Kohta ei ole suomalaisilla töitä kun kiinalaiset tekevät parempaa laatua edullisemmin.
Suomalaisen tehokas työaika päivässä on 5-5,5 tuntia, kiinalaisen 8 tuntia.
Tämä on ikävän totta. Me emme pötki pitkälle sillä, että kaikki mahdollinen ostetaan ulkomailta. Kiinassa ja Suomessa on aivan eri palkkataso ja yhteiskuntarakenne, 1:1 vertailu vaikka maitolitran hinnasta on yhtä mielekästä kuin verrata 1:1 kiinalaisen ja suomalaisen keskipalkkaa. Suomalaisen yrittäjän, kauppiaan tai muun, on pidettävä sellaista hintatasoa, että kate riittää täkäläisen palkkatason ylläpitämiseen. Volyymit ovat pienet ja kieltämättä asennevammaakin esiintyy; kauppias ei ymmärrä mistä se palkka viime kädessä tulee, ei haluta "ottaa kauppaa kotiin" pienemmällä katteella, vaan pysytään ylpeänä omassa poterossa ja katsotaan kun asiakas hankkii tavaran ulkomailta. Itse tein pitkän tovin pohtiessani hankkiako kattilan kotlystä tai paikallisen yrittäjän kautta, tukien samalla tietenkin Orlan-kattiloiden maahantuojan kukkaroa. Päädyin osaltani paikallisen yrittäjän vaihtoehtoon, täysin tietoisena siitä, että otin takkiin satoja euroa. Se oli minun panokseni paikalliselle yrittäjälle, ja meni siinä tietty osa maahantuojallekin. Tavallaan nauratti kun täkäläinen maahantuoja lupasi vuoden takuun ja kotlystä olisi muistaakseni tullut kahden vuoden takuu tuosta vaan, paljon halvemmalla. Noh, kattilan käyttöikä toki on paljon pidempi, takuulla ei sikäli liene suurta merkitystä kun mahdolliset valmistusongelmat ilmenevät todennäköisesti tuon vuoden aikana ja toisaalta yleiseurooppalainen takuukäytäntö on kovaa valuuttaa jos pitäisi oikein vääntämään alkaa.
Suomalaisten on syytä alkaa ymmärtää, että globalisaatio tarkoittaa muutakin kuin halvan viinan roudaamista Virosta ja halpaa tanskalaista kinkkua. Se tarkoittaa IT-työn ulkoistusta Intiaan, itä-eurooppalaisen putkimiesten hallitsemaa työmaakenttää, kertakäyttövaatteiden myötä täkäläisen vaateteollisuuden alasajoa. Vaikutus näkyy nimenomaan yksityisellä sektorilla, julkisella sektorilla palkkakehitys on kovinkin nousujohteista ja sinne työllistyy entistä enemmän ihmisiä.
http://www.stat.fi/til/pra/2012/pra_2012_2013-10-11_tie_001_fi.html Suomella on lähivuosina edessä perimmäinen ongelma; mistä saada ne veroeurot, mitkä julkinen sektori palkkoina ja tulosiirtoina kuluttaa? Helpompi olisi tietenkin järkiperäistää julkinen sektori vastaamaan yksityisen puolen kantokykyä, mutta minkäs teet kun niin moni äänestäjä jo saa palkkansa verorahoista? Verotusta ei juurikaan voi enää koventaa, esimerkkejä yrityspaoista on jo nähty ja eurooppalainen "hei me pelastetaan tää maailma"-ajattelu ympäristölainsäädännössä ohjaa teollisuutta kolmansiin maihin ja tänne pelkkiä yrityssektorin yt-neuvotteluja.
Tietty kansallinen itsekkyys ja ylpeys olisi ihan oikeasti hyvä asia pohdittavaksi.
