Niin olisko parempi rakentaa pannuhuone ulkorakennukseen ja vetää kanaali sieltä niin "hukkalämpö" ei rasita ylilämpönä rakennusta vaan se jää sinne ulkorakennukseen ja kanaaliin 
Täällä lämpenee kattilan hukkalämmöllä n. 18% talosta.. ehkä enemmänkin kun ovet on auki. Ja huonelämpö pysyy tasaisena +22 nykyään mikä on sisäyksiköstä lämmöksi säädetty. Kesällä yhtenä päivänä viikossa hormi hiukan lämpenee.. silloin pesuhuoneen ovea kun pitää kiinni niin ylilämpö jää pesutiloihin. Ei häiritse kauheasti elämää. Tuskin kattilan hukkalämpö on kauhean suuri ylilämmön lähde kenelläkään. Joku varaava tulisija on sitten ihan eri asia.
Sopuisaan keskustelua vaan "pojat" 
Ei kai kyse ole siitä kannattaako ylilämpöä varastoida rakenteisiin vai hukata ympäristöön, vaan hukkalämmön vähentämisestä ja energian varaamisesta mielummin varaajaan ja sen jakamisesta lämmönjaon kautta kuten on suunniteltu? Onko tavoite jotkin pielessä? Mitä suurempi osa energiasta päätyy muualle kuin varaajaan, sitä huonommin on tavoitteeseen päästy. Jos syy tapahtuvaan löytyy kattilasta, ilmoitetaan tämä kehnompana hyötysuhteena jne.
Jos energiaa varataan isoja määriä "rakenteisiin" on lämmönluovutus teho jotain, riippumatta lämmöntarpeesta tai siitä onko kyseessä kivikasa seinän tai varaavan tulisijan muodossa. Jos rakenteisiin varattu energiamäärä riittää lämmityskaudella kattamaan rakennuksen lämmitysenergian tarpeen esim. vuorokaudeksi, tarkoittaa tämä väkisinkin vuoden aikana vähäisemmän lämmöntarpeen aikoina hukkaan menevän energian määrän kasvua.
Jos raknteiden kautta luovutetaan esim. 22C huonelämpötilaan 50kWh vuorokaudessa, pienemmän lämööntarpeen ollessa esim. 25kWh/vrk, puolet luovutetusta energiasta on hukkaan menevää energiaa.
Suurimmalla osalla kohteista, kattilan/varaajan "hukkaamalla" lämmöllä ei ole lähellekään mlievosen raportoiman kaltaisia mittasuhteita, jolloin sen vaikutuskaan lämmönjakoon ei ole yhtä suuressa roolissa.
Toisaalta voisi kysyä, että minne tuo mainittu 18% energiamäärä päätyy aikoina kun lämmitystarve tiloissa on nolla, eikä huonelämpötila nouse 22C asteesta?
Niin, aikoinaan Koneviesti lehdessä oli juttua, miten savukaasujen kautta menevä lämpöenergia on n 12% luokkaa muistaakseni lämpötillalla +280C.
Savukaasujen ero +160C ja +250C välillä lie nelisen prosenttia ja jos tuostakin osanen energia hyödyntyy, niin lopputulos on jo vähäinen.
Taas palamishyötysuhteessa erot voivat olla jo huomattavia. Karkeasti ajatellen, vähäinenkin savuaminen sytytyksen / puiden lisäyksen aikana heikentää palamishyötysuhdetta,- puhumattakaan itse palamisen aikana epätäydellinen palaminen.
Olkoon ero kuinka vähäinen hyvänsä, miksi energiaa savukaasuista pitäisi vaikkapa yli 160C lämpimämpänä kattilasta poistaa?
Jos vertaat kattilaasi vaikkapa orligno 200 40kW kattilaan, missä nuo selittämäsi palamishyötysuhteen jne. tuomat edut näkyvät? Mitä tällaisen kattilan ostaja menettää kun savukaasut jäähdytetään tehokkaammin 160C astaaseen ja ilmoitettu hyötysuhde nousee n. 5% verrattuna atmoksen gs 40 malliin?
