Kokemuksia Veda-puukattilasta?

[Jaakkonen]

Onko kenelläkään Veda-merkkistä puukattilaa? Lukisin mielelläni käyttökokemuksista.  Varsinkin 50M- malli kiinnostaa.

Vedaa valmistaa pieni firma,  kun taannoin  soitin tehtaalle, niin  omistaja kertoi  että kattilalla on kahden kuukauden toimitusaika, tästä voi päätellä, että kattiloita ei juuri varastoon valmisteta, vaan ne on tilaustavaraa.

Myös Atmoksen kattilat kiinnostavat. Käyttökokemuksia myös niistä lukisin mielelläni.

[lämmittäjä]

Tervetuloa foorumille, jaoin tämän omaksi aiheeksi.

[jusivil]

Kolme talvea on lämmitetty hallia Veda 70M + 5 m3 varaaja + vesikiertoinen lattialämmitys systeemillä.
Hallissa on lämmintä tilaa n. 900 m3 ja siellä pidetään n.10-12 asteen lämpö. Näillä keleillä (20-30 astetta pakkasta) poltan halkoja joka kolmas päivä 3-4 pesällistä/lämmityskerta, pesällinen palaa 2-3h.
Kattilan yksinkertaisuus miellytti hankintapäätöstä tehdessä. Vaihtoehtoina oli metristä halkoa polttavat käänteispalokattilat Rica (atmos) ja Termax.
Suurin miinus Vedassa on keraaminen arina, meillä arinakivet on uusittu jo 3 kertaa (osa takuuseen)
Latauspumppuna kattilan ja varaajan välissä laddomat 21
Tutullani on käytössä vastaavan tehoinen Rica-käänteispalokattila ja samankokoinen 5m3 varaaja kuin minulla ja mutu-tiedolla ricalla varaajan saa kuumaksi nopeammin ja pienemmällä puumäärällä eli hyötysuhde vaikuttaa paremmalta käänteispaloisessa, toki puun laadulla on iso merkitys.
Sähkökatkon sattuessa ilman savukaasupuhallinta oleva Veda on huolettomampi, jos vain putkisto kattilan ja varaajan välillä on tehty vapaa-kiertoa ajatellen.

[valliluoto1980]

Tohon Vedan kattilaan on kehitetty (muutamia) arinoita tosta haponkestävästä ja on toiminut

[peko67]

 Tehokas ja helppokäyttöinen kattila. Itselläni on Veda 70 kw (metriset halot) ja kattila
lataa 3000 litran lieriö akvatermia,  asuin alaa noin 130,  talli/verstas n 60.
Arinat on kulutustavaraa,  mutta kokeiltuani ilman arinoita olen jättänyt arinapelleilyt
sikseen ! Ei kestänyt alkuperäisarina kuin kuukauden,  ja kiviset (keraamiset) puoli vuotta.
Tuubit helppo nuohota porakoneella ja tuubiharjalla,   Tuhkat niin ikään helppo poistaa
isosta etuluukusta. Hyötysuhteeseen ei arinoitten poisjättäminen vaikuta mitenkään.
Pesällisellä halkoja lämpii varaaja 30stä 90 asteeseen noin 2,5-3 tunnissa.
-20 pakkasilla lämmitys kerran vuorokaudessa,  nollan tienoilla joka toinen vuorokausi.
Helppoa puulämmitystä,  isotkin puut palaa hyvin...
Liian pienitehoisesta kattilasta suhteessa varaajan kokoon/ lämmitettävään tilaan,
aiheutuu "ympärivuorokautinen työmaa"...

[Rampe]

Tehokas ja helppokäyttöinen kattila. Itselläni on Veda 70 kw (metriset halot) ja kattila
lataa 3000 litran lieriö akvatermia,  asuin alaa noin 130,  talli/verstas n 60.
Arinat on kulutustavaraa,  mutta kokeiltuani ilman arinoita olen jättänyt arinapelleilyt
sikseen ! Ei kestänyt alkuperäisarina kuin kuukauden,  ja kiviset (keraamiset) puoli vuotta.
Tuubit helppo nuohota porakoneella ja tuubiharjalla,   Tuhkat niin ikään helppo poistaa
isosta etuluukusta. Hyötysuhteeseen ei arinoitten poisjättäminen vaikuta mitenkään.
Pesällisellä halkoja lämpii varaaja 30stä 90 asteeseen noin 2,5-3 tunnissa.
-20 pakkasilla lämmitys kerran vuorokaudessa,  nollan tienoilla joka toinen vuorokausi.
Helppoa puulämmitystä,  isotkin puut palaa hyvin...
Liian pienitehoisesta kattilasta suhteessa varaajan kokoon/ lämmitettävään tilaan,
aiheutuu "ympärivuorokautinen työmaa"...

Olikos tuo 70 kw käänteispaloinen ? Muistelen että jotain isompia malleja vedalla on yläpaloisiakin 

Tuohon lainauksen loppuosaan kommentoisin, että pienitehoisella puukattilalla onnistuu kyllä isonkin kiinteistön lämmitys. Kattila voi tehdä hommia melkein vuorokauden ympäri mutta lämmittäjän ei tarvitse.. 

[Höyrykattila]

Liian pienitehoisesta kattilasta suhteessa varaajan kokoon/ lämmitettävään tilaan,
aiheutuu "ympärivuorokautinen työmaa"...

Kyllä. Samoin käy jos varaaja on liian pieni kulutukseen nähden.

[sakarif]

Pesällisellä halkoja lämpii varaaja 30stä 90 asteeseen noin 2,5-3 tunnissa. -20 pakkasilla lämmitys kerran vuorokaudessa,  nollan tienoilla joka toinen vuorokausi.

Minulla suurin piirtein saman teholuokan Atmos (75 kw). Toisena varaajana tuollainen 3 kuution pönttö ja jos sitä pelkästään lämmittää niin ei toivoakaan, että voisi täyttä pesällistä polttaa. Siinä ja siinä täyden pesän kanssa kun laitan toisen 1700 litraa siihen lisää.

Paljonko tuonne Vedaan menee kiloja?

[peko67]

Muutama päivä tässä vierähti taas....

Niin,  tottahan tuo että pannu pöhisee ihan ittekseen kun vaan lämmittäjä käy lisäämässä "ruokaa" sinne,
Eli pienempitehoisellakin pärjää,  lisäämisen vaiva ainoastaan,  ja hyvä jos puut ovat lähellä...

Kilomäärästä en osaa sanoa,  kun en ole punninnut halkoja,  mutta palopesän tilavuus on 450 litraa,
Nyt ilman arinoita aavistuksen enemmän.  Alapalo-tyyppinen kattila tämä veda70 , käytännössähän
pesässä palaa kaikki puut yhtä aikaa,  liekit pyörii pesässä  ja poistuu alakautta "tuubeihin",  joista
sitten ylös ja ulos,  Tosin nuohousluukusta palon aikana katsottaessa ei siellä mitään liekkejä
enää näy,  eikä kuulukaan näkyä...         

Iso lämmönhukka aiheutuu pannukopissa eristämättömistä 2" putkista,  joten koppi
lämpiää aivan turhaan ja se lämpö ei mene taloon tai verstaaseen hyödyksi,  tosin haalarit
ovat mukavan lämpöiset päälle laittaa..      Tarttis ruveta putkia eristämään.....

Vielä siihen kattilatehon ja varaajan koon huomioimiseen...  Pitää muistaa että kovilla
pakkasilla kuumaa vettä kuluu reippaasti miksereille jotka pyytävät virtaus-aukko ammollaan
kuumaa vettä pattereihin ja lattiaan sekoitettavaksi.  Silloin pieni kattila puhkuu suuren osan
tuottamastaan lämmöstä kiertoon,  ja  varaajan lataantuminen pitkittyy...
Itse en lataa koskaan pelkkää varaajaa,  vaan kierto pattereihin ja lattiaan on aina päällä.

Nämä vedan kattilat ovat aika kookkaita joten pieneen pannukoppiin ne harvoin mahtuu.
Arinoiden kestävyttä lukuun ottamatta kattilan olen kuitenkin tyytyväinen. 

[vesuli]

Tervehdys foorumille, ja sori jos heti pumppaan liian vanhaa ketjua.

Itseä kiinnostaisi kanssa kovasti kokemukset nimenomaan Veda 70M kattilasta (M mallit alapaloisia, ilman M-kirjainta yläpaloisia).
Periaatteessahan tuo rakenteeltaan katsottuna vaikuttaisi enemmän käänteispalokattilalta. Homma jäänyt vain vähän puolitiehen, ja isossa palotilassa olisi mielestäni tilaa modifioidulle arinasysteemille. Ajatuksena siis että tekee pedin hieman korkemmalle, jolloin alle mahtuu keraaminen kanava jossa liekki palaa loppuun kulkiessaan kohti etuluukkua, ja kääntyy 180 astetta ja vasta silloin tulee kosketuksiin raudan kanssa.
Vaatii kyllä ehdottomasti "imurin" piipun puolelle.
Vaikkei tuo olisi mahdollista niin silti kiinnostaa. En ihan vastaavaa helppoutta ole löytänyt mistään muusta kattilasta. Tarkoitan lähinnä siis polttoaineen monipuolisuusuutta ettei tarvi olla tasalaatuista klapia ja tuo etuluukku on ihan omaa luokkaansa. Ehdottomasti meillä harkinnassa yhtenä vaihtoehtona, suurin kynnys kysymys on että onko tuo hyötysuhde tosiaan niin paljon heikompi kuin väitetään. Oletan että monella mennyt miljöö ja yläpalo mallit sekaisin noissa keskusteluissa ja faktaa on kovin vaikea löytää. Jossain vain tulee raja vastaan että hyötysuhde voittaa helppouden, noita lämmitettäviä neliöitä kun on jonkun verran eikä mikään matalaenergia rakennus kyseessä...

[peko67]

Joo,  en itsekkään kovin usein foorumilla pistäydy...  joten tämä "vesulille"  ja muillekkin tarkoitettu
tarkennus Vedan kattilasta on saanut odottaa... 
Olettaisin  että Vedan palopesän tilavuus, lämmönvaihdin pinta-ala,  täysi pesällinen kuivaa puuta
tuottaa tuon luvatun tehon 70 kW tunnissa,  toden näköisesti ylikin,  koska pesällisen paloajassa (n 2,5h)
3000L: varaaja lataantuu n. 30 asteesta 90.een asteeseen..  Mulle  on jäänyt epäselväksi  mitä
tarkoitusta keraamisilla pinnoilla  ja arinoilla on kattilassa..?   Jos halutaan että puun lämpöenergia
johtuu mahdollisimman tarkkaan kattilaveteen,  niin  teräksisen tulipinnan  ala jonka takana on kattilavesi,
on oleellisessa asemassa,  kivipinnoilla en usko olevan hyötysuhteeseen mitään tarkoitusta.
Vedan kattilassa kuten muissakin kattiloissa tulee lämmönvaihdin pintojen olla riittävän kuumia,  samoin
kattilaveden,  jotta vältyttäisiin nokeentumiselta  ja  "piki-liemen"  valumiselta...
Nämä on ne oleelliset tekijät kattilan hyötysuhteessa,  ei  niinkään se onko  kattila  ala tai ylä tai
käänteis-paloinen.  Liekin ja pakokaasujen kulkema matka,  palamisilman määrä ja tulipintojen ala ratkaisevat....
Pakokaasukaan  ei saa olla liian kylmää....   Voin antaa yhteystietoni Markku Maanselälle Perhoon ( Vedan
valmistajalle,  jos  kiinnostaa tulla  katsomaan Turun lähelle kattilaa toiminnassa....

[seppol]

Vastaan nyt tähän vaikken Veda kattilasta tiedä mitään.
Keraaminen eristys siinä tilassa jossa palaminen tapahtuu pitää lämpötilan niin korkeanan että palaminen kunolla on mahdollista. Kun mulla omassani on metrin korkuinen palopesä, niin alaosan eriste jossa puut syttyy ja palaa on n. 500 astetta lämmin. Metrin korkeudella eriste on pinnastaan 300 - 400 astetta ja palopesän katto n. 500. Veden lämpötilalla ei ole näihin lämpötiloihin mitään vaikutusta. Yleensä se on 30 - 85.
Vasta polton jälkeen aletaan kaasuja jäähdyttää ja poistuesaan hormiin kaasut on alle 200. Minusta on sama onko palopesän seinät 20 vai 90 astetta. Kumpikin on liian vähän.

[Nuohooja]

Nuohousilmoitus: Keskustelu etääntyi aiheesta, jatkot erotettu omaksi ketjukseen.