Moottorissa MAF on imuilman massamittari. Sillä mitataan ilman nopeus määrätyssä kohdassa jolloin saadaan sen tilavuus. Lisäksi mitataan sen lämpötila ja näistä lasketaan massa. Tiedoista lasketaan etukäteen ruiskutettava polttoainemäärä jota tarkkaillaan ja hienosäädetään mittaamalla jäännöshappi. Tässä on vielä vähän kiire toisin kuin puukattilassa.
Tärkeää olisi saada kaikki poltettava poltettua. Puuta poltettaessa on vaan ensin tehtävä paljon hajotustyötä yhdisteiden purkamisesta veden keittämiseen. Niinpä tarvitaan ylimääräistä happea ja samalla menee myös typpeä. En kiellä sitä että ilmakerroin (lambda) on hyvä tietää. Nyt puhutaan kuitenkin paljon laajemmasta "ikkunasta" kuin polttomoottorilla. Mitä olen löytänyt tutkimustuloksia niin nostettaessa ilmakerroin 1,5 :stä 2, hyötysuhde ei juurikaan laske. Olen joskus laskenut happipitoisuuksia eri lambda arvoilla mutta en nyt löytänyt. Niitä voi teoriassa laskeskella ihan tässä paperilla. Puun oletetaan sisältävän painostaan 6 % vetyä, 50% hiiltä ja 44% happea. Kosteutta voisi olla vaikka 20 % kokonaispainosta. Yhdisteissä oleva happi käytetään palamiseen ja loppu otetaan ilmasta ja määrä kerrotaan 1,5.
Illan pimeinä tunteina keksinkin että ei kannata ottaa kiloa märkää puuta vaan kilo kuivaa puuta ja kosteusvesi siihen lisäksi. Jos esimerkiksi halutaan tarkastelle 20 % kosteaa puuta kannattaa otta 1250 g tätä. Siinä on kilo kuivaa ja 250 g vettä. Puun palamistuloksia tarvii laske vain kerran ja lisätä vesi. Jos kosteus on 10 % tätä otetaan 1111 g. Kuivaa puuta on 1 kg ja vettä 111 g. Jos taas kosteus on 30 % pitää ottaa 1429 g josta kuivaa on 1 kg ja vettä 429 g.
Ei näitä tietenkään juuri kannata laskea mutta ei tää pohdinta paljon maksanutkaan
