Ariterm 35+ 2012, katastrofin edellä...

[vesimies]

Itselläni on tuollainen takkamallinen pellettilämmityskattila ja siinäkin saa aikaiseksi tuollaisen humppapalon.
Olen käsittänyt että tuo johtuu paine-erosta kattilassa ja piipussa. Silloin kun tuo humppapalo tulee niin tuntuu että koko kämppä tärisee. Ainakin tuossa omassa kattilassani tuo palo tulee jos kattilan puhallusteho on säädetty liian pieneksi ja loppuu heti kun puhallustehoa nostaa vähän.
En tiedä onko tuosta tässä tapauksessa mitään apua mutta laitoinpa minäkin lusikkani tähän soppaan 

[Emäntä]

Toihan oli mielenkiintoinen pointti! Hyvä että tulit kertomaan

Ei oo käynyt mielessäkään tossa vaiheessa nostaa imurin kierroksia, pikeminkin päinvastoin
Täytyy ehdottomasti kokeilla!

[Orlanni]

Arinan toimintaa voisi vielä kokeilla lyhyillä puilla siten, että latoisi ne poikittain varastopesään.  Silloin kaasuille jäisi vapaampi virtaustie puiden välistä palopesään. Ei tarvisi kierrellä poikittain edessä olevia puita.  Testillä selviäisi väheneekö humpaus ja jakaantuuko liekki tasaisemmin tuloaukkoon.

[ev3449]

Ei oo käynyt mielessäkään tossa vaiheessa nostaa imurin kierroksia, pikeminkin päinvastoin
Täytyy ehdottomasti kokeilla!

Eikös pitäisi selvittää mikä tuohon "humppapalona" esiintyvään tilanteeseen johtaa? Ei niinkää, että saatko sen loppumaan ko. tilanteessa imurin kierroksia nostamalla? (liioista kaasuista pääsee eroon kyllä nopeammin imemälle ne hormiin)

Vielä tuosta kattilan toispuoleisuudesta.

Täysin mahdollista, mut toistuu aina samaan aikaan...

Koitin lopputulilla kiskaista ton oikeen puolen ension 4:sta 2:n, liekki sammui.
Veti eka turkoosiksi ja heikoksi, sit sammui kokonaan. Vasemmalle puolelle ei tullut elämää...

Sellainen tarkennettu havainto vielä tosta liekistä:
Alkuun keskellä/koko pesän alueella,
0,5h jälkeen oikeella,
sit enemmän oikeella, vähän vasemmalla, keskiosa tyhjä.
Humppavaiheessa pesän yläosassa hajanaista sotkua, hädintuskin näkee alaosasta liekkejä.
Tosta kun tasaantuu niin alkaa pääosin palaan keskellä.
Ihan lopun sininen hiilloshäntä taas oikealla.

Jos tuota yrittää analysoida, niin eikö ole selvää ettei palo tapahdu tasaisesti koko arinan alalla?
Onko varmaa, ettei vasemmanpuoleisessa ensiöilman kulkureitissä ole suurempi virtausvastus? Tukossa tai onko mahdollista, ettei asentonäyttö vastaa todellista läpän aukeamaa (koottu esim. väärään asentoon? Tulen imurikäyttöisessä kattilassa ei pitäisi sammua vaikka 50% ei-aukoista suljetaan).

Tuo imurin tehonsäätö ko. kattilassa ei liene tarkoitettu muuhun, kuin vedon saattamiseen kohdalleen kyseisessä kohteessa. Jos hormissa ei ole vedontasaajaa, vaihtelee veto kuitenkin johtuen esim. ulkoilman lämpötilan vaihteluista ja tähän voidaan reagoida muuttamalla imurin tehoa. Kun veto on kerran saatu kohdilleen, ei ole tarkoitus tähän enää puuttua polton aikana. Polton säätelyyn on kattilassa ensiö- ja toisioilmaläpät.

Jos ilman kulku on todettu esteettömäksi, voisi kokeilla heti alusta muuttaa vasemman ja oikean puoleisten ei-aukkojen suhdetta. Kuitenkin niin, ettei kokonaisilmamäärä muutu. Eli esim. 1/2 asentoa oikeaa pienemmälle ja 1/2 asentoa vasenta suuremmalle. Jossain vaiheessa pitäisi tapahtua lainauksen mukaisessa käytöksessä muutos.

EDIT:
Varmuuden vuoksi yksi mahdollinen tapa selvittää tuota eroa virtausvastuksessa eri reittien välillä.

Kattilan ollessa sammuksissa:
- Ensiö- ja toisioilmaluukut kiinni.
- Hormin pelti auki.
- Imuri käyntiin. (tässä vaiheessa ei piipun päästä saa olla havaittavissa virtausta tai jossain on vuoto)
- Avaa asteittain esim. oikean puoleista ensiöilmaläppää ja huomioi alipaineen muutoksen. (tarvittaessa säätää imurin kierrokset niin, että muutos alipaineessa on mahdollisimman hyvin, laajalla säätöalueella todettavissa)
- Sulkee läpän ja tekee saman toisen puolen läpällä.
- Vertaa asentoja ja alipainelukemia.

Sama alipainelukema tarkoittaa samaa ilmamäärää. Eli läpät asentoihin joissa määrä oli yhteneväinen. Saman tasapainotuksen/vertailun voi tehdä toisioilmaläpille.

[geswas]

Itselläni on tuollainen takkamallinen pellettilämmityskattila ja siinäkin saa aikaiseksi tuollaisen humppapalon.
Olen käsittänyt että tuo johtuu paine-erosta kattilassa ja piipussa. Silloin kun tuo humppapalo tulee niin tuntuu että koko kämppä tärisee. Ainakin tuossa omassa kattilassani tuo palo tulee jos kattilan puhallusteho on säädetty liian pieneksi ja loppuu heti kun puhallustehoa nostaa vähän.
En tiedä onko tuosta tässä tapauksessa mitään apua mutta laitoinpa minäkin lusikkani tähän soppaan  

Minulla myös sama homma eli kun pesä kaasuuntuu kunnolla ja imuri säätyy pienelle savukaasujen takia niin humppaus alkaa jos ensioilma on liian isolla. Itse ratkaisin ongelman säätämällä ensiön niin pienelle ettei tuota noin rajua kaasuuntumista voi tulla koska ilmaa tulee niin vähän heti alusta asti.

Emäntä:
Koitappa vielä seuraavaan lämmitykseen, että nostat imurin kierroksia 10-15% ja säädät kylmästi ensiöilmat pari pykälää pienemmälle jo heti alusta etkä puutu säätöihin koko polton aikana. Toision säätelet kohalleen sitten kun pesällinen on parhaassa palossa.

[Emäntä]

Humppausvaihe ilmenee molemmissa tapauksissa, oli ensiot ja imuri sit isommalla tai pienemmällä.
Tuolta osin on polttokertoja useilla eri alipaineilla ja aina tilanne sama. Enkä tosiaan ole nyt enää sattunut noihin ensiosäätöihin polttojen aikana
Mitään helvetillistä riistäytymistä ei sensijaan ole enää tullut tuon itse tuunatun tulenhoitoluukun ansiosta.
Siinä kun ei pääse lämmittyään enää toisioilmat kulkeutumaan ensiopuolelle.

Ja, juu, ei toi imurin kierrosten nostaminen humppavaiheessa sen lopettamiseksi todellakaan ole mikään ratkaisu, mutta ihan vaan mielenkiinnosta vois kokeilla

Pikkupuilla en ehkä uskalla tehdä mitään toisinpäin latomista pohjalle, kauhistuttaa ajatuskin josko seurauksena on sit yhtäjaksoinen 3 tuntinen holvaus & savu helvetti  
Toi kun nyt kuitenkin lähtee lähes varmuudella palaan alkuunsa tasaisesti ilman suurempia savuhaittoja....

Ton puoli/puoli alipainetestin kylmällä kattilalla vois nyt vielä toteuttaa.
Silmämääräisesti ei löydy mitään syytä miksi vasemmalta puolen ei kulkeutuisi läpi samaa ilmamäärää kuin oikealta, noi räppänämekanismit on tullut otettua auki monenmonta kertaa ja kasattua aina täsmälleen samoin.
Ja joka lämmityskerran alussa tarkastan vielä aina ton luukun ettei ilmasäleiköissä ole mitään ylimääräistä ja että säätöluukut liikkuu kunnolla.
Nyt tonne ei ole päässyt kertymään tervasittaa yms niin kuin joskus aiemmin, muutenkin tervaaminen on vähäisempää kun ajetaan suuremmilla savukaasuilla (suuremmilla ilmamäärillä & alipaineilla).

*edit*
Juu, imurin tehonsäätö on tarkoitettu laitettavaksi kerralla kohdilleen eikä siihen ole tarkoitus enää sen jälkeen kajota.
Ylipäätään on hankala säädettävä, ohjainboxista saa mennä monen valikon kautta että pääsee imurille.
...aikansa kun tota turhia räplää niin hajoo vielä koko pilipali boxi...

[Orlanni]

Pikkupuilla en ehkä uskalla tehdä mitään toisinpäin latomista pohjalle, kauhistuttaa ajatuskin josko seurauksena on sit yhtäjaksoinen 3 tuntinen holvaus & savu helvetti  Järkyttynyt

Kokeilun voisi suorittaa latomalla vain alimmaiset puut poikittain, esim. 20 cm paksuudelta. Voisi todeta ainakin pysyykö liekki tuloaukon levyisenä ja syntyisikö se kierre palotilaan.

[geswas]

Humppausvaihe ilmenee molemmissa tapauksissa, oli ensiot ja imuri sit isommalla tai pienemmällä.
Tuolta osin on polttokertoja useilla eri alipaineilla ja aina tilanne sama. Enkä tosiaan ole nyt enää sattunut noihin ensiosäätöihin polttojen aikana 

Ok. Jostain syystä kaasua tulee tuossa tilaanteessa kuitenkin enemmin mitä tuo palopesä pystyy hallitusti polttamaan ja kattila meinaa ns. "tukehtua" liian rikkaaseen seokseen. Tuota ei mielestäni voi tapahtua jossei kaasutuspuolelle tule jostain liikaa ilmaa siihen nähden mitä kattila kerkeää kaasuja polttaa eli veikkaisin että se ensiö on edelleen ollut sitten aiemminkin aina liian isolla tai sitten on jossain ilmavuoto tai imuri liian pienellä.

[Emäntä]

Kas kun se liekki pysyy kokolevyisenä aina alussa, varmaankin sen aikaa mitä ton about 20cm kerroksen palamiseen muutenkin menisi  

JOS sais ton liekin pysyynkokolevyisenä niin toi humppaus vois ehkä hävitä silläkin  

Ension pienennys ja imurin nosto = suurempi alipaine, ja tossahan on koitettu jo mennä yli 100 pa:n lukemissa, mikä tehtaan mukaan ei ois suotavaa  
Ohjeistus kun on 30-40 käyttiksestä riippuen,mja labratyypin mukaan on "turvallista" ajaa jopa 23 pa lukemassakin, sen alle ei sais mennä...

Sitä en tiedä miksi ei yli 100 eikä alle 23, mut ainakin toi alempi on tähänastisten kokemusten perusteella poissuljettu vaihtoehto, ja taas hirmu paljo yli 125pa lukemat on kans jo niin ja näin...

Voi rähmä tätä mysteeriä, järki loppuu  
...ja tehtaaltakaan ei vieläkään ole kuulunut mitään... Odottovan aika on pitkä...
Ei yhtään tekis mieli alata uhkaileen kuluttajasuojalla  

...taitaa käydä suunta kohti rautakauppaa, jos koittais vähän kuristaa tota palo-aukkoa parilla tiilenpalalla...
Toisaalta ei kyllä inspiroi kuristaa sitä ainakaan vasemmalta puolen kun ei sielä nytkään tapahdu mitään....
Ja jos kuristaa vain oikeelta niin sit saattaa "palaa vinoon" entistä pahemmin ja holvata oikein huolella.

[vesimies]

Tarkoituksenani oli sanoa että tuo puhallin olisi jatkuvasti kovemmalla teholla ei vain humppapalon alkaessa.
Pellettikattilassahan tuo puhallin jota tarkoitin puhaltaa ilmaa palopäähän lisää ja kun nostan sen tehoa niin tuo humppaus loppuu.
Eli todennäköisesti sinun kattilasi ei saa jostain syystä tarpeeksi ilmaa palon aikana jolloin liekki ikäänkuin tukehtuu kattilassa ja siitä johtuu tuo humppaaminen ( piipun veto imee väkisin ilmaa kattilasta enemmän kuin kattilaan tulee).
Mielestäni ei kannata ryhtyä modailemaan liekkiä tai muita poppakonsteja vaan tulisi ensin saada palotapahtumaan tarpeeksi ilmaa.
Puunpolttaminen vaatii paljon enemmän ilmaa kuin pelletin polttaminen joten siksi ongelma ilmenee vaan tuossa puunpoltossa.
Toivottavasti pannuhuoneeseen tulee tarpeeksi korvausilmaa jotta tuo palotapahtuman ilman lisääminen  tosiaan voi onnistua.
Millainen yhdysputki on kattilan ja hormin välillä? onko pitkäkin, onko eristetty putki vai ihan eristämätön. Jos on pitkä ja eristämätön niin sekin voi aiheuttaa tuon palotapahtuman sekoamisen, itsellä kävi niin pellettikattilassa.

[Orlanni]

Pystyisikö sitä paloaukkoa kuristamaan korkeussuunnassa?  Tulitiililaattoja on saatavana muistaakseni 25mm paksuinakin. Sellaisella laatalla voisi myös tukkia sitä pystyarinan reijitystä.

[Emäntä]

Tota oon itsekkin miettinyt, mutta kun se pitäis saada periaatteessa kutistettua yläreunasta että sais halutun lopputuloksen, ja se kyllä kovin äkkiä onnistu  
Alareunasta kutistamalla saattaa olla ei toivottuja vaikutuksia....
Koitetaan nyt kutistaa varovasti reunoilta eka.

Sivusuunnista noita on kutisteltu ja tehtaallakin kai on joku sivusuunnan kutistustiili valikoimas.

Vesimies, juu, kyllä tarkoituksesi meni ihan perille
Pikatestillä saan vain testattua että onko meillä humppauksen ydin liian vähäinen ilman saanti

Toi ilmamäärän hillitön lisääminen vaan pahimmillaan saa kaiken lämmön karkaan piippuun, teki sen sit ensiota avaamalla tai imurin nopeutta nostamalla.
Ja julma fakta on että mitä rajummin (suuren ilmamäärän takia) toi palaa niin sitä suuremmalla todennäköisyydellä piipusta tulee jotain kyseenalaista.

Korvausilmaa tulee pilvinpimein, siitä ei ole tässä kohteessa pulaa.

Yhdysputki pannun ja piipun välillä on pituudeltaan 47cm joka itseasiassa on suurimmilta osin kattilan mukana tullutta osaa, tiilenvahvuuden verran on sit "omaa osaa" jolla yhteydes tillipiipun sisällä olevaan teräsputkeen. On pääosin eristämätön, piippuun meno kohdassa on villaa jkv tilkkeenä.

Hittolainen etten sit saanut sitä alipainemittaria tälle iltaa, ei siis onnistu toi ilmaluukkujen virtaaman testaaminen  

[ev3449]

Kausaliteetti eli syy-seuraussuhde. Jos hyväksyy faktan, että syy esiintyy ennen seurausta, niin voiko seuraukseen puuttumalla vaikuttaa varsinaiseen syyhyn (aiheuttajaan)?

Johtuuko "humppapalo" jostain? Entäpä toispuoleinen liekki? Eivätkö nämä ole seurausta jostain?

Noitten tehtyjen muutosten tarkoitus on saada olemassa olevia kattiloita toimimaan suunniteltua paremmin. Tässä tapauksessa ei taideta olla vielä ihan niin pitkällä.
Sitten, kun perusasiat on hallinnassa ja palamista pystytään säätelemällä halutunlaiseksi muokkaamaan, saatetaan törmätä kattilan rakenteen asettamiin rajoihin ja on aika tehdä mahdollisia parannuksia.

[Emäntä]

Juu, on hyväksytty syy-seuraus-suhde, vaan se helkutin syy ei ole edelleenkään selvinnyt!  
Ei kummassakaan tapauksessa. Ja kyllä sitä syytä on tullut täälä ihan huolella haettua vaikka äkkiseltään näyttäiskin että täälä räpellellään ihan mitä sattuu ilman mitään päämäärää.
ja jälleen ilmeisesti mun sekavan ulosannin seurauksena on päässys syntymään vaikutelma että en ensisijaisesti yritäkkään saada tuota toimimaan tehdasasetuksilla.
Täs on keskusteltu paljon kaikenlaista ja aihepiiri on kiinnostava & olen utelias, siitäkin huolimatta että tämänhetkinen tilanne on vähintäänkin hanurista.

Tänään sain humppaukset aiemmin ja ihan omalla toiminnalla, liekki oli oikeella joten väänsin vasemmalta puolen lisää ensiota & vähensin oikeelta. Ei oikein tykännyt mun räpläilyistä mut rauhottu kuitenkin kohtuu nopeesti.

Liekki on nyt ollut keskemmällä noilla virityksillä, mutta mitään absoluuttista totuutta tässä on turha alata julistamaan.
Toisio säädöistä en tässä vaiheessa ole saanyt mitään selkoa miten ne pitäisi olla, tähän mennessä kehittyneet lienkinlukutaidot ei riitä tähän uuteen tilanteeseen.

Ja, joo, on  tuola nyt ne pikku kuristustiilen palat nielun molemmin puolin, mutta ei ne ainakaan alkuun mitään autuutta tuntuneet tuovan.
Ja mahdottomuus sanoa korjasko toi ilmojen toispuolinenkaan annostelu mainittavasti tilannetta.
Ainakaan sytystys noiden pikku tiilenpalojen kanssa ei ollut ihan yhtä vakuuttava esitys kuin aiemmin.

No, pitää huomenna koittaa tehä noi eri puolien ilma mittaukset kun saa alipainemittarin.

[jiihuima]

En tiiä, onko tästäkään mitään apua, mutta hiukan vaan omaa käsitystä kattilan läpi menevästä ilmamäärästä ja säätämisestä.

Jos meillä on joku tietty aukko, mistä ilmaa päästetään kattilaan ja tietty alipaine vaikka nyt imurilla tuotettuna, saadaan siis joku määrä ilmaa menemään kattilasta läpi. Sama ilmamäärä saadaan menemään myös pienemmällä alipaineella jos ilma-aukko on isompi. Näin imurin kierrosten lisääminen ja ilma-aukkojen pienentäminen samassa säätövaiheessa on toisiaan kumoavia toimenpiteitä. Jos ilmamäärä saadaan aikaan pienellä aukolla (tai aukoilla tässä tapauksessa), on pienenkin aukkomuutoksen vaikutus prosentuaalisesti iso, säätäminen vaatii enemmän tarkkuutta. Jos taas sama ilmamäärä tehdään isommalla aukolla ja pienemmällä alipaineella, säätö olisi helpompaa kun pieni aukon muutos vaikuttaisi prosentuaalisesti vähemmän. Ongelmia voi aiheuttaa myös isolla alipaineella ajettaessa säätöjen pienetkin erot muuttuvat merkityksellisiksi, ilma kulkee siitä, mistä helpoiten pääsee. Tässähän molempia ensiö ja toisioilmoja säädetään kumpaakin kahdesta aukosta. Missä ne säädöt nyt on sitten olleetkaan isolla alipaineella?

Hiukan samaa tuossa jo olikin aiemmin, että yrittää mitata säätöjen tasaisuutta. Piipun vedon paraneminen lämmetessään voisi vaikuttaa lisää sotkevasti, kun kesken kuitenkin palo muuttuu toispuoleiseksi.