Umpimähkään päivitystä

[jolla]

Ei ollut puhe täyttämisestä, vaan virtausvastuksen voittamisesta nosto korkeudella, esimerkinomaisesti ihan kirjaimellisesti.  

virtausvastuksella ja nostokorkeudella kun ei ole mitään tekemistä keskenään, sitähän olen yrittänyt selittää

siis kirjaimellisesti esimerkinomaisesti jos verkoston korkein kohta on 1metri tai 7metriä virtausvastus on sama jos verkoston pituus on sama

[repa]

Ite olen jo vuosia käyttänyt "kalvollista avopaisuntaa" eli paissari ylösalaisin ja venttiili hattuineen pois. Tuossa paissarin hyötysuhde on 100 ja minimissään 3 % vesitilaavuudesta riittää paissarin kooksi.
Tuossa yhdistyy molempien hyvät puolet: pieni koko, ilma ei ole vedenkanssa kosketuksissa, paine on lähes vakio joka tilanteessa jne.

Meillä pelle/propelli pelottomilla/päillä toimii avopaisunta vaikka patterit olis kerrosta ylempänä. Insinöörit tarvii parimetriä painetta ylimpien patterien yläpuolelle, jotta toimi ( eikä aina sittenkään    ).

Tolle kelv... kalvolliselle avopaisunnalle tietty pitäs oma käyttöohje laatia, kun toiminta hiukka poikkeaa totutusta    .

Vesipuolelta kaasut liukenee suht nopeasti ns. "hapettomaan veteen" ja poistuu sitten normaali ilmauksenyhteydessä kun kattilaa "keittää" sopivasti. Veteen liuenneet kaasut sisältää typpeä 79 % ja happea 21 % ( normi ilman koostumus ). Happi yleensä ehtii lämpösessä reagoida rautaosien kanssa, typpi poistuu ilmaamalla.

virtausvastuksella ja nostokorkeudella kun ei ole mitään tekemistä keskenään, sitähän olen yrittänyt selittää

siis kirjaimellisesti esimerkinomaisesti jos verkoston korkein kohta on 1metri tai 7metriä virtausvastus on sama jos verkoston pituus on sama

Eriasia samoin termein vai sama asia eri termein. Tuolla perustietoa pumpuista s.52 alkaen selitetään nostokorkeus, painehäviö jne.


http://78.47.78.242/kodinrakennus.com/Tuote_kortit_kuvat/Grundfos/Lampojohtopumput/grundfos_lammitys_esite.pdf

[AnssiKo]

virtausvastuksella ja nostokorkeudella kun ei ole mitään tekemistä keskenään, sitähän olen yrittänyt selittää

siis kirjaimellisesti esimerkinomaisesti jos verkoston korkein kohta on 1metri tai 7metriä virtausvastus on sama jos verkoston pituus on sama

Verkoston korkeudella ei olekaan mitään tekemistä pumpun luoman paine-eron kanssa, enintään ehkä ekoja ilmoja poisteltaessa Ja pumpun maksimi nostokorkeus on aika eri tason juttu, kun puhutaan vaiks (pora-)kaivopumpusta. Niistä löytyy yleensä enempi nostokorkeutta, ja niissä sen lopahtaminen on silti yleisempää. Ja vaiks ei loppuis, tuotto laskee ku lähestytään rajaa.

Ja juu, vaiks pumppu tekee tietyn paine-eron, sitä samaa arvoa ei pysty mittaamaan muualta verkostosta, koska virtausvastus. Staattinen paine taas ei riipu virtauksesta. Pumpun käydessä on aika hankala erottaa jostain kohtaa putkistoa, mikä osa kohdan painetta on staattista ja mikä pumpun aiheuttamaa.

[AnssiKo]

Eriasia samoin termein vai sama asia eri termein. Tuolla perustietoa pumpuista s.52 alkaen selitetään nostokorkeus, painehäviö jne.

http://78.47.78.242/kodinrakennus.com/Tuote_kortit_kuvat/Grundfos/Lampojohtopumput/grundfos_lammitys_esite.pdf

Juuh, esitteen laskentamallillahan putkiston virtausvastukset voi laskeskella, oli sit patteri- tai lattialämmitysputkisto, latauskierto tai erilliskierto. Tai sitä vaiks raakavesisysteemi. Tjmsp.

[Pähkäilijä]

Oiskohan tää painekeskustelu parempi erottaa pois aloittajan lämmitysprojektista ja liittää tuonne mistä otin lainauksen tänne...?

[jolla]

Joten jos ei viitti kanniskella vesiä ämpärillä vaikka parin-kolmen metrin nostokorkeudelle, voi saman homman hoitaa pumpulla. Sellainen 0.2 - 0.3 bar paine-ero hoitaa saman homman, tosin virtaus on aikast paljon tasaisempi.  

tämä on se, mihin vastasin.
olen sen nyt lukenut 10 kertaa ja en ymmärrä, mitä tarkoitat. miten liittyy keskuslämmitysjärjestelmään?
miten tuo käytännössä voitaisi toteuttaa?
mutta ei se mitään, ei minun kaikkea tarvitsekaan ymmärtää

minä lopetan tämän pohdiskelun, liian hapokasta

[AnssiKo]

tämä on se, mihin vastasin.
olen sen nyt lukenut 10 kertaa ja en ymmärrä, mitä tarkoitat. miten liittyy keskuslämmitysjärjestelmään?
miten tuo käytännössä voitaisi toteuttaa?
mutta ei se mitään, ei minun kaikkea tarvitsekaan ymmärtää

minä lopetan tämän pohdiskelun, liian hapokasta

Vähän graafinen kuvaus mulla, myönnän.

Mutta siis joo, paine-ero on potentiaalienergiaa, sitä saa aikaiseksi vaikka ämpärillä vettä nostelemalla. Tai pumpulla pumppaamalla. Ämpärivertaus kompuroi siinä, et ämpärillinen olis tilapäisesti poies systeemin tilavuudesta. Ja siinä, et ämpärillä nosteltu paine-ero palautuis helpointa tietä, ilman takaiskuventtiiliä.

Ei tässä nyt mitään sen rajumpaa erimielisyyttä oo, nähdään vain ihan sama asia vähän eri laseilla.

[seppol]

Minä tarkoitin sitä että kun lämpimänä paine verkoston alosassa on 1,4 niin kun vesi jäähtyy 10 - 20 asteen lämpötilaan, yläkerran paine laskee niin että alakerrssakaan ei ole mittarin mukaan juuri painetta. On huomattava että verkostopaineen mittarikin näyttää nollaa kun painetta absoluuttisesti on 1 bar. Siis jos se näyttää 0,1, todellisuudessa painetta on 1,1 bar. Jos minä avaan yläkerran patterin ilmaruuvia koko vesimäärän ollesa 10 astetta, ilmaa menee patteriin päin.
Jos varoventtiilin avautumispaine on 1,5 bar, painetta on 2,5 ja höyrytaulukosta katsotaan sen kohdan avot. Vesi kiehuu 125 asteen lämmössä, veden tilavuus on 1,0654 kuutiodesiä / kg, höyryn tilavuus on 0,8913 kuutiometriä / kg ym.
Kun vesi jäähtyy 20 asteeseen se kiehuu 0,02 bar absoluuttisessa paineessa. Jos painetta edelleen vähennetään vesi muodostaa kylläistä höyryä tyhjään tilaan kunnes paine on edellä mainittu.

Tuo 1,5 bar ylipaine ja sen aiheuttama 25 asteen lisälämmityvara helpottavat tuntuvasti veden lämmittämistä 100 asteeseen suljetussa tilassa. Nämä 1,5 bar ja 125 astetta on otettu huomioon myös painelaite säädännössä. Näihin arvoihin saakka valmistajat voivat tehdä kattiloita omavalvonnalla ilman vuosikatsastuksia. Samoin me tavalliset lämmittäjät voimme käyttää niitä ilman erikoiskoulutusta ja pätevyyttä.

Jos kattilalla vain lämmitetään, kovin paljon yli 100 asteen ei kannata mennä. Normaalisti kaukolämmössä veden lämpötilat on 105 - 110 astetta talvella. Kesällä vahemmän. Jos taas ruvetaan sähköä tekemään lämpötilat on vähän toiset. Kaukaan voimalan piippu näkyy tähän ikkunaan. Siellä paine on 115 bar jolloin vesi on 320 astetta. Höyry vielä tulistetaan 550 asteeseen.

Noista virtaukista vielä sen verran että jos on kysymys pienestä kohteesta vaikka omakotitalosta, staattista painetta kannattaa käyttää apuna veden ylös nostamiseen. Jos taas virtausvastukset muodostaa suurimman osan vastuksesta, ei staattista painetta kannata lisätä. Jos esimerkiksi putkisto on 10 kilometriä pitkä josta vastukset on 5 bar ja putki käy 50 m korkeudella, ei kattilaan kannata puskea 10 bar staattista painetta.
Grundfosin ohje on oikein. Tosin virtausvastuksen ja nostokorkeuden vois laskea yhteen kun piirretään vastuskäyrä. Silloin se ei lähde origosta vaan ylempää. Käyrän muoto on sama mutta sitä siirretään ylemmäs. Saadaan helpommin todellinen toimintapiste.

[msb]

Saapi olla täällä. Eli esipainetta pitäisi siis pienentää, että varaajan saisi lämpimämmäksi? Ilmattuna sain varaajan kokonaan 80 asteeseen ennen kuin varo pukkasi vettä. Mites tuo esipaineen madaltaminen tapahtuu? Haaveilen kyllä kattilan vaihdosta, joten tuo kattilan päällä oleva astia saa jäädä ainakin kesään asti paikalleen, vaikka paikka on huono.

Tuo kaksoiskattila on kyllä kieltämättä vähän epäkäytånnöllimen, mutta sinänsä toimiva kapistus. Onkohan joku vanha puukattila, esim. Arimax 25 millainen parannus jos käytettynä löytyisi? Pelimerkit tietty rajoittaa, mutta myös tilaa ei ole paljon käytettävissä.

[msb]

Sama laitteisto, aiempia ongelmia ratkottu.

Nyt parin päivän aikana kiertoveden lämmöt on huidelleet aika korkealla, muttei kuitenkaan varaajan veden lämmön korkeuksissa. Ouman 800 näyttää pitävän kolmetieventtiiliä niin, että vesi kiertää patterikierrossa ilman varaajasta veden ottamista. Kuitenkin pattereihin lähtevä vesi on korkeammalla lämmöllä kuin pattereista tuleva vesi. Voiko tuollainen kolmetieventtiili mennä rikki niin, että päästää virtausta ohi?

[AnssiKo]

Suntti-venttiilien yleisin vika on jumittuminen, toki sisäistä vuotoaki voi tulla jos sisuskalut hinkkaisi tai kierrossa on roskaa. Mut kyllä ton sitten jo kuuliskin.

Jos suntti on kiinni, ja vilkaiset lämpöjä vaikka tunnin päästä, onko tilanne sama?

Kokeilehan vaihtaa lähdön ja paluun lämpömittarit keskenään. Muutaman asteen heitto ei ole ihme juttu, ja jos pintalämpömittari, niin sitten paljoa parempaa ei välttämättä edes pääse... Oumanin ilmoitus ja viisarimittarin heittää myös helposti.

Yksi mahdollinen on putkitus. Jos pumppu on seis, ja suntista lähtee putki suoraan ylöspäin, kummasti se lämpö vaan siihen anturille nousee/johtuu.

[msb]

Mitään erityisiä ääniä ei nyt kuulu, mutta palaava ja lähtevä lämpö pysyy samana (ja hiljalleen laskevana) kun laitoin Oumanin käsikäytöllä täysin patterikierrolle ilman varaajasta tulevaa vettä sekä varaajasta tulevan vesilinjan erillisen sulkuventtiilin kiinni. Yleisinsinööripähkäilyllä siis olisi tuosta kolmitieventtiilistä kiinni.

[AnssiKo]

Mitään erityisiä ääniä ei nyt kuulu, mutta palaava ja lähtevä lämpö pysyy samana (ja hiljalleen laskevana) kun laitoin Oumanin käsikäytöllä täysin patterikierrolle ilman varaajasta tulevaa vettä sekä varaajasta tulevan vesilinjan erillisen sulkuventtiilin kiinni. Yleisinsinööripähkäilyllä siis olisi tuosta kolmitieventtiilistä kiinni.

Siltä näyttää. Kun varaajasta tulevan sulun avaa, niin lähdön lämpö nousee jälleen?

Oumanin liikehän on yli 90 astetta, ja kalibroi liikkeen äärirajat ku laittaa päälle. Toki jos suntti on mallia ympäripyörivä, niin voi mennä ylikin. Oletko tsekannut, että Oumanin kiinnityspalikan asento on tasan oikea suntin D-malliseen karaan?