Palamisen tehokkuudesta (oli: Vs: Kokemuksia Veda-puukattilasta?)

[peko67]

Kattilassa hyötysuhteen kannalta on erityisen tärkeää saada lämmönvaihdin pinnat
mahdollisimman nopeasti kuumiksi ( samalla tietysti kattilaveden lämpö nousee sinne, vähintään 70-80:een
asteeseen jossa sen tulisi pysyä koko palamisen aikana)  Jos ei pysy niin luonnollisesti myös lämmönvaihdin
pinnat jäähtyvät liiaksi ja alkaa muodostua tervaa ja nokea pinnoille, jolloin hyötysuhde alenee.  Keraamiset
tai kivipinnat eivät johda palamisen lämpöenergiaa kattilaveteen,  vaan  ne teräksiset lämmönvaihdinpinnat tekevät
tämän.  Keraamisten pintojen hyötyjä ja vaikutusta palamislämpötilaan en lähtisi arvioimaan,  jos  korottavat,
niin hyvä niin.  Joka tapauksessa teräksisten lämmönvaihdinpintojen tehtävä on siirtää lämpöenergia kattilaveteen.
Mittasin juuri pintojen lämpötioja :  Kattilan pyöreän tulipesän pinnat 150-250 astetta,  palavat puut 500-800,
niiden alla oleva hiilloskerros  yli 800 (koska mittariin ilmestyy vain viivoja tämän lämpötilan jälkeen)
pakoputken pinta  250-300 astetta.  Jos alle  200 niin lisäisin palamisilman saantia.........

[seppol]

Savukaasun lämpötila kertoo huonosti palamisen töydellisyydestä. Esimerkiski Laka ym 29 keskustelussa Nyysis 87 on onnistunut tekemään väärän johtopäätöksen epäillessään lämpömittarin näyttöä. Todellisuudessa kun tuli ryöstäytyy varastopesään, teho lisääntyy ja hyötysuhde huononee. Lämmönvaihdin ei pysty uutta tehoa hyödyntämään ja savukaasujen lämpötila nousee. Kun palaminen tapahtuu kuten pitääkin eli paremmin, savukaasun lämpötila laskee.

200 savukaasun lämpötilana on ehdoton maksimi. Mikään ei edellytä vettä lämmitettäessä korkeampaa arvoa. Sille ei voida mitään jos valmistajat ei pysty sellaista kattilaa tekemään. Senkin ymmärrän että ei ole heidän intressissään arvostella tuotteidensa heikkouksia.

Pistän yhden kuvan kun äsken lämmitin. Siinä on palopesän yläsuu ja sieltä nouseva liekin latva.

[nyysis87]

Johtopäätökseen tulin lähinnä muiden Atmos kattiloiden omistajien puheista savukaasujen lämpötilasta. Tiedän kyllä, että kun tuossa minun mittarissa on se 240 astetta silloin pesä palaa tohinalla ja palaminen on epäpuhtaampaa kuin tuolloin, kun mittarissa on se 210. Minkäs väärän johtopäätöksen olen tehnyt?

[peko67]

  Tuskin ainakaan minun mielestä mitään (vääränlaista johtopäätöstä)
Nämä liian perusteelliset pähkäilyt kattiloiden hyötysuhteista ovat tarpeettomia,
Kunhan vaan pidetään huolta että nimenomaan lämmönvaihdinpinnat ovat
mahdollisimman puhtaita ja palamisilmaa tuli saa riittävästi.....
Hyötysuhteet saa piloille laiska kattilan nuohooja ja paloilman kituuttaja...........

[seppol]

Ei lämmönvaihtimen pinnoissa ole mitään putsaamista jos palaminen on tapahtunut kunnolla. Ainakaan sinne ei tule nokea tai tervaa. Mulla on nyt vuosi kun viimeksi nuohosin putket. Ei ole vieläkään mitään tarvetta kun ennen joulua katsoin. Savukasut on alle 200.
Arina on 30 * 30 senttiä. Jos lähdetään siitä että tehoa pitäisi olla vähintään 100 KW/ neliömetri, tältä arinalta saataisiin 9 KW. Nyt tehoa on n. 15 KW joka on 167 KW/ neliö.
Jos 70 KW Vedaan mahtuu metriset halot ja arinan leveys on 40 senttiä. Saadaan juuri sama teho neliöltä kuin minunkin pienestä kattilastani.
Minä olen kehitellyt tätä omaani niin että 8 vuosi on alkanut kun poltan sitä olohuoneen nurkassa. Versioita on 5. Yritän teoriassa testata ja vertailla tätä muihin. Tähän ei ole mitään esikuvaa. Yritän olla pahoittamatta toisten mieltä vastailemalla maltilliseti. Sitten tykkääsin että jos savukaasun lämpötila on hyvän palamisen indikaattori, niin mihin se perustuu.
Nyt muuten tuli ilmoitus että suuret kuorma-autovalmistajat joutuvat EU tarkasteluun kun ovat jarruttaneet uuden ympäristöystävällisen tekniikan käyttöön ottoa. Onkos varma etteivät uunitekijät käyttäydy samoin.

[Markku]

Nyt muuten tuli ilmoitus että suuret kuorma-autovalmistajat joutuvat EU tarkasteluun kun ovat jarruttaneet uuden ympäristöystävällisen tekniikan käyttöön ottoa. Onkos varma etteivät uunitekijät käyttäydy samoin.

Tiedä sitten uuden ympäristöystävällisen tekniikan suunnittelusta viime vuosina...keskieurooppalaiset ja vähän muuallakin maailmaa ovat luulleet ratkaisevansa hyvän polton lambda tunnistimella. Yritys parempaan suuntaan sentäs on mutta laihoin tuloksin. Nyt on kehitteillä ja tuotekehityksessä entistä parempaa ja päästötöntä tekniikkaa öljy- ja kaasu kondenssikattiloissa. Hyötysuhde huitelee 110 %:n huitteilla. Biopolttoon kun vielä tulee vastaavaa tekniikkaa niin ollaan taas pelastamassa ja parantamassa maapalloamme.

[AnssiKo]

Tiedä sitten uuden ympäristöystävällisen tekniikan suunnittelusta viime vuosina...keskieurooppalaiset ja vähän muuallakin maailmaa ovat luulleet ratkaisevansa hyvän polton lambda tunnistimella. Yritys parempaan suuntaan sentäs on mutta laihoin tuloksin. Nyt on kehitteillä ja tuotekehityksessä entistä parempaa ja päästötöntä tekniikkaa öljy- ja kaasu kondenssikattiloissa. Hyötysuhde huitelee 110 %:n huitteilla. Biopolttoon kun vielä tulee vastaavaa tekniikkaa niin ollaan taas pelastamassa ja parantamassa maapalloamme.

Kyllä puulämmitys joka tapauksessa on hiilineutraalina ympäristöystävällisempää ku fossiilisten öljyn tai kaasun poltto. Biokaasu on toinen juttu.

Eikä lambdaohjauksella kai ole tarkoituskaan yrittää muusta välittämättä taata hyvää polttoa, vaan pitää palo tasaisena ja niin hyvänä kuin pannulla muuten on mahdollista. Huolimatta siitä et poltettava kama vaihtelee laadullisesti ja polttoarvoltaanki.

Aika hankala kuvitella uuden tekniikan kattilaa ilman älykästä ohjausta. Jos se on tehty ilman lambda-anturointia, niin sitten todennäköisesti mittaus on vieläki epäsuorempi. Kilpailevaa kohtuuhintaista menetelmää ei ihan heti tuu mieleen.

[seppol]

Ilmakerroin olis hyvä tietää ja sen  takia saavukaasuista on  mitattava jotakin. Happi ja hiilidioksidipitoisuudet on toisistaan riipuvat. Jos tunnetaan toinen, toinen voidaan laskea. Kummasta tahansa voidan laskea ilmakerroin. Nyt muotia on mitata happimäärä. Ne jotka suunnittelee jatkuvaa savukaasuanalyysiä pitäis selvittää itselleen ja meille muillekin mistä kaasumäärästä happiprosentti mitataan. Onko vesihöyry mukana vai ei.

Puulämmitys on hiilineutraali. Kun kivihiili tai öljypolttoaineet poltetaan, millään hiilidioksidia ei saada ilmakehästä pois. Ne puut on kasvaneet miljoonien vuosien aikana miljoonia vuosia sitten. Ei ennen kuin keksitään miten aurinkoenergialla halvalla saadaan hiilidioksidi ja miksei vesikin hajotettua.

Kondenssi kattila perustuu täydelliseen palamiseen ja savukaasujen jäähdyttämiseen lähelle 0 C. Puun polttaminenkin onnstuisi mutta paloilmasta pitäisi saada typpi ensin pois.

[Rampe]

Ei lämmönvaihtimen pinnoissa ole mitään putsaamista jos palaminen on tapahtunut kunnolla. Ainakaan sinne ei tule nokea tai tervaa. Mulla on nyt vuosi kun viimeksi nuohosin putket. Ei ole vieläkään mitään tarvetta kun ennen joulua katsoin. Savukasut on alle 200.
Arina on 30 * 30 senttiä. Jos lähdetään siitä että tehoa pitäisi olla vähintään 100 KW/ neliömetri, tältä arinalta saataisiin 9 KW. Nyt tehoa on n. 15 KW joka on 167 KW/ neliö.
Jos 70 KW Vedaan mahtuu metriset halot ja arinan leveys on 40 senttiä. Saadaan juuri sama teho neliöltä kuin minunkin pienestä kattilastani.
Minä olen kehitellyt tätä omaani niin että 8 vuosi on alkanut kun poltan sitä olohuoneen nurkassa. Versioita on 5. Yritän teoriassa testata ja vertailla tätä muihin. Tähän ei ole mitään esikuvaa. Yritän olla pahoittamatta toisten mieltä vastailemalla maltilliseti. Sitten tykkääsin että jos savukaasun lämpötila on hyvän palamisen indikaattori, niin mihin se perustuu.
Nyt muuten tuli ilmoitus että suuret kuorma-autovalmistajat joutuvat EU tarkasteluun kun ovat jarruttaneet uuden ympäristöystävällisen tekniikan käyttöön ottoa. Onkos varma etteivät uunitekijät käyttäydy samoin.

Näin ainakin lämmityskattiloita ajatellen, niin kyllä niitä joutuu joskus nuohoamaan. Oli sitten kyseessä öljy, hake tai vaikka klapikattila. Nuohousväleissä on toki varmasti isojakin eroja. Se riippuu kattilasta, kattilan käyttöasteesta, polttoaineesta ja sen laadusta.

Meneekö pahasti metsään jos sanoisin, että tuossa vesimiilussa on kulutettukin puumääräkin vuositasolla melko pieni.

[Juhanisto]

Taas nuohous alensi Atmoksen savukaasujen lämpöä 60 astetta. Että kai siitä jotain hyötyäkin on.

[seppol]

Puita kuluu vuodessa 15-20 heittokuution verran. Tuon kuorma-autolla 2 kuormaa. Lavan koko on 2,4*4*1,2 m. Kantavuus olisi 4,5 tonnia mutta niin paljon kuivia pilkkeitä ei kyytiin mahdu.
Nyt ennen joulua toin vielä 2 suursäkkiä lisää.
Enempää asuinkerroksen lämmittämiseen ei kulu. Tällä lämmitän myös kaiken käyttöveden.
Lämmittäisin myös yläkerran mutta pitäisi olla varaaja eikä se mahdu oikein mihinkään. Ehkä yläkertaan mutta vaikea sanoa mikä kohta kestäisi 1000 kg neliölle. Lämmittäisin myös mieluummin 4 kuin 2 tuntia kerralla.

[Markku]

Puita kuluu vuodessa 15-20 heittokuution verran. Tuon kuorma-autolla 2 kuormaa. Lavan koko on 2,4*4*1,2 m. Kantavuus olisi 4,5 tonnia mutta niin paljon kuivia pilkkeitä ei kyytiin mahdu.
Nyt ennen joulua toin vielä 2 suursäkkiä lisää.
Enempää asuinkerroksen lämmittämiseen ei kulu. Tällä lämmitän myös kaiken käyttöveden.
Lämmittäisin myös yläkerran mutta pitäisi olla varaaja eikä se mahdu oikein mihinkään. Ehkä yläkertaan mutta vaikea sanoa mikä kohta kestäisi 1000 kg neliölle. Lämmittäisin myös mieluummin 4 kuin 2 tuntia kerralla.

Jos olet rehellinen niin eikö mainitunlainen lämmittäminen jo käy työstä...ns. vanhanajan lämmittäjä ?
Pistelämitys-laitteena varsin oivallinen keksintö tuo vesimiilu, mutta jos haluaa elämässä tehdä lämmityskaudella muutakin kuin alvariinsa lämmittää ja laittaa parin tunnin välein pökköä pesään, niin onko sen väärtti ? Puulämmityksen voi rakentaa hyvinkin helppotöiseksi, mutta se investointi kannattaa ja vähän maksaakin. Vesimiilussa tuo lämmönjako ympäri vuorokaudelle heittelee melkoisesti eikö vaan ?
Eikö automatisoitu lämmöntuotto ja automatisoitu lämmönjako olisi mukavuustekijäkin ? Tätä mieltä, mutta se ei ole välttämättä kaikkia tyydyttävä.

[Rampe]

Puita kuluu vuodessa 15-20 heittokuution verran. Tuon kuorma-autolla 2 kuormaa. Lavan koko on 2,4*4*1,2 m. Kantavuus olisi 4,5 tonnia mutta niin paljon kuivia pilkkeitä ei kyytiin mahdu.
Nyt ennen joulua toin vielä 2 suursäkkiä lisää.
Enempää asuinkerroksen lämmittämiseen ei kulu. Tällä lämmitän myös kaiken käyttöveden.
Lämmittäisin myös yläkerran mutta pitäisi olla varaaja eikä se mahdu oikein mihinkään. Ehkä yläkertaan mutta vaikea sanoa mikä kohta kestäisi 1000 kg neliölle. Lämmittäisin myös mieluummin 4 kuin 2 tuntia kerralla.

Tuollainen 20 heittomottia on määrällisesti melko pieni ja samoin siitä kertyvä tuhkan määrä.
Itsellä kulutus ehkä 6-7 kertainen määrä  Siihen mahtuu jo kaikenlaista ja kaikenlaatuista poltettavaa. Kaikkia mahdollisia puulajeja ja kosteuspitoisuuksia..
Pelkkää poltettavaa roskaakin varmaan autokuormallinen 

Nuohousta ei voi mitenkään välttää jos aikoo kohtuullisen hyötysuhteen saavuttaa. Näin se kaikilla muillakin polttomasiinoilla.

[seppol]

Tuhkaa tulee laatikkoon mutta sen poistoa en laske nuohoamiseksi. En saa kuvaa laitteillani tuubiputkesta mutta vuosi on kun viimeksi ne harjasin. Savukaasut pysyy edelleen alle 200.
Mulla on 3 metriä tästä tietokoneelta uuninluukulle ja siitä taas 3 metriä sohvalle josta katselen televisota. Kun lisään uuniin aikaa kuluu 10 sekuntia / kerta. Kun haen häkillisen puita (15 kg) aikaa kuluu 10 minuuttia. Jos lisään illassa 10 kertaa, aikaa kuluu 1 minuutti 40 sekuntia. Kävelymatkaa kertyy maksimisaan 40 m. Kun olen joka tapauksessa 2 tuntia kotona, en koe tekeväni lämmityksen eteen mitään. Puiden teko ja muu touhu niiden kanssa vie 100 kertaisen ajan. En säädä vetoa tai muuta. Katson vain mittarista koska on aika päättää lämmitys. Kuulemma on terveellistä nousta joskus sohvalta.
En ole myöskään mikään vakio-olosuhteiden kannattaja. Pitäisi polttaa kattilaa vakioteholla vakio-olosuhteissa. Kiertoveden pitäisi pysyä vakiolämpötilassa niin kattilassa kuin pattereissakin. Sisälämpötilan pitäisi pysyä vakiolämpötilassa ympäri vouden, vuorokauden ja koko huushollissa. Jos vain keksitään laite joka vakioi jonkun toiminnan, niitä kaupataan ja ostetaan, niistä keskustellään näilläkin sivuilla ym. Ihmisen termostaatti toimii aika hyvin ja tasaa ympärstön lämpötilan niin että ruumiin läpötila pysyy melko vakiona. Vaatetuksella asiaa voi vielä edesauttaa. Kun tässä taloudessa ei ole enää eikä vielä vaippaikäisiä, annan huonelämmön muutella vuorokauden mittaan.
Kun nyt vesimiilun vesi on 34 astetta, teen tulet kun meinataan käydä saunssa ja suihkussa.
Kiitos ja anteeks, sanoi entinen hanuristi kun suosiota esitettiin.

[Rampe]

Kirjoitin hieman hutiloiden.. Tarkoitin, että tuosta puumäärästä kertyvä nokimääräkin on pieni. Itse tuhkaahan tulee suunnilleen jokin tietty % puunkulutukseen nähden.
Pahoittelen virhettä