä, jotta ilmoitettuihin tehoihin päästäisiin. Lämmöntalteenotto savukaasuistakin on kyllä jäänyt puolitiehen.

Oma vesikiertoinen kamiinani ei ainakaan yllä (fiilis-pohjalta) ilmoitettuun 15kW:n tehoon. Savukaasutkin ovat välillä 240-320*C. Eli hormiin menee paljon energiaa, kun lämmitystä pidetään kovilla pakkasilla käynnissä jopa 6h putkeen.
Ilmoitettuun 15kW:n tehoon päässee varmaan vasta jos polttaa antrasiittia, kivihiilelläkään en usko moiseen päästävän.
Kokemusta on kivihiilestä mutta ei antrasiitista.

Antrasiittia olisi kiva kokeilla, sanovat että käy niin kuumana että noki ja muut palojätteet palavat pois pinnoilta. Kiiltonokea on ainakin kamiinan ala-laidassa meillä, tuon irroittamiseen ei riitä edes teräslasta. Kivihiiltä on tullut kokeiltua
pitäisi olla jokin automaattinen arinan ravistin, että ei tuosta muodostuva tuhka tukahduttaisi ja alentaisi tehoja. Liikuteltava arina onkin, mutta manuaalinen, eli palaahan kivihiili läpi yön, mutta ei kyllä enää vähän ajan jälkeen (n.2h) jaksa antaa tehoja, kun  tuhka tyrehdyttää ilman kierron.

[lmfmis]

..olen joskus antrasiittia polttanut kiukaassa ja todella hurjan hehkun sillä saa aikaiseksi. Sytytin kivihiililäjällä, ei taida muuten lähteä palamaan ...

Kyllä puut riittää 

Kratkin savukaasut pysyy termostaatin naksunnasta päätellen alle 200 asteen joka on aika ok. Lämpöä siirtyy lasin kautta huoneeseen varmaan sitten se 3 kW joka on luvattukkin.

Pakkasvuorokauden  aikana lämpöä menee omassa talossa noin 200 kWh joten yhden vuorokauden lämmitys huippupakkasilla on sitten noin 100 kg puuta.

Viitisentoista sylillistä 

[jussi]

Kiinnostaisi itseänikin mitata noiden uunien savukaasun lämmön kun menee piippuun.
Kertovat sellaista että aikanaan äijät varasti voimalalle menevää kivihiiltä ja polttivat sillä kattilan puhki kotona.

[lorvi]

Lämmöntalteenotto savukaasuistakin on kyllä jäänyt puolitiehen.

Oma vesikiertoinen kamiinani ei ainakaan yllä (fiilis-pohjalta) ilmoitettuun 15kW:n tehoon. Savukaasutkin ovat välillä 240-320*C. Eli hormiin menee paljon energiaa, ......

Se täytyy laskea myös mukaan osittain, mikä sinne hormiin menee. Kun on tiilipiippu ja 2 kerroksinen rakennus, niin siellä yläkerran katonrajassa olisi se oikea paikka takan savukaasujen mittaukselle - ehkä ne lukemat eivät olekaan niin korkeat ja hormiin sitoutunut lämpö taasen siirtyy sisätiloja lämmittämään, ei harakoita.
Saunan kiukaassa samoin, hormi antaa hitosti lämpöä.
Siksi ihmettelen sisäkäytössä noita siideleitä ja peltiputkia, niisä menee harakoille.

[seppol]

On vain sovittu että jos vertaillaan uuneja, savukaasujen lämpötila mitataan uunista poistuessa. Voi energia tulla hyödyksi hormista mutta voi se olla tulemattakin. Mulla on tiilihormi jossa on väljä ruostumaton teräsputki. Tiilit ei lämpiä havaittavasti. Kaasut lähtee uunista 120 -140 asteisina. Saan minä ne 170: kin jos haluan. En ymmärrä miksi pitäisi tehdä huono uuni kun samalla vaivalla tekee hyvänkin.
Saunan kiukaassa on myös lämmönvaihdin joka siirtää lämmön sisäilmaan. Kaasut jäähtyy 400 - 200. Jos lämpö siirtyy hormiin, se menee täysin hukkaan koska sauna on piharakennuksessa ja sieltä poistutaan saunomisen päättyessä.

Kiitos tyypillisestä suomalaisesta kannustuksesta. Sitä me tarvitsemme. Tuntuu että on vallalla mielipide: Keksi jotain uutta mutta tee se niin kuin ennenkin.

[lorvi]

Kiitos tyypillisestä suomalaisesta kannustuksesta. Sitä me tarvitsemme. Tuntuu että on vallalla mielipide: Keksi jotain uutta mutta tee se niin kuin ennenkin.

Huono artikulointini. En tässä kehunut, moittinut enkä arvostellut, toin vain esille tuonkin argumentin, että sitä lämpöä sitoutuu hormiin aikalailla. Tämäkin jälleen todettuna käytännössä kantapään kautta viimeksi viime perjantaina kun laitoin ensimmäiset tulet tekemääni takkaan (mallia kaikki harakoille) kun se vaikuttikin useita tunteja tuvan läpökäyriin ja hormi oli lämmin useita tunteja lämmityksen jälkeen.
Anteeksi kun sattui tähän takkakeskusteluun tuo toteamiseni.

[AnttiLehtinen]

Eipä tuossa mitään väärää ole.
Itse olen taas sitä mieltä että mikäli ei ole toisia (tai ainuita) peltejä toisen kerroksen katon rajassa, pääsee kylmä ulkoilma
jäähdyttämään hormia tehokkaasti. Kun otetaan huomioon vielä vesikiertoisen takan jatkuvalämmitteisyys, niin kyllä
nuo hormitiilet saavuttavat savukaasujen lämpötilan, jonka jälkeen ei savukaasuista siirry mitään talteen.
Eli kun ajatellaan takkaa suurempi savukaasujen lämpötila, veden suurempi ominaislämpökapasiteetti ja takasta eroava jatkuvalämmitteisyys, voidaan todeta että hormin varaavuudella ei saavuteta kuin parempi alkuveto.
Tietysti on erilaisia hormeja, tiilihormissakin, meillä ei voi kyllä sanoa että tämä alakerrassa oleva kamiinan hormi (tiilinen) vaikuttaisi taloa lämmittävän. Ehkä jos hormi olisi kuoreton, ja kolmelta sivultaan lämpöä tilaan luovuttava, niin voisi sanoa että siitä olisi hyötyä. Nykyinen hormi lämmittää tilaa villan ja pintatiilen takaa, noin 15cm:n leveydeltä. Ei juurikaan vaikutusta...

[lmfmis]

Tulipas sopivasti pakkasta.

Kratki piti talon lämpimänä ilman lisälämpöä -12 asteen pakkassäillä, kunhan latasi säännöllisesti "panoksen" . En laskenut paljonko puita meni mutta ei paljon ja pollucomin mukaan liki 100 kwh sai talteen.

Varsinaisessa takkahuoneessa oli kyllä paljon lämpimämpi mutta ei mitenkään epämukavaa, päinvastoin teki mieli jäädä takan eteen nauttimaan lämmöstä.

Vedonsäätöä säädin hormipellistä suht pienelle ja silti palaminen tuntui olevan ok. Toisioilmaa pääsee luukusta katselemaan ja toimiihan se. Optimisäädöt on ihan outo juttu. Paljonko sitä pitäisi olla?

Kratkin laadusta...no tuossa on jo yksi rauta joka on lämminnyt mutkalle palopesässä. Toimintaan ei vaikuta.

Tuo iso luukku aiheuttaa myös vaivaa. Hienohan se on mutta  aukaistessa se hämmentää pesässä olevaa tuhkaa ilmaan jota pääsee huoneeseen jos ei ole varovainen. Muuten aika sisäsiistiä puuhaa. Katsotaan kun saan ilmanvaihdon takkakytkimen valmiiksi jos tilanne muuttuu...

Kyllä tämä hyvä juttu on :-)

[AKH]

Kyllä on nyt täälläkin ollut pakkasta talon seinien ulkopuolella 12-16 astetta. Sisällä lämmöt n.22`C.

Pelkän vesikiertotakan varassa on menty kolmisen viikkoa, alkuun oli lämpöiset kelit ja nyt ollut ihan talvista tuo keli.

Puita on mennyt reippaasti, kaikkia ei ole tullut vaakattua, mutta 25kg:tä alkaen olleet polttomäärät vuorokautta kohden.

Eilen alkoi puuvarastossa pohja pilkottaan ja hain hätävaraksi brikettejä kolmenkymmenen kilon satsin. Niitä polttelin puiden lisäksi vajaan kymmenen kiloa ja sain varaajaan yötä varten riittävästi lämpöä. Ylälämpö 72`C ja keskelle 60`C.

Tänään laitoin takkaan 830g painavia brikettejä 14 kappaletta joista pitäis tulla n.60 kilowattia lämmitystehoa.

60kWh*860/1500l=34,4`c ja toisin päin tuo kaava 34,4*1500l/860=60kWh tuon kaavan sain takkoja valmistavalta tehtaalta ja kuulemma melko tarkka kotikäyttöön ja tuossa ei ole hyötysuteitta huomioitu.

Jos tuohon laskee takan hyötysuhteen, niin menisköhän se näin 60kWh*0,82(ilmoitettu hyötyssuhde)=49,2kWh ja tuosta 49,2kwh*860/1500l=28,2`C

[Pähkäilijä]

60kWh*860/1500l=34,4`c ja toisin päin tuo kaava 34,4*1500l/860=60kWh tuon kaavan sain takkoja valmistavalta tehtaalta ja kuulemma melko tarkka kotikäyttöön ja tuossa ei ole hyötysuteitta huomioitu.

Jos tuohon laskee takan hyötysuhteen, niin menisköhän se näin 60kWh*0,82(ilmoitettu hyötyssuhde)=49,2kWh ja tuosta 49,2kwh*860/1500l=28,2`C

1.55 m3 vettä x 1.16 ~1.8 (1.798) kWh/aste. Kaavaan lisäsin varaajan painoa 50 vesilitraa (400 kg rautaa) ja se nosti vähän sillä 1.8 x 34.4c = 61.92c. Jos varaajan keskilämpö nousee 28.2c x 1.8 = 50.76 kWh. Tuohon vähän lisää mitä meni vesitakan lämmitykseen + mitä meni varaajasta käyttöveteen lämmityksen aikana. Tosin varaajan lämpötilan tarkassa mittaamisessa on omat ongelmansa kerrostumisen takia, esim 40cm välein mitattuna omasta varaajaajan alareunasta lämmityksen aikana jolloin kolmen mittauspisteen välimatkaa on 40cm heittää arvot tuollein 30 min välein. 1 cm ~16.66 litraa eli 40cm ~666.66 litraa

       0 min 30 min 1 tunti 1½
0cm 48c    63c     75c     78c
-20  44c    51c     66c     72c
-40  42c    42c     44c     55c

[AKH]

Kiitos Pähkäilijälle noista laskuista ja tuosta varaajan lisäyksestä kaavoihin.

Mahtaiskohan tuohon latauspumppuun kannatta vaihtaa toi 72`C termostaatti esim. 83 C asteiseksi.
Siirtyisköhän tuolla vaihdolla enemmän lämpöä varaajaan.

Kerrostuminen on hyvinkin tarkkarajainen tuossa varaajassa, laitoin eilen ylä ja keski mittareiden väliin lisämittauksen, niin nyt on ylhäällä 72`C seuraavassa 60`C ja keskellä ja alhaalla 40`C ja alimmaisen mittauspisteen mittarissa ei lukemat lähde nousemaan ennenkuin keskikohdan lukema on tuo 72`C

[lmfmis]

Keksin vain miten tuon tekee manuaalisesti mutta automaatti olisi tietenkin kiva. ..

[EDIT]


Tilasin nyt magneettiventtiilit joilla toisella suljen pumppukierron ja toisella avaan latausventtiilin ohituksen.

Noita ohjaamaan tuollainen "johdoton" rasia pannuhuoneeseen ja käyttökytkin takan viereen.

Kun tuolla ohjaten nuo molemmat venttiilit nappaa kiinni polton jälkeen - siiirtyy varaajaan tehoa 70 000 W ! kun takan vesitila korvautuu kylmällä vedellä varaajasta.

Tehoa saa muutaman minuutin ja sotkeehan se varaajaa, mutta kuumalla vedellä, joten jonkinlainen kerrostuminen säilyy.