Pähkäilijän polttopuun kulutusseurantaa (ensimmäinen viesti päivittyy)

[kahe]

Pähkäilijälle iso kiitos mittauksista. Oli mukava lukea ja verrata oma ekan vajaan kuukauden polttoihin. Otanpa hommaksi seurata omaa kulutusta omassa keskustelussa. Noin 160kg (8*20kg) on mennyt brikettejä elokuussa ja myönnetään, että harakoille menikin paljon lämpöä.

[Pähkäilijä]

Pähkäilijälle iso kiitos mittauksista. Oli mukava lukea ja verrata oma ekan vajaan kuukauden polttoihin. Otanpa hommaksi seurata omaa kulutusta omassa keskustelussa. Noin 160kg (8*20kg) on mennyt brikettejä elokuussa ja myönnetään, että harakoille menikin paljon lämpöä.

varoitan, tähän jää helposti koukkuun... Kesän lämmityksessä nyt tulee täällä suurin tarve lämpimän veden tuottoon ja 2 aikuista käyttää sitä kohtuudella joten aika vähän tarttee puita polttaa. Toki kuluneena kesänä oli lämpöjä päällä muuallakin välillä kun vain sauna/pesuhuone lattiassa...

Vaan tuvan hellassa ei palanut kesän aikana yhtään kalikkaa joten kohta siinä aletaan kokkaamaan enemmän ja vastaavasti pannuhuoneessa palaa vähemmän (jos enemmän kokkaa on syytä muistaa kääntää tuvan patterit nollille hyvissä ajoin tai muuten tulee turhankin kuuma).

Sinulla on talo varmaan reilusti tiiviimpi kun tämä hirsirungolla oleva joten talvikaudella tarttee vähemmän pannua ruokkia toivottavasti.

[Pähkäilijä]

2012 energiankulutusta

                sähköt     puut kattila+hella & sauna=yht ja keskilämpötila aluella
 
Tammikuu      292 kWh 1130+115 =1245 kg  -7c  
Helmikuu        303 kWh 1376+135 =1511 kg -12c
Maaliskuu       240 kWh  805+103 =  908 kg  -2c      
Huhtikuu        206 kWh  568+ 98  =  666 kg  +2c    
Toukokuu       218 kWh  247+ 70  =   317 kg +10c        
Kesäkuu         201 kWh    97+51  =   148 kg +14c              
Heinäkuu        153 kWh    74+28  =   102 kg  +17c        mittarilukema 30.9.1735 23831
Elokuu           214 kWh   153+56 =    209 kg  +15c       http://ilmatieteenlaitos.fi/syyskuu - que
Syyskuu        193 kWh   316+63 =    379 kg  +11c

YHT              2020 kWh 4766+719 = 5485 kg

16 polttokertaa pannuhuoneessa syyskuussa ~ 19.8 kg per kerta

[lorvi]

Täällä myös 2 aikusta käyttää vettä ~saman verran puumäärästä päätellen. Lämmityskertoja 4 ja kerralla pari uunillista, ~80kg=320kg ja välillä kerran savustettu kaloja pienellä puumäärällä mikä näkyy myös lämmityskertana. Kertaakaan ei lämmitetty varaajaa täyteen. Nää kesälämmitykset on lähinnä vähän semmosii roskanpolttosessioita.

[Pähkäilijä]

Ihan samasta syystä täälläkin on alkukuusta poltettu joka toinen päivä vähemmän puita ja nyt loppukuusta harvemmin enemmän kun ei perkuujätteitä voi kompostiin haudata... Ei varaajan keskimittari yleensä 40c lämpöjä nähnytkään kesällä mutta krematoriosta savut irtosi yhtenään. Nyt on enemmän mielenkiinto herännyt vaihtaa 72c termari jäykempään ja mittaussessiotkin alkoivat vaihteeksi kun äkkilaskemalla 12c jäykemmällä termarilla saisi 30 kWh enemmän varaajaan ja edelleen vilposta vettä kattilalle. Talvipakkasella kun patterien luovutuspinta-ala on nirkonen alkaa alle -30c kelissä ongelmia saada riittävän kuumaksi pattereita ja silloin kiertää liikaa vettä systeemissä jolloin paluuvesikin on kuumaa -> varaajan kerrostuneisuus häviää - aamulla on varaaja alhaalta ylös 50c lämmössä ja tuvassa vilposta...

olen sitä pähkäillyt että laittaskos yhden puhallinpatterin tupaan erikseen 3-tie venttiileillä - siihen sitten oma ulosotto pihan puolelle ja kesällä vois lähdeveden lämmittää siinä kastelua varten - samalla sisätiloja jäähdyttäen

vai

kokeilis jäykempää termostaattia lämmityksessä jolloin sais patteriverkkoon kuumempaa vettä - tosin tämäkin "ongelma" alkaa yleensä täällä vasta kun pihan puolella on yli 25 raatia pakkasta useamman päivän ja torpan lämmöntarve pyörii 10 kw huitteilla.

Mutta tarttee ensin tehdä vaikka 5 testipolttoa jossa polttaa 50 kiloa puuta, joten tässä niitä nyt tulee tahdoitte tai ette

1 33 cm hella/saunapuuta valuverkkohäkin päässä - tehty 3 vuotta sitten. Syyskuun 22 päivänä olivat kostean tuntuisia kuten koko syksyinen Suomi tänä vuonna - puiden lisäykset uuniin 30 min välein, keskiarvokäyrä on piirretty vain alusta loppuun - 30 min välein ei laskettu keskilämpöä

2 puut olleet kuukauden verran tuulikaapin lattialämmitteisessä varastossa - 50cm tavaraa tehtynä pääasiassa latvuksista ja pientä halkaisijaltaan, lisäykset 30 min välein ja välillä pikkusen tiuhemmin. Keskilämpökäyrässä 30 min välein laskettu ja alusta loppuun piirretty. plussalla näyttää menevän suurimman osan aikaa 5 pisteestä laskettu. Savukaasut yritetty pitää 200-250c paikkeilla

2 ja 3 lämmityksen välissä 71 tuntia. Varaaja jäähtyi 155.4 kWh -> 2.2 kw vauhdilla - paljon näin noin 6c keskilämmöllä.

3 Savukaasut 250-300c paikkeilla ja 50 kg puuta paloi puolitoista tuntia nopeammin kun edellisellä kertaa ja aika samoihin tuloksiin sekä latauksen että hyötysuhteen kanssa päästy, keskiteho nousi 20.3 -> 25.2 kW, paine 0.3-1.3 eli kokonaisen barin, 4.55 c/0.1 bar eli varaaja keskilämpeni 45.5c. Puita lisätty yleensä kun savukaasut lähtivät laskemaan alle 250 asteen, poislukien 38 kg kohdalla ns Econature testi jossa poltin hiillokselle ja noin 150c lämpöön asti ennen lisäämistä. Pannuhuone lämpeni 22->27c testin aikana. Kalojen perkuujätteitä oli arinalla puolisen kiloa ennen sytytystä, niitä en laskenut mukaan hyötysuhteeseen  

3 ja 4 lämmityksen välissä 81 tuntia. Varaaja jäähtyi 169.8 kWh -> 2.1 kW vauhdilla. Kulutus on itseasiassa suurempaa kun kattilatestien aikana olen pitänyt kiertovesipumpun kiinni ja polttanut pesällisen leivinuunissa puita ettei hellasäröä pääse ilmaantumaan

4 avasin toisioluukkua 2 kierrosta noin 14 milliin, ensiö 9 millissä. Tehot ja aika oli sama kun edellisessä testissä, mutta puut olisi voinut polttaa nopeammin, kävin pannarissa 30 min välein ja puut oli usein palaneet kokonaan ja savukaasut reilusti alle 200c. Tarttee tehdä sama testi joskus sadepäivänä kun on kotona eikä pihan puolella niin joutaa mättämään useammin puita uuniin. Keskilämpöä ei laskettu kuin alussa ja lopussa. Paineet 0.3-1.1b ja pannari 20.7 -> 26.6c

4 ja 5 lämmityksen välissä 68 tuntia. Varaaja jäähtyi 137.9 kWh -> 2.03 kW vauhdilla. Keskilämpö 4.7c mutta eka vuorokaudella +0.5c vain

5 Toisio samassa 14 millissä, ensiö 7-9mm savukaasujen perusteella, välillä kun ei nouse avaa kierroksen mutta sitten nousee liikaa. Puuta lisätty aina kun lämmöt on alkaneet laskemaan. Mittauspisteitä 7, vielä 2 lisää ja sitten on 20cm välein. Nyt puuttuu 60cm ja 100cm kattilan katosta mitattuna. Mittarit näyttää vähemmän kun anturit, lisäksi toiseksi alin jäi yli 10 astetta jälkeen ylemmän ja alemman vauhdista ja vaihdoin lennossa mittarin + anturin paikkaa lopussa alakierukkalaipalla.  Poltto meni muutenkin huonosti, ihmettelin kun tulipesän takapäähän kertyi kokoajan hiillosta enemmän mutta sitten kerran päästin hiilloksen pienenemään ja kolasin - monta tuntia kestivätkin kalanperkuutähteet arinalla ennenkun tuli ne tavoitti. Tää testi tarttee uusia näillä säädöilla ku ei oikein onnistunu  

5-5b välissä 70½ tuntia ja varaaja + pannu jäähtyi 152 kWh -> 2.16 kW keskivauhdilla.

5b -5 testi uusiksi 14mm toisioilmasäädöllä. Edellisestä testistä viisastuneena muistin tällä kertaa alussa kohennella arinan hiillosta kun siellä oli jälleen sisuskaluja niin ahvenista, siioista, särjistä kun hauestakin. Puoleen tuntiin olivat hävinneet kun pikkurillikoilla laotin lämmityksen. Laskelmat tosin menettivät "arvonsa" kun tuli yksi saunavieras lisää joka tahtoi puljata ammeessa   Aikaa kuitenkin kului 7½ tuntia joten ei hyvin mennyt. Liikaa tuli lisättyä ja liian vähän ensiöilmaa kun lopussa oli puolen pesän kokoinen hiillos joka ei tahtonut milllään palaa voimalla vaan kaasut tippui 140c paikkeille ja paljon piti kohennella että pannun sai tyhjäksi.

Vähän tarkempaa seurantaa vaihteeksi
1   lämmitysaika
2 aika tunneissa/ poltetut puukilot
3 varaajan keskilämpö alussa-> lopussa
4  vrk keskilämpö edellisestä poltosta tähän ja
5 siitä varaajan jäähtymisen perusteella laskettu kulutus
6 poltettu puumäärä kWh/ saatu energia kWh, jälkimmäinen laskettu varaajan lämpenemisestä 3.5 kWh x 1 c + 4 kWh kattilan lämmitykseen (112 wh/aste) + kohta 5 x lämmitystunnit
7 polton hyötysuhde ja teho
8 tavoiteltu savukaasujen lämpötila/toisioilma auki mm/ montako saunojaa (Motivan ohjeissa 3 kWh/ suihkussakävijä keskimääärin)
 
                     1       2               3     4        5             6                      7      8
23.10 0900-1700   8/50 37.6->70.5                            200/143 71.5/17.9     250/16
25.10 1900-0200   7/50 33.3->66.7   +1c    3 kW       200/142.5  71.2/20.4    250/16
26.10 2030-0000 3½/25 47.4->63.7  -3c  3.9 kW       100/74.8    74.8/ 21.4   250/14
27.10 2030-0030    4/25 41.1->56.6  -3c 4.1 kW        100/74.7    74.7/18.7   250/14
28.10 0600-1000    4/25 47.1->60     -8c 5.3 kW        100/68.4    68.4/17.1  250/14
28.10 1800-2130 3½/25 52.9->66.1  -1c 3.4 kW        100/69.2     69.2/19.8 250/14/3
29.10 2230-0130   3/25 47.7->63     -2c 2.7 kW        100/65.7     65.7/21.9 +250/14
30.10 1900-2200   3/25 48.6->64.8    0c 3,1 kW        100/77         77/25.7  +250/14/2
31.10 2000-2300   3/25 46.5->62.9   -2c 3.4 kW        100/71.6   71.6/23.9  +250/14
                                                                                       71.6% keskiarvo

[Pähkäilijä]

2012 energiankulutusta

                sähköt     puut kattila+hella & sauna=yht ja keskilämpötila aluella
 
Tammikuu      292 kWh 1130+115 =1245 kg  -7c  
Helmikuu        303 kWh 1376+135 =1511 kg -12c
Maaliskuu       240 kWh  805+103 =  908 kg  -2c      
Huhtikuu        206 kWh  568+ 98  =  666 kg  +2c    
Toukokuu       218 kWh  247+ 70  =   317 kg +10c        
Kesäkuu         201 kWh    97+51  =   148 kg +14c              
Heinäkuu        153 kWh    74+28  =   102 kg  +17c        
Elokuu           214 kWh   153+56 =    209 kg  +15c      
Syyskuu        193 kWh   316+63 =    379 kg  +11c    mittarilukema 31.10.2300 24070
Lokakuu         239 kWh  613+66 =    679 kg   +5c     http://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu

YHT              2259 kWh 5379+785 = 6164 kg

16 polttokertaa pannuhuoneessa lokakuussa ~ 38.3 kg per kerta

lämmitysseuranta jatkuu

1   lämmitysaika
2 aika tunneissa/ poltetut puukilot
3 varaajan keskilämpö alussa-> lopussa
4  vrk keskilämpö edellisestä poltosta tähän ja
5 siitä varaajan jäähtymisen perusteella laskettu kulutus
6 poltettu puumäärä kWh/ saatu energia kWh, jälkimmäinen laskettu varaajan lämpenemisestä 3.5 kWh x 1 c + 4 kWh kattilan lämmitykseen (112 wh/aste) + kohta 5 x lämmitystunnit. 7.11 jälkeen 6 kWh kattilalle
7 polton hyötysuhde ja teho
8 tavoiteltu savukaasujen lämpötila/toisioilma auki mm/ montako saunojaa (Motivan ohjeissa 3 kWh/ suihkussakävijä keskimääärin)
 
                     1       2               3     4        5             6                      7      8
1.11  1630-1930   3/25  49.2->64.6   +2c 3 kW           100/66.9  66.9/22.3 +250/14 (33cm puita)
2.11  1500-1800   3/25     48->64.5   +1c 3.2 kW        100/71.4  71.4/23.8 +250/16 (33cm puita)
3.11  1530-1830   3/25  48.2->64.5  +2c  2.8 kW        100/69.6  69.6/23.2 +250/17 (+1 kierros)
4.11  1530-1830   3/25  49.1->68.8  +2c  2.8 kW        100/73     73/24.3   +250/18 (+1, kv pumppu seis)
5.11  1930-2230   3/25  48.5->63.5  +1c  3 kW           100/68.5  68.5/22.8 +250/18 (pumppu päällä, 1 saunoja)
6.11  1700-2000   3/25  47.2->62.9   0c 3.3 kW          100/71.9  71.9/24    +250/19 (+1 kierros, 1 saunoja)
7.11  1700-2230 5½/45 44.6->81.5    0c 2.8 kW         180/135.2 75.1/24.6 +250/19*
9.11  1430-2030   6/45    44->77.9  -1c 3.4 kW**       180/146     81/24.3  +250/19**
11.11 1600-2100  5/45  36.6->70.6  -1c 3.6 kW***     180/143   79.4/28.6  +250/19 latauspumppu III kokoajan
13.11 1630-2200 5½/50   38->76.4  +2c 2.7 kW          200/155.3 77.6/28.2 +250/19
14.11 1730-2100 3½/30 58.9->77.2 +1c 3.3 kW          120/79.6   66.3/22.7  +250/19 puut suoraan ulkoa
15-18.11 60 kg
19.11 1900-0130 6½/45 41.2->75.5 -------                                             +250/19
21.11 2030-0200 5½/40    46->73.7  +5c 2.5 kW         160/124    77.5/22.5  +250/19
23.11 1730-2230   5/35  50.9->76.8  +4c 2.2 kW         140/96.7     69/19.4  +250/19 pumppu I-1 puu kerrallaan
25.11 1600-2030   5/35  51.2->79.5  +4c 2.3 kW         140/105.1 75.1/21     +250/19  pump III-1 puu kerrallaan
27.11 1730-2230   5/45  44.2->82.5 +1c 2.9 kW ****  180/140.1 77.8/28    +250/19 liekinojauslevy ****
28.11 1730-2130   4/30  55.9->79    -6c 5.1 kW+?       120/105.3 87,7/26.3 +250/19 - 24cm liekinohjauslevyä
29 & 30.11 yht 65 kg                                                             74.2% keskiarvo

*7.11 vaihtui 72c termari 80c versioon. Lämmitystestissä kv pumppu pois päältä ja alla käyrä tarkemmasta testistä. Kun kattilalle tulee oin 38c vettä Grundfos 25-60 I asennolla pyörii kattilamittarin mukaan 88-99c, III asennossa 90-95c eli kattilan "ylösajoon" menee noin 6 kWh verran täst edespäin jos lähtölämpö on 40c paikkeilla. KV pumppu ei ollut päällä, leivinuunissa paloi puita 9 kg sillä aikaa

** 7.11 poltettu myös leivinuunissa 9 kg puuta, eli yli 3.4 kW, vertailutesti 7.11 kanssa mutta kv pumppu päällä.

*** 2 ja 4 sekä 4 ja 5  kuvien välissä mittailin myös varaajan jäähtymistä. Näyttäs verkosta tulevan noin 40c vettä varaajalle tällä kelillä ja vasta loppuvaiheessa saa varaajan jäähtymään kunnolla. Mitä Lorvin ja Jiihoon seurantaa olen luntannut saa ne kerrostumisen pajon paremmin onnistumaan viileämmällä vedellä.

**** ensimmäinen testi liekinohjauslevyllä. Nyt liekki kiertää 20cm kohti yläluukkua ja toisioilmaa. Samalla leivinuunissa 10 kg puuta - kv pumppu seis. Tehoja löytyi hyvin ja puuta paloi samoilla säädöillä 10 kg enemmän samassa ajassa kun kahden edellisen testin aikana

[kaji]

Ja oli sitten kuinka paljon muuttujia näissä sun mittauksissa niin nää on ainakin TODELLISIA eikä jossain labrassa väännettyjä tuloksia että saadaan jokin pykälä täytettyä

[Pähkäilijä]

Suora menetelmä

Kattilan hyötysuhdetta, jossa mitataan suoraan kattilasta saatu hyötylämpövirta sekä kattilaan viety energiavirta nimitetään suoralla menetelmällä määritetyksi hyötysuhteeksi.

Kattilaan tuotava energia voidaan jakaa polttoainevirtaan verrannolliseen osaan ja polttoainevirrasta riippumattomaan osaan. Polttoainevirtaan verrannollisia kattilaan tuotavia energiavirtoja ovat

polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia
polttoaineen esilämmitykseen sitoutunut energia
palamisilman esilämmitykseen sitoutunut energia
Kattilan hyötysuhdetta määritettäessä käytetään polttoaineeseen sitoutuneen kemiallisen energian mittana DIN-1942-standardissa polttoaineen alempaa tehollista lämpöarvoa, jolloin ajatellaan, että savukaasuihin muodostuneen vesihöyryn lauhtumislämpöä ei ole mahdollista saada kattilassa talteen. Amerikkalaisissa standardeissa käytetään kattilan hyötysuhdemäärityksissä puolestaan polttoaineen ylempää lämpöarvoa. 

sinnehän se suora menetelmä on kirjoitettu, kun erikseen ei käytetä polttoaineen esilämmitystä eikä palamisilman esilämmitystä riittää tietää polttoaineeseen sitoutunut energia. Sinänsä hyötysuhteenhan pitää nousta jos katsoo epäsuoraa mittaustapaa johon lasketaan häviöt mukaan.

Täällä polton hyötysuhteeseen ja tehoon on lisätty varaajan lämpenemisen lisäksi noin 4 kWh kattilan lämmitykseen tarvittavaa tehoa ja varaajan viilenemisen perusteella laskettuun torpan tehontarpeen keskiarvon mukaan patteriverkkoon mennyt lämmin vesi (kerroimpas hankalasti)

esim toissapäivästä eiliseen lämmitysten välillä varaaja viileni 64.5c -> 48.2c = 16.3c x 3.5 kWh/aste + 4 kWh kattilan jäähtymistä huonetilaan -> 61 kWh 21.5 tunnissa -> 2.8 kW keskiarvolla. Kun lämmitin 3 tuntia lisäsin lämmitysmäärään 3 x 2.8 -> 8.4 kWh.

Hienoa jos kulutusseuranta kiinnostaa. Olen pitänyt tätä muistilappuna itselle pääasiassa kun jotain säätöjä tekee niin muistaa mistä voi katsoa onnistuiko.

Ois ihan kiva lukea muidenkin testailuja joten kirjotelkaa ihmeessä lämmitystuloksianne. Polttopuumatematiikka on kivaa 

[Pähkäilijä]

Onhan täällä tilaa jokaiselle aloittaa oma kulutusseurantansa. Eikä siihen paljoa vaadita, puukattila, varaaja, vaaka, kynä ja paperia riittää, toki laskinkin on hyvä olla jos ei päässä tai paperilla tahdo laskea.

[Korpisoturi]

Huomioni kiinnittyi leivinuunin harvoihin käyttökertoihin. Onko uunissa niin paljon huonompi hyötysuhde kuin kattilassa vai mikä syy?

Itse ainakin tykkään lämmittää leivinuunia suht tihiään, tosin laitan siinä paljon ruokaakin yms. Leivinuunin mittarissa(lakivaluun asennettu muurauksen yhteydessä 300mm varrella oleva mittari) kun alkaa olemaan 300 astetta, luovuttaa se mukavaa lämpöä jopa 4 päivää. Tuohon tarvitaan reilu pesällinen puuta(hyvää puuta) jos säännöllisesti poltetaan esim. 4 päivän välein. Tämä uuni ei nosta pirtin lämpötilaakaan liian kuumaksi, kuten vanhalla uunilla oli tapana.

[lorvi]

Huomioni kiinnittyi leivinuunin harvoihin käyttökertoihin. Onko uunissa niin paljon huonompi hyötysuhde kuin kattilassa vai mikä syy?

Itse ainakin tykkään lämmittää leivinuunia suht tihiään, tosin laitan siinä paljon ruokaakin yms. Leivinuunin mittarissa(lakivaluun asennettu muurauksen yhteydessä 300mm varrella oleva mittari) kun alkaa olemaan 300 astetta, luovuttaa se mukavaa lämpöä jopa 4 päivää. Tuohon tarvitaan reilu pesällinen puuta(hyvää puuta) jos säännöllisesti poltetaan esim. 4 päivän välein. Tämä uuni ei nosta pirtin lämpötilaakaan liian kuumaksi, kuten vanhalla uunilla oli tapana.

Huomasin kun patterit oli kuukauden verran tuvasta poissa ja lämmitin tuota tuvan leivinuunia että kyllä se syö puita tuplaten kattilaan verrattuna saman lämpötilan ylläpitämiseen.
Näin meillä, miten lie muilla.

[Korpisoturi]

Huomasin kun patterit oli kuukauden verran tuvasta poissa ja lämmitin tuota tuvan leivinuunia että kyllä se syö puita tuplaten kattilaan verrattuna saman lämpötilan ylläpitämiseen.
Näin meillä, miten lie muilla.

Niin, syitähän voi olla monia. Minkälainen leivinuuni, onko kappaletavarasta muurattu vai elementtiuuni? Meillä kattila otettiin käyttöön vasta lokakuulla, sitä ennen koko talo lämpeni yksinomaan leivinuunilla. Puuta ei kyllä kovin paljoa mennyt, tosin ei sillä lämmintä vettäkään saanut Vanha kattila lämmitti siis pelkästään käyttövettä nyt kesän ja alkusyksyn.

[Pähkäilijä]

Laiskuus on suurin syy miks leivinuunia harvoin lämmitetään. Hellassa oli tulet tänäänkin mutta uuniruokaa ei ole nyt tullut paljoa tehtyä (vaikka soppakin on helpoin hauduttaa leivinuunissa). Puuvarasto kun on pannuhuoneen vieressä on sinne paljon helpompi kantaa puut poltettavaksi. Ennen pannuhuoneen rakentamista talvella poltin kolmekin kertaa vuorokauteen pesällisen puuta uunissa paukkupakkasilla. Leivinuunin lämmönsäätö on kuitenkin huomattavasti hankalampaa kun pattereiden. Toki hellallakin tulee välillä ongelmia jos ei muista kääntää pattereita pienelle ennen aloitusta nousee tuvan lämmöt lähemmäs kolmee kymmentä nopeastikin... Täällä leivinuuni on tehty perinteisesti eikä siinä ole toisioilmalle ohjausta vaan kaikki kulkee uuninluukun kautta ja hyötysuhde ei liene kummonen. Lämpeneehän kivikasakin mutta enemmän tuo on nykyisin huoneen koriste.

Eristevilloilla tehdyt nykyuunit eivät montaa sataa wattia lämmitäkään ulospäin. Jos uunillisella (esim 15 kg puuta 3/4 hyötysuhteella -> 45 kWh) pärjää 4 päivää on sitten se alle 500w lämmönluovutin keskimäärin.

Viime talvena mittailin mielenkiinnosta muutaman päivän ajan leivinuunin savukaasujen lämpöjä ja löytyi sillekin sitten kohta jolloin enää ei kannattanut lämmittää enempäää kun ei lämmöt ehtineet siirtyä enää kuumaan tiileen vaan menivät enenevissä määrin piippuun.

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=161.0

[Pähkäilijä]

Huomasin kun patterit oli kuukauden verran tuvasta poissa ja lämmitin tuota tuvan leivinuunia että kyllä se syö puita tuplaten kattilaan verrattuna saman lämpötilan ylläpitämiseen.
Näin meillä, miten lie muilla.

kun muistutit niin täälläkin aikaisemman leivinuuni + suorasähkölämmityksen jälkeen puun kulutus nousi noin 1/3 muistaakseen vaikka puilla lämmitettävä ala nousi 2/3. Tosin silloin ei niin tarkkaan tullut puumääriä mittailtua. Sähkölaskussa tapahtui suurin pudotus.

[Korpisoturi]

Omassa uunissa on 10mm palovilla kuoren ja sisäosan välissä, mikä mielestäni on ehdoton monestakin syystä. Massaa on se 3900kg. Toinen seikka on savukanavien malli ja vahvuus. Mielestäni liian paksut/leveät savukanavat päästää lämmön hormiin ja harakoille. Tokihan uunin sisäosien rakenteet vaikuttaa varaavuuteen yms. No tämä ei taida kuulua tähän topikkiin, mutta pisti vain silmään tuo uunin käyttöaste.