Ouman EH-80

[Tune]

Yksikkösäätimien heikkous tulle juurikin niiden nimestä esille: niillä säädetään yksittäistä järjestelmää jolloin kokonaisuudet jäävät tuurin armoille.

Klassisin on lämmityksen ja ilmanvaihdon säätö: kun erilliset järjestelmät ohjaavat niiden toimintaa, syntyy eturistiriita ja voimakkaampi (eli tehokkaampi) järjestelmä ottaa vallan ja olosuhteet säätyvän sen perässä.

Myös irroitetut kokonaisuudet eivät toimi kun toisella järjestelmällä yritetään arvata mitä tehdään (esim. lämmitys/jäähdytystarve tietyn ulkolämpötilan alittuessa/ylittyessä) ja varsinainen järjestelmä on ihmeissään kun toiminnalla ei ole mitään vaikutusta (esim. huonesäädin joka ohjaa pelkkää huonejäähdytystä ja radiaattorissa mekaaninen termostaatti).

En uskalla edes arvata kuinka paljon jo Suomessa tähän kuluu vuodessa energiaa ja rahaa.

[timotei]

Tuossa Tunen viestissä ilmenee asian ydin. Kaikki säädöt pitäisi olla yhdessä laitteessa ja nupissa. Silloin homma toimii.
Meillä toimii Ouman 80 sisäyksiköllä erinomaisesti, kun mitään muita säätimiä ei huushollissa ole. Pattereiden manuaaliventtiilit ovat täysin auki. Oumanni pitää sitten menoveden mahdollisimaan viileänä. Tämä on tietysti mahdollista siten, että v. 1964 täällä oli niin ammattimainen putkimies, että hän mitoitutti patterit huoneen tarpeen mukaisesti asiantuntijalla. Näin huonelämpötilat pysyvät tasaisena, vaikka säätö tapahtuukin vain yhdestä pisteestä talossa.
Jos talossa on huonekohtaista termostaattisätöä, niin silloin sisäyksikköä ei mielestäni saa asentaa. Ne alkaisivat kuitenkin kilpailemaan keskenään. Huonetermostaatit hoitakoon yksin hienosäädön. Sunttisäädin vain rajoittakoon karkeasti tarpeettoman korkeita mneoveden lämpötiloja ulkoilman mukaan.

[jolla]

Aivan sama mikä on lämpötila ulkona, sisälämpö ratkaisee ja sitä täytyy seurata.
EH-80 ostin sisäyksikön ja senjälkeen takan lämmitys ja auringonpaiste ei ole sotkenut sisälämpöä.
Säästi hintansa 50e jo parissa kuukaudessa öljyaikaan.
 
Aivan turhaa ihmetellä miksei lämmöt pysy tasaisena ilman sitä, mikään ei huomioi tuulta ja aurinkoa puhumattakaan
lämmittävistä ihmisistä tai sähkölaitteista.

Ei pysy tasaisena sisälämpötila pelkällä sisä anturilla (mikä sitten on kriteeri tasaisuudelle?). Jos on vain yksi huone, niin sitten päästää muutaman asteen heiluntaan mutta miten mittaat vaikkapa 6 eri tilan lämmön tarpeen?
tasainen sisälämpötila vaatii ainakin meno-,ulko anturin, joilla perustaso ja sisäanturi sitten hoitaa loput. jos nuo ulko/meno puuttuvat, ei sisäanturi säädä kuin sen mittauspaikan mukaan ja siinäkin aikamoisilla heitoilla, mutta tämin tietysti on parempi kuin ei mitään

[kahe]

Huonetermostaatit hoitakoon yksin hienosäädön. Sunttisäädin vain rajoittakoon karkeasti tarpeettoman korkeita mneoveden lämpötiloja ulkoilman mukaan.

Ei oikein toimi tuokaan, kun ei lattiaan saa ajaa yli 40 asteista vettä ja täällä on samasta jakotukista vapaakierto laattalattioihin ja termareilla ohjatut huoneet. Väärinhän nuo lämmitykset tehdään aina säästäen väärässä kohdassa, mutta näillä on mentävä mitä on. Hienoahan olisi yksi älykäsohjain, joka ohjaisi myös samalla ilmanvaihtoa ja sen jälkilämmitystä.

Mistähän löytyisi Promixiin sisäyksikkö? Netin kautta ei paljoa tietoa enää löytynyt. Voisi ihan mielenkiinnosta kokeilla toimivuutta. Joltain voisi hyllynpainona löytyäkin tuollainen.

[jolla]

perus säätimen voi tehdä itse, periaatteessa 1 komponentti, 20K NTC, siitä sitten evoluutiomalleja lisäämällä vaikkapa15K lineaarinen potikka niin se on sama kuin se ostettu. niillä vuorokausi/kellojutuilla ei kyllä käytännössä taida olla mitään käyttöä

[kahe]

Ok, ei millään muulla olekaan tarvetta, mutta se perussäätö siihen tarvittaisiin kuitenkin. Tietysti voisi kokeilla juuri tuollaisella kytkennällä pelkästään. Kevätauringoilla tuota saisi kokeiltua parhaiten.

[timotei]

Onko sinulla ne huonetermarit kunnossa? Niidenhän pitäisi pienentää kiertoa, kun lämmitystä ei tarvita. Kokonaan kiertoa ei saa panna tukkon, sillä silloin ei sunttisäädin toimi. Eli joku huone, esim. kylpyhuone, pitäisi olla ilman termostaattia.
Lattiat tietysti tuntuu kylmiltä lauhoilla ilmoilla, jolloin ei tarvitse työntää lämpöä sisään. Mutta se lienee pieni haitta. Patterilämmityksessä ne on aina kylmät.

[kahe]

Kyllä ne toimii, mutta alakerta on melkein puoliksi laattaa, niin kevät auringon paistaessa voisi sisäanturi pienentää lämmityspyyntöä Promixille, kun ulkoanturi on pohjoispuolen seinässä varjossa, eikä aurinko lämmitä niin vielä kylmää seinää. Etelän erkkeri isoine ikkunoineen onkin aikamoinen patteri kevätauringossa. Laattaan menee koko ajan kuristettu kierto. Toisaalta kyllä tuo Halmin säätyvä pumppu voi toimia tuossa kohtaa nyt paremmin ja laittaa kierron minimiin.

[timotei]

Onkos se niin, että Promix ei hoidakaan laattaan menevää kiertoa, vaan siinä on toinen säätö?

[kahe]

Samasta jakotukista lähtee kaikkialle ja ilman termareita tietysti laatta, joka sitten keväisin lämmittää liiaksi.

[vmj]

Samasta jakotukista lähtee kaikkialle ja ilman termareita tietysti laatta, joka sitten keväisin lämmittää liiaksi.

Minä vähän luulen, että noiden lattialaattojen kanssa on mahdotonta saada lämmitystä seuraamaan keväisen sään vaihteluja. Lämpeneminen jos kohta jäätyminen on laatassa hidasta ja keväällä ulkolämpötila muistuttaa sinikäyrää, ja vaihteluväli yön ja päivän välillä on suuri. Laatta ei ehdi reagoida kun veden mahdollinen lämpötilavaihtelu on pieni, teoriassa 0...40 astetta tavallisella putkituksella.

[akWho]

Näyttää siltä että menee vähän kommenteissa sekaisin käsitteet lattialaatta ja laatoitettu lattia.

Kirjoittanut: kahe
Kyllä ne toimii, mutta alakerta on melkein puoliksi laattaa, niin kevät auringon paistaessa voisi sisäanturi pienentää lämmityspyyntöä Promixille, kun ulkoanturi on pohjoispuolen seinässä varjossa, eikä aurinko lämmitä niin vielä kylmää seinää. Etelän erkkeri isoine ikkunoineen onkin aikamoinen patteri kevätauringossa. Laattaan menee koko ajan kuristettu kierto.

Tarkoitatko tuolla kuristuksella jakotukin piirien virtauksen esisäätöä vai onko manuaali säätö
"namiskat" jakotukissa laattalattia piireissä joista voi säätää virtausta.
Minkäs merkkinen lattialämmitys / jakotukki käytössä?

Kirjoittanut: vmj
Minä vähän luulen, että noiden lattialaattojen kanssa on mahdotonta saada lämmitystä seuraamaan keväisen sään vaihteluja. Lämpeneminen jos kohta jäätyminen on laatassa hidasta ja keväällä ulkolämpötila muistuttaa sinikäyrää, ja vaihteluväli yön ja päivän välillä on suuri. Laatta ei ehdi reagoida kun veden mahdollinen lämpötilavaihtelu on pieni, teoriassa 0...40 astetta tavallisella putkituksella.

Lattialaatta on kyllä massiivinen ja lämpötilan vaihtelut hitaat. Ulkoanturin sijoituksella voi vaikutta lämmön tasaisuuteen.
Ulkoanturin sijoitus silleen että, aamuaurinko voi lämmittää sitä jo muutaman tunnin ennemmin kuin alkaa paistaa ikkunoista sisään ja lämmittää sisätiloja.
Jää lattialaatalle aikaa jäähtyä hieman. 
Ulkoanturi sais mennä varjoon iltapäivällä, että rupeis nostamaan menoveden lämpötilaa yötä vasten.
Tietysti myös talon sijoitus ilmansuuntin nähden vaikuttaa, samoin ikkunoiden sijainti.

Noinkun sijoittaa ulkoanturin käy sitten tietysti niin, että aamulla paistaa ja päivällä on pilvessä tai toisin päin

[timotei]

Kyllä ne toimii, mutta alakerta on melkein puoliksi laattaa, niin kevät auringon paistaessa voisi sisäanturi pienentää lämmityspyyntöä Promixille, kun ulkoanturi on pohjoispuolen seinässä varjossa, eikä aurinko lämmitä niin vielä kylmää seinää. Etelän erkkeri isoine ikkunoineen onkin aikamoinen patteri kevätauringossa. Laattaan menee koko ajan kuristettu kierto. Toisaalta kyllä tuo Halmin säätyvä pumppu voi toimia tuossa kohtaa nyt paremmin ja laittaa kierron minimiin.

Tässä nyt voisi arvata, että lämpö siirtyy pääosin tuon laatan kautta, joka ei siis ole termarin kuristama. Tässä todennäköisesti tuo sisäanturi toimisi, jos se sijoitettasiin tämän laatan lämmittämälle aluelle alueelle.
Ennen sitä voisi kokeilla sellaista radikaalia ratkaisua, että päästäisit kierron täysin vapaasti tuolle laatalle kuten minä teen pattereihin. Tällöin noita säätimen käyriä pitäisi rukata huomattavasti alas, niin että lämpötila asettuisi tällä laatan alueella sopivaksi. Luulisin, että nuo termarit hoitaisivat muut tilat kohdalleen.

[vmj]

Näyttää siltä että menee vähän kommenteissa sekaisin käsitteet lattialaatta ja laatoitettu lattia.

Ei ollenkaan sekaisin; laatta on ihan normaali termi lattiarakentamisessa. Laatta voi olla 200 neliömetriä ja enemmänkin kun tehdään hallin tai isomman rakennuksen pohjia. Toki se voi olla se 10x10 cm klinkkerilaattakin. Reagointinopeus lämmönmuutoksiin on nopeampaa jos alla on 1 cm tasoitekerros ja sen alla kipsilevyt kantavana rakenteena versus 7-12 cm betoni. Mutta enivei, pahoittelut jos aiheutin sekaannusta. Kahen tilannetta tarkemmin tuntematta oletin kyseessä olevan betonilaatan. Tuo hidas reagointi on ongelma kun kyseessä on massiivinen rakenne eikä se poistu edes massiivirakenteen lämmitysmuotoa vaihtamalla.

[kahe]

Näyttää siltä että menee vähän kommenteissa sekaisin käsitteet lattialaatta ja laatoitettu lattia.

Tarkoitatko tuolla kuristuksella jakotukin piirien virtauksen esisäätöä vai onko manuaali säätö
"namiskat" jakotukissa laattalattia piireissä joista voi säätää virtausta.
Minkäs merkkinen lattialämmitys / jakotukki käytössä?

Näköjään menee, iso laattahan se alakerran lattia on isona lämmön varaajana ja eteinen, wc, keittiö, khh ja kylppäri/sauna ovat lisäksi laatoitettua ja vain työhuone ja olkkari/erkkeri parketilla. Keittiö/olohuone/erkkeri ovat termareitten perässä kohti etelää, joista kevät aurinko lämmittää hyvin sisään. Laattaosuus on manuaalisäädöllä jakotukissa ja Wirsbon laitteet. Muu tila pysyy lämpöisenä pitkään, jos ulkona pakkasta, koska pohjoisseinällä varjossa ulkoanturi. Tähän varmaan tuo sisäanturi eteisen tilaan toisi juuri parannuksen, jota pitää kokeilla. Sori, ei pitänyt lähteä tämän aiheen tälle raiteelle, vaan kyselin tuon Oumanin saloja. Noita kun on käytettynä katsonut Promixin tilalle, joka on jo hajoamispisteessä.

ps. alta tiedoista pääsee tarkempiin tietoihin.