Lambda ohjauksen käyttäjät

[Urpo82]

Oventrop Regumat DN25, portaattomasti säädettävä paluulämpötila, max muistaakseni 69c.
Ei vuoda ohi, tuntee lämmön putkista ja näkee mittareista.

Kuinka iso/mikä pumppu siinä on? Onko kulutus ero sitten iso ettei voi pitää täysillä kokoaikaa?

Tuossa kun mainitsit että lämpeää aluksi nopeammin kun pumppu pienellä niin siinähän ei kaiketi tapahdu muuta kuin pannun yläosa lämpeää nopeammin, alaosa taas on sitäkin kylmempi.  Tämä rasittaa kollektorin saumoja melkoisesti lämpölaajenemisen vuoksi

[vilhos]

Hei

Kyllä Ariterm 35+ palaa kaikki puu . Kirjoitin että mänty puun polttaminen pikeää metallipintoja.


Terv. Kajaani Koutaniemi

[Urpo82]

Hei

Kyllä Ariterm 35+ palaa kaikki puu . Kirjoitin että mänty puun polttaminen pikeää metallipintoja.


Terv. Kajaani Koutaniemi

Pikeääkö mänty myös polton jälkeistä metallipesää eli konvektio aluetta? Varastopesän pikeämistä tapahtuu kaikissa kattiloissa enemmän tai vähemmän.

[VPJ]

Kuinka iso/mikä pumppu siinä on? Onko kulutus ero sitten iso ettei voi pitää täysillä kokoaikaa?

Tuossa kun mainitsit että lämpeää aluksi nopeammin kun pumppu pienellä niin siinähän ei kaiketi tapahdu muuta kuin pannun yläosa lämpeää nopeammin, alaosa taas on sitäkin kylmempi.  Tämä rasittaa kollektorin saumoja melkoisesti lämpölaajenemisen vuoksi

Pumppu on ollut täysillä koko ajan, 80w
Alaosa on 69c joka tulee pumppuyksiköstä, yläosan lämpö vaihtelee yleensä 79-82c, jos pumppua hidastaa pysyisi poistuva 84-85c.

Valmistajan edustajan mukaan voidaan käyttää 60c tulevaa lämpöä ilman ongelmia ja pumppu kolmosella, varmuuden vuoksi olen pitänyt 65c,
ehkä kannattaa kuunnella tehtaan insinööriä eikä mietiskellä näitä asioita itse Kylmempi lämmön talteenotto=kylmemmät savukaasut, 180c jälkeen aletaan rajaamaan kaasunmuodostusta ja 85c kattilan ylälämmön jälkeen myös.

Aurinkolämmityksen takia vaan haluaisin suuremman lämpötila eron.

[Urpo82]

Aika hyvin tuntuu sit pelaavan vaikka pumppu täysillä. Silti täysillä ollessa nostaa yli 10 astetta veden lämpöä. Mitä kovempi kierto sitä parempi lämmön talteenotto konvektio pinnoilla. Siis mainitsemasi lisäksi.

[varikonniemi]

Jos 80W menee pumppuun ja vesi lämpiää 10 astetta 25kw kattilassa niin joko putkisto on alimitoitettu tai todella pitkä. Saan omassa kattilassa 40kw teholla saman lämpötilaeron aikaiseksi 60W pumppauksella.

[pete73]

Mistä nuo pumppujen tehot tulee? Mitattu vai luettu arvokilvestä, jälkimmäisellä ei ole mitään tekemistä sen kans mitä pumppu kussakin putkistossa oikeasti ottaa... Puhumattakaan siitä millainen vesimäärä pumpun läpi oikeasti menee.

[Urpo82]

Juttu lähtee taas lapasesta

Mulla mitattu energiakulutus n.50w ja sillä pyörii 80kW kattila n.5 asteen lämpö nousulla. Putkisto on lyhyt 2" jouhevilla kurveilla ja suunniteltu nimenomaan pieni vastuksiseksi.
Pumppuna magna 40-120 teho 2 ja painetunnistus automatiikka käytössä.

[varikonniemi]

Mistä nuo pumppujen tehot tulee? Mitattu vai luettu arvokilvestä, jälkimmäisellä ei ole mitään tekemistä sen kans mitä pumppu kussakin putkistossa oikeasti ottaa... Puhumattakaan siitä millainen vesimäärä pumpun läpi oikeasti menee.

Toki tuo kilven teho on maksimi mitä menee jos virtausvastus on tarpeeksi suuri. Jos maksimi kierrosuluku tulee täyteen ennenkuin virtausvastus niin se asettuu pienemmälle teholle.

Itse puhuin asetetusta kilven tehosta 2/3 asennolla.

[Massikka]

En nyt ehtinyt lukea koko ketjua, pahoittelut jos asiaan jo aiemmin vastattu.

Tuossa muutamia tarjouksia saanut Attack SLX 30 ja 35 Profi ja Lambda kattiloista. Lambda ohjauksen hinnaksi tulee karkeasti 1400 €.
Kyllähän sen kannattavuus miettimään laittaa ?

Tarkoitus on lähes aina laadukasta kuivaa sekapuuklapia polttaa mutta saattaa sinne kattilanpesään jotain kotitalouden muovisia elintarvikerasioita ja pakkauksiakin joskus sujahtaa.
Lisäksi rakennusjätepuuta; naulasta, betonista lautaa ja pattinkia saattaa silloin tällöin olla helposti ilmaiseksi tarjolla. Ja rikkoutuneita kuormalavoja. Näitä sitten klapien joukossa saattaisin polttaa.

Kysymys 1. ?

Kuinka jouhevasti Lambda suoriutuu jos klapien joukosta tuleekin joskus muovin "käryä" vai meneekö prosessi sekaisin ?
Samoin kuormalavojen naulat, niitit, betoni ja lastulevyäkin niissä on. Aiheuttaako niistä vapautuvat aineet ongelmia Lambdan toimesta kattilan toimintaan ?
Vai suoriutuuko se niistä mukisematta ja liekki senkunvain kohisee iloisesti ?

Kyllä tuon 1400 € vois Lambda ohjauksesta maksaakin kun ymmärtäis vaan että se on sen arvoinen ? Ja pärjääkö sen kanssa tavallinen ihminen joka ei juurikaan sähköstä ja automaatiosta mitään tajua ?

Kysymys 2. ?

Jaksaisiko joku asiaa ymmärtävä perustella Lambdan järkevyyden ja edut verrattuna Profi- malliin ilman lambdaa ?
Jossain maininta että säästää polttopuun kulutusta 10 % jolla ei minulle ole mitään merkitystä.

[VPJ]

Kuinka jouhevasti Lambda suoriutuu jos klapien joukosta tuleekin joskus muovin "käryä" vai meneekö prosessi sekaisin ?
Samoin kuormalavojen naulat, niitit, betoni ja lastulevyäkin niissä on. Aiheuttaako niistä vapautuvat aineet ongelmia Lambdan toimesta kattilan toimintaan ?
Vai suoriutuuko se niistä mukisematta ja liekki senkunvain kohisee iloisesti ?

Mitenkäs manuaalisäätäjä aikoo näistä tilanteista selviytyä? Oikealla kädellä ensiövedonsäätö ja vasemmalla  toisiovedonsäätö sekä hampailla puhaltimen kierrosluvunsäätö. Ja joku ikkunakin pitää tehdä alapesään mistä voi liekkiä tarkkailla sekä analysaattori josta voi tulkita savukaasun arvoja.

Käytännössä lambda säätää polton aikana ensiö- ja toisiovetoja sekä puhaltimen kierroslukua mutta manuaalimalleissa poltetaan samoilla vedoilla alusta loppuun.

Onkohan kukaan ollut tyytymätön lambdaversion ostoon ??

Edit: Voihan lambdaohjauksen lisätä jälkeenpäin tai sen voi tehdä itse, joku teki täällä itse ja selostus varmaan löytyy haulla.

[Iskä]

• Itse lambda-anturi on herkkä metallihöyryille. Osaisiko vaikka Anssiko valaista tarkempaa syytä, mikä niissä metalleissa tappaa anturin? Ilmeisesti aika pienetkin annoskoot ovat myrkyllisiä.
  
  
• Esimerkiksi Attack ilmoittaa kattiloilleen saman hyötysuhteen ohjaustavasta riippumatta. Minulla on tarkka seuranta polttokerroistani ja jonkinlainen käsitys myös rakennuksen kuluttamasta energiasta. Jokainen pesällinen menee kattilaan punnituksen kautta. 85% on se hyötysuhde, jota käyttämällä saan laskettua oikean latauskoon. Tämä sisältää siis kokonaishäviöt puusta 4,1 kwh/kg varaajaan, myös kattilahuoneen lämmittämisen tuonne 40° korville. Tuohon jos laittaa 10% lisää, niin hyvin menee.
  
  Profi-ohjauksella kattilasta tulee näkyvää savua sen verran, että näkee polton olevan käynnissä. Lambdalla saattaa päästä aika täydelliseen savuttomuuteen. Päästöistä siis puhutaan, palamattomista hiilivedyistä ja pienhiukkasista.
  
  Minun valintani Profi/Lambda ratkaisi viime kädessä se, että Lambda-versiossa on kosketusnäyttö. Jos kattilalle odottaa esimerkiksi 20 vuoden käyttöikää (miksei 30:kin), joutuu kosketusnäytön kattilahuoneolosuhteissa oletukseni mukaan vaihtamaan useampia kertoja uuteen. Siinä vaiheessa tulee ongelma, kun varaosaa ei enää saa. Euroja kuluu jo ennenkin.
  
  Saatan olla kerettiläinen, mutta olen tyytyväinen Profi-käyttäjä.
  

VPJ:lle, ei se Profikaan ole manuaalisäätöinen. Puhaltimen kierrosluku säätyy savukaasulämmön perusteella. Ensiön ja toision suhde kyllä pysyy koko polton ajan vakiona.
[/list]

[VPJ]

Käytännössä lambda säätää polton aikana ensiö- ja toisiovetoja sekä puhaltimen kierroslukua mutta manuaalimalleissa poltetaan samoilla vedoilla alusta loppuun.

Lambdamalli säätää kolmea eri asiaa mutta Profi vain savukaasuimurin kierrosnopeutta, mielestäni kirjoitin niin.

Ensiö- ja toisioveto elävät koko ajan polton eri vaiheissa ja eri puulajit, kosteus sekä puun koko aiheuttavat muuttujia joita lambdan ohjauksella korjataan.
Pelletti on paljon tasalaatuisempaa ja pellettipoltinvalmistajakin poikkesi juttelemassa lambdaohjauksesta. Kaveripiiriin kuuluu myös hiukkastutkijoita
joita maailmassa on vain kourallinen eli ei nämä kaikki mielipiteet ole vain omasta päästäni keksittyjä.

Vanhemmassa DPX malissani on vanha näyttö ja olenkin kaivannut siihen uudempaa kosketusnäyttöistä ohjauselektroniikkaa
Onhan monella jo puhelimessakin kosketusnäyttö ja vain harva haluaa sellaisen vanhanaikaisen nappulamallin veivattavista puhumattakaan.

Puulämmitysasioissa ollaan suomessa vasta päästy yksi pykälä eteenpäin kivikaudesta; nuotio -> katettu tuli

[Iskä]

Onhan monella jo puhelimessakin kosketusnäyttö ja vain harva haluaa sellaisen vanhanaikaisen nappulamallin veivattavista puhumattakaan.

Puulämmitysasioissa ollaan suomessa vasta päästy yksi pykälä eteenpäin kivikaudesta; nuotio -> katettu tuli

Juu, minullakin on luurissa kosketusnäyttö. Puhelimen oletettu käyttöikä on 2-3 vuotta, jonka ajan näyttökin todennäköisesti kestää. Kattilahuoneen 30-40°C ja 20-30 vuotta voi olla liikaa. Vaikkei ajattelisi uusinnan hetkellä edes euroja, karvastelee viikon toista varaosan odottelu talven kylmimmällä hetkellä. Käyttövarmuus on se sana, jota tarkoitin. Tämä on minun ajatukseni asiasta, muilla on omansa.

Viimeisen lauseesi allekirjoitan vilpittömästi puhuttaessa kotimaisesta kattilatuotannosta.

[VPJ]

Vaikkei ajattelisi uusinnan hetkellä edes euroja, karvastelee viikon toista varaosan odottelu talven kylmimmällä hetkellä.

Kosketusnäytön rikkoutuessa otetaan kattilaan yhteys compuutterilla tai smartphonella ja ohjataan sillä. Tämä pitäisikin opetella ennakolta
kesän aurinkolämpökaudella kun Attacki huilaa.
Ei nykyisiä akkulatureitakaan tarvitse välttämättä nappuloista ohjata vaan voidaan käyttää älypuhelinta tai tablettia joista näkee myös amperit ja voltit miten lataus etenee.

Puulämmitäjistä osa siirtyy kesäksi tänne: http://ilmaisenergia.info/foorumi/
Eikä siellä enää ruuvata kaikkea käsin.

Profi ja Lambda erot:  https://www.youtube.com/watch?v=GqQ5W4IRVV0

https://www.youtube.com/watch?v=6JsYABrY2YA