Ariterm 35+ 2012, katastrofin edellä...

[Orlanni]

Kannattaisi varmaan käyttää jäljellä olevat voimavarat pannun toiminnan parantamiseen ilman sen kummempaa säätöautomatiikkaa.  Sisäpiippu näytti pysyvän kuivana, eikä siellä seilaa kondenssivettä välillä höyrystyen ja tiivistyen, joten nyt kannattaisi keskittyä arinan ja palotilan toimintaan ja ennen kaikkea siihen että ainakin osa paloilmasta saataisiin sekoittumaan puukaasuun heti arinan jälkeen. Samalla varsinaisen toisioilman syöttö pysyisi sen verran pienenä, että liekki saattaisi pysyä ketunhäntänä ja viipyisi palotilassa hieman kauemmin.
Tuo varaajan lämpenemisen arviointi on aika vaikeaa, jos lämmityskierto pattereille on toiminnassa. Patteripiirissä voi olla "lämpövelkaa" ja lähes koko latausteho painuu suoraan patteripiiriin ensimmäisen tunnin aikana.

[Emäntä]

Juu, perus siisti kohtalainen lämmityskerta on ykköstavoite, jos joku metodi löytyy millä sellasia sais suht säännöllisesti niin se ois tosi iso juttu.
Hifistelyt antakoot odottaa itseään.

Tota varaajan lämpenemistä ei liioin pysty mitenkään tarkasti analysoimaan, julma fakta on se että tossa on tasan yks luotettava mittari ja se on lähes pohjalla, lataajapumpulle lähtevän putken juuressa.
Lisämittareiden asennusmahdollisuuksia ei kohtuudella ollut.
...toi on tullut "muurattua" niin huolella omaan poteroonsa et pitäis purkaa yks seinä ja erinäinen määrä täysinäisiä hyllymetrejä siitä, joten olkoot. Ainakin toistaiseksi.

Toi eilinen kommentti oli vain keskiarvosta huomattavan mainittava poikkeus, ja niin kuin aiemmin totesinkin, sitä lämpövelkaa putkistossa oli edelliseltä päivältä.

Noi mun lämpenemis arviot on siis karkeeseen keskiarvoon verrattuja kun poltetaan täysiä pesällisiä samanlaista puuta säännöllisin väliajoin, suunnilleen samoilla savukaasulukemilla ulkolämpötilan ollessa kutakuinkin sama.
Karkeesti varaajan pohja lämpee n. 35-40 astetta ja lähdössä on pääsääntöisesti 32-34 astetta.
Eilen nousi 35:stä 42:n, eli jkv jäätiin keskiarvosta
Edellisiltana jäi 71:n.

Mutta jos pannun lämpöjä ei tahdo saada juuri 77-79 asteesta mihinkään niin eihän tässä hirmuisia voi odottaa.

Anyway, liekki ja sitä kautta savuttomuus ovat kuitenkin toistaiseksi tärkeimmät.
Kyllähän tonne puuta pistää jos ei tarvi koko korttelia myrkyttää...
Mut jos jokainen tunti on silkkaa helvettiä niin sit alkaa lämpenemättömyyskin käymään jo kupoliin.

[Erbish]

Ei muuta kun uuden kiven valmistus käyntiin niin saat palamaan niin kuin linkissä.
http://youtu.be/RkL9dbyZ1IU

Noissa sinun filmeissä tuo palo näytti aika rauhalliselta verrattuna noihin omiin testeihini nähden.

[Orlanni]

Pannun lämmöt käyttäytyy juuri noin normaalitilanteessa. Tuo 78 astetta tarkoittaa jo yli 30 kw tehoa, jos varaajasta otetaan pannuun n. 30 asteista vettä ja latauspaketissa käytetään 72 asteista termostaattia. Termostaattihan alkaa avautua 72 asteessa ja on täysin auki noin 82 asteessa.
  Pannun antama teho määrää millä lämpötilalla vesi menee pannusta varaajaan. Esim. 72 asteessa latausteho on nolla, 75asteessa  jotain 15 kw, ja 78 asteessa noin 35 kw, ja 82 asteessa ainakin 60 kw.  Näin menee jos varaajalta tuleva vesi on viileätä. 
    Kun varaaja on myös alaosastaan lämmennyt noin 75 asteeseen alkaa ikään kuin toinen kierros, kun latauspumpulle tuleva vesi on valmiiksi kuumaa, niin tarvitaan pannun jäähdyttämiseksi huomattavasti suurempi vesivirtaus, eli termostaatti on oltava huomattavasti enemmän auki. Sehän merkitsee että lämpötilan on oltava korkeampi eli käytännössä lämmöt nousee vasta sitten  80-90 asteeseen.  Jos lisäisit vielä puita pannuun, niin huomaisit varmaankin tämän ilmiön

[Emäntä]

Mä varmaan aattelen tän liian yksinkertaistetusti kun katon vain että toi lataajapumppupaketti päästää pannun palaamaan kylmimmillään 58 asteista vettä?

Erbish, juu, noissa mun pätkissä alipaineet on olleet varmaan aika paljon alhaisempia kuin sulla
Nyt kun toi liekki tahtoo painaa pääosin olus pesästä niin ei oo vastaavaa järkee revitellä sitä kovilla alipaineilla, vaatii tosiaankin ne uudet "kivetykset" siinä tapauksessa

Miten tota, muistatko aikaa ennen noita sun omia kiviä, painoiko liekki suorinta tietä ulos pesän yläaukosta?
*edit* näytti se tuossakin klipissä vielä ulos pyrkivän vaikka kunnolla kaarelle vetikin

[Maatilallinen]

Mä varmaan aattelen tän liian yksinkertaistetusti kun katon vain että toi lataajapumppupaketti päästää pannun palaamaan kylmimmillään 58 asteista vettä?

Erbish, juu, noissa mun pätkissä alipaineet on olleet varmaan aika paljon alhaisempia kuin sulla
Nyt kun toi liekki tahtoo painaa pääosin olus pesästä niin ei oo vastaavaa järkee revitellä sitä kovilla alipaineilla, vaatii tosiaankin ne uudet "kivetykset" siinä tapauksessa

Miten tota, muistatko aikaa ennen noita sun omia kiviä, painoiko liekki suorinta tietä ulos pesän yläaukosta?
*edit* näytti se tuossakin klipissä vielä ulos pyrkivän vaikka kunnolla kaarelle vetikin

Niin, siis kattilaan menee 58 asteista vettä ja kattilaveden lämmöt pyörii jossain 78-80 asteen tuntumassa? Onko latauspumppu täydellä teholla? Jos on niin kattilan teho on kyllä riittävä, nouseehan lämpötila jopa yli 20 astetta.

Tuosta varaajan lämpenemisestä, jos katsot yhtä mittaria pohjalla niin eihän se lähde nousemaan ennenkuin varaaja on lähes "täynnä". Ja sitten kun lähtee niin se voi nousta todella nopeasti. Esimerkiksi minulla vartissa nousee n. 30 astetta.

Eli tuon 42 ja 71 asteen kertojen välillä ei välttämättä ole kyse kuin n. 15 minuutista ja "muutamasta" puusta.

Jos sinun ei tarvitse lisätä verkostoon useasti vettä, niin voit arvioida lämpenemistä eri lämmityskertojen välillä melko luotettavasti verkoston paineen noususta.

[Orlanni]

Erbish, olisiko hullumpi idea hankkia uusi alatiili ja porata siihen muutama 8mm reikä nielun kapeimman kohdan jälkipuolelle?
Toisioilmaa olisi sopivasti saatavilla tiilen alapuolella. Kustannukset olisivat alle satasen ja entinen tiili olisi vaihdettavissa paikalleen jos kattila menee takaisin tehtaalle.
Minkälaiset vaikutukset arvelisit tuon muutoksen aiheuttavan palokammiossa olevaan liekkiin?

[Heater]

Pannun lämmöt käyttäytyy juuri noin normaalitilanteessa. Tuo 78 astetta tarkoittaa jo yli 30 kw tehoa, jos varaajasta otetaan pannuun n. 30 asteista vettä ja latauspaketissa käytetään 72 asteista termostaattia. Termostaattihan alkaa avautua 72 asteessa ja on täysin auki noin 82 asteessa.
  Pannun antama teho määrää millä lämpötilalla vesi menee pannusta varaajaan. Esim. 72 asteessa latausteho on nolla, 75asteessa  jotain 15 kw, ja 78 asteessa noin 35 kw, ja 82 asteessa ainakin 60 kw.  Näin menee jos varaajalta tuleva vesi on viileätä. 
    Kun varaaja on myös alaosastaan lämmennyt noin 75 asteeseen alkaa ikään kuin toinen kierros, kun latauspumpulle tuleva vesi on valmiiksi kuumaa, niin tarvitaan pannun jäähdyttämiseksi huomattavasti suurempi vesivirtaus, eli termostaatti on oltava huomattavasti enemmän auki. Sehän merkitsee että lämpötilan on oltava korkeampi eli käytännössä lämmöt nousee vasta sitten  80-90 asteeseen.  Jos lisäisit vielä puita pannuun, niin huomaisit varmaankin tämän ilmiön

minulla on 72c termari. Ja energiamittaus mistä näkee siis myös tehon.
pannusta lähtee 78-79c vesi ja varaajasta tulee sekoitusventtiilille esim 37c vesi. Tehoksi näyttää 23kw.
teho on koko ajan sama koska poltin on säädetty tuohon tehoon.
lopussa varaajaan tulee 86c vesi ja varaajasta lähtee jotain 57c. Ja teho edelleen 23kw
varmaan mulla pienempi pumppu. Eli virtausnopeudesta riippuvia

[markkulievonen]

Niin, ei kattilan lämpötila kerro tehoa. Yksinkertaisin tapa on laskeskella  kattilan teho, jos tietää lämmitettävän vesimäärän ja kohotetun lämpötilan ja missä ajassa lämmitys on tapahtunut. Termostaatti saisi tässäkin tapauksessa  olla korkeampi  avautumislämpötilaltaan.

[Emäntä]

Tuolahan on nyt se vaihtopumppu kiinni ja sen tehoalueet ei ole samat kuin alkuperäisessä pumpussa.
Alkuperäistä pumppua käskettiin tehtaan toimesta pitää 2:lla.
Tää uusi pumppu on 2:lla tehottomampi kuin vanha, mutta taas kolmosella reilusti tehokkaampi kuin vanha 3:lla.
Tää on nyt mulla ollut pääsääntöisesti 2:lla, vasta jos lisää puita ja varaajan pohjakin jkv lämminnyt niin on syytä heittää 3:lle.

Meiltähän löytyy tohon lataajapumppuun myös 80 termari, mutta sen kanssa tahtoi vain käydä niin että ei aukea ollenkaan, tai ihan muutamaksi minuutiksi sillointällöin.
Nyt toi 72 paikoillaan (taas tehtaan määräyksestä, vaikka aluksi viime keväänä laittoivat hommaamaan 80:n "vian korjaamiseksi").

Varjaan pohja todellakin lämpeää vasta viime metreillä niin kuin kuuluukin, jos pumpun laittaa kolmoselle niin sit lämpee nopeemmin. Mutta mitä nyt olen kaikkea tässä lueskellut niin olen käsittänyt että varaajaan pitäisi saada kunnon kerrostumat ja senkään takia en sitten ole katsonut aiheelliseksi pitää tuota pumppua täysillä.
Mutta jos sen laittaa täysille niin sit saa pumpulta pannulle palaamaan pari kolme astetta lämpimempää vettä.
2:lla 58-60 ja 3:lla 60-62 suunnilleen.
...ei liene vaarallista jos nyt pari astetta viileempänä menee?
Tokikaan sitä 70 asteista käyttiksen määrittämää paluuta ei tolla termarilla saada, 80:llä päästään 68:n tietämille.

Mutta jos toi kattilaveden lämpö 77-79 on ok, niin hyvä.

Semmonen juttu tässä on vielä askarruttanut että pannusta pumpulle menee aina n. 4 astetta viileempää vettä kuin mitä pannussa.
Kun pannun lämmöt on välillä 76 niin alkaapi sulkemaan tota termaria
Ja sit oon miettinyt että termari on kovin vähän auki kun pannussa on 78 ja pumpulle menee 74...

Toki noi nyt sit tietenkin muuttuu kun varaajan pohja alkaa lämmetä, pannu lämpee 80-81, termarille menee lämpimempää & avautuu enemmän ja pannulle palaa lämpimempää jne, mutta kun se ei aina oikein tahdo lämmetä ihan niin kuin toivois

Orlanni, mä luulen että ton tiilen alapuolella on pelti johon sit pitää myös vastaavasti tehä reikiä...
Erbishi lienee tehnytkin?
Toi tiilihän on helposti tehtävis itsekkin kun vaan on oikeanlaista valumassaa.
Mitäs Erbish käytitkään noihin?

[jolla]

Tuolahan on nyt se vaihtopumppu kiinni ja sen tehoalueet ei ole samat kuin alkuperäisessä pumpussa.
Alkuperäistä pumppua käskettiin tehtaan toimesta pitää 2:lla.
Tää uusi pumppu on 2:lla tehottomampi kuin vanha, mutta taas kolmosella reilusti tehokkaampi kuin vanha 3:lla.
Tää on nyt mulla ollut pääsääntöisesti 2:lla, vasta jos lisää puita ja varaajan pohjakin jkv lämminnyt niin on syytä heittää 3:lle.

en nyt tiedä mikä pumppu siellä, mutta lataajapumpuksi noista uusista eco/energiasäästö/vajaatehoisista itsesäätyvistä ei ole, ne kun toimivat latauspumppuna juurikin päinvastoin kun pitäisi
tai ehkä tilanteessasi tuovatkin korjauksen alilämpöiseen kattilaan

[Emäntä]

Toi on vielä vanhaa mallia, ei näitä uusia taajuusmuuntajavirityksiä, ainut mitä onnistui enää saamaan, siks väärän tehoinen. Joku maalämpöpumpun maapiirin pumppu

[ev3449]

Onko Emännällä jonkinlainen ajatus siitä, mitä näiden ongelmien selvittäminen vaatii?
Minkälaista tietoa tai ohjeita esim. foorumilta pitäisi saada, että homma jollain tapaa etenisi?

Kun lukee vaikka ensimmäisen sivun viestit, ymmärtää siellä 3-4 henkilön kirjoittamat asiat ja karsii mahd. viat yksi kerrallaan, opettelee säädöt kuten neuvotaan, niin eikö homman pitäisi edetä?

Fakta on, että yhdellä pesällisellä ei 2500 litran varaajaa kylmästä kuumaksi saa. Valmistaja sanoo, että pesällinen tuottaa 120kWh (tuskin huonolla poltolla pääsee lähellekään tätä). Se nostaa varaajan lämpötilaa ilman kulutustakin vain 40C, joten alamittarin lukema ei kerro yhtään mitään...

Kuullostaa myös kovin oudolta, että kaikki lämmitykseen liittyvät laitteet (kattila, latausryhmä jne.) olisivat kerralla, aluksi toimittuaan hajonneet? Jos kattilasta lähtee esim. 80 asteinen vesi ulos, jäähdytetäänko se matkalla lataustermostaatille 4 astetta, vai miten se voi muuten olla sinne päätyessään kylmempää? Oletteko jossain vaiheessa kääntäneet termostaatin tai latauspumpun pyörimissuunnan väärin päin?

Keskity olennaiseen ja etene loogisesti. Säädöt on aina kompromissi tuossa kattilassa. Mikään kattila ei voi palaa kiinteillä säädöillä, olosuhteiden vaihdellessa, aina täysin savuttomasti, hyväksy se.

 

[Markku]

Jos tonne talouteen ei saada todellista asiantuntijaa paikalle ei asia ratkea tällä foorumilla. Kukaan meistä ei tiedä kattilalaitoksen todellisesta tilasta juuri mitään.
Oma skeptinen näkemys tässä on, että emäntä pyörittää meitä kuin pässiä narussa.

[jolla]

minä oon heti, kun tuo nimimerkki ilmestyi, mieltänyt että se on se topi vai mitä muita niitä nyt oli
ihan hyvää viihdettä ja palstalla on vähän vipinää