Atmos DC40GS kattilan rakenne

[AnssiKo]

Kiinnostukseni kohteena oli siivikon nokeentuminen. Runsas likaantuminen tuo riskin epätasapainoon ja siten laakerien rasittumiseen.
Onneksi siivikko pysyy puhtaana. Ohituspeltiä ei tule käytettyä ja savuttomuus pitänee siivikon jatkossakin puhtaana. Muuten ihmeen ohuesta materiaalista siivikko on kyhätty eli ei kestäne korkeita lämpötiloja.

Ihan sama pesän ja siivikon osalta, jos virta kulkee eikä oo suvantoja, tuhka ei niinkään tartu. Ja jos koko ropelli on akselin suuntaan symmetrinen, samalla tavalla sitä töhnää kertyy kaikkiin.

[Ari E]

Jokos ensimmäiset atmokset on palanu puhki?  Puolalaisten hinta sai Sulo Vileenin syttymään ja jos ei ihmeitä tapahdu niin tuommonen 40gs tarttee heittää kaksikon tilalle.
https://kotly.com/gb/74-wood-gasyfication-boiler-dc-gs.html

[Högforssi]

Jokos ensimmäiset atmokset on palanu puhki?  Puolalaisten hinta sai Sulo Vileenin syttymään ja jos ei ihmeitä tapahdu niin tuommonen 40gs tarttee heittää kaksikon tilalle.
https://kotly.com/gb/74-wood-gasyfication-boiler-dc-gs.html

Piti oikein kirjautua, kun ittellä on ollut uuden puukattilan kuumetta jo monta vuotta. Sen verta kattellut noita hintoja, että  täällä taitaa olla vielä halvempia ... Edellinen linkki kun tais näyttää 20:n hinnan ja tehoja muuttamalla löytyi se oikea ... https://torujyri.ee/fi/puukaasukattilat/434-puukaasukattila-atmos-dc-40gs.html

[markkulievonen]

Jokos ensimmäiset atmokset on palanu puhki?  Puolalaisten hinta sai Sulo Vileenin syttymään ja jos ei ihmeitä tapahdu niin tuommonen 40gs tarttee heittää kaksikon tilalle.
https://kotly.com/gb/74-wood-gasyfication-boiler-dc-gs.html

Niin, tuohon pesän syöpymiseen vaikuttaa  oleellisesti kaksi tekijää. Puun kosteus ja  kattilan käyntilämpötila ja erikoisesti  veden lämpötila, joka tulee kattilan alaosaan. Veden kierrätys.Kaikissa alapalo / käänteispalo kattiloissa on sama vaara pesän syöpymisen suhteen. Pesä syöpyy kohdasta, joka  on kaikkein viilein kohta lämmitettäessä eli pyssyy kauimmin / märkänä

Juuri tuohon liittyen kattilan käyttölämpötila tulisi pitää korkealla. Omassa aina varaajaan syötetyn veden lämpötila on yli +82C ja lopussa +100C hujakoilla.
Niin, jos / kun pesän seinämät pysyvät kuivina, niin syöpymistä ei tapahdu.

Asian viereen. Näissä GS versioissa on savukaasujen lämpötila täydellä teholla hitusen alle +250C. Par aikaa lämmitän varaajaa ja mielenkiinnosta kävin mittaaamassa hormin päästä kaasujen = vesihöyryn lämpötilan ja yllätykseksi se oli vain +76C. Hormi on 8.2m korkea. Sikäli vielä ihmeellinen asia, ettei  savukaasu / vesihöyry  erityisesti edes haissut, mutta piipun pää oli  todella märkä. Aivan toinen tilanne kun lämmittää leivinuunia / hellaa / puukiuasta.

[att57]

Oliko kattilassa ollut tulet mittaushetkellä tunnin vai kaksi vai enemmän?

[markkulievonen]

Vajaat 4 tuntia.

Niin, tuo kosteus huomioiden, niin onneksi samassa hormin reiässä on saunan puukiuas ja viereisessä reiässä leivinuuni / hella ja siten hormi on jatkuvassa käytössä ja haalea lähes aina.

Niin, yllätyksenä tuli vain se, miten vähän lämpöenergiaa menee sittenkin harakoille,- vaikka savukaasujen lämpötila kattilan lähdöstä on tuo  noinkin korkea.

[Ari E]

Niin, tuohon pesän syöpymiseen vaikuttaa  oleellisesti kaksi tekijää. Puun kosteus ja  kattilan käyntilämpötila ja erikoisesti  veden lämpötila, joka tulee kattilan alaosaan. Veden kierrätys.Kaikissa alapalo / käänteispalo kattiloissa on sama vaara pesän syöpymisen suhteen. Pesä syöpyy kohdasta, joka  on kaikkein viilein kohta lämmitettäessä eli pyssyy kauimmin / märkänä

Juuri tuohon liittyen kattilan käyttölämpötila tulisi pitää korkealla. Omassa aina varaajaan syötetyn veden lämpötila on yli +82C ja lopussa +100C hujakoilla.
Niin, jos / kun pesän seinämät pysyvät kuivina, niin syöpymistä ei tapahdu.

Asian viereen. Näissä GS versioissa on savukaasujen lämpötila täydellä teholla hitusen alle +250C. Par aikaa lämmitän varaajaa ja mielenkiinnosta kävin mittaaamassa hormin päästä kaasujen = vesihöyryn lämpötilan ja yllätykseksi se oli vain +76C. Hormi on 8.2m korkea. Sikäli vielä ihmeellinen asia, ettei  savukaasu / vesihöyry  erityisesti edes haissut, mutta piipun pää oli  todella märkä. Aivan toinen tilanne kun lämmittää leivinuunia / hellaa / puukiuasta.

Asian vierestä kuivalla sekapuulla lämmitän ja aina mahdollisimman hyvällä liekillä tottakai, tosin nykyisessä yläpalossa ainokainen 3-tie termostaatti hölmösti yläputkessa ja pitää latauslämmön yli 60 asteen, jolloin alaputkeen tulee 50-65 asteista vettä   Kiertovesipumppu hitaimmalla lataus on 70 astetta ja tuleva 50-55 asetta toimii tuolla yhdistelmällä parhaiten, edellisen omistajan idiotismeja nämä. Muutenkin kaksikko 224 ja 4000L varaaja ihan loistava yhdistelmä 

Mutta onko kellään Ollu oikeita ongelmia? Tulen karkaaminen varastopesään korjattavissa,  puhutaan nyt vuodoista tai saumojen pettämisestä? Ainevahvuudet riittäviä ja järkevällä käytöllä 10v jälkeenkin uudenveroinen ja 20v saavutettavissa?

[markkulievonen]

Asian vierestä kuivalla sekapuulla lämmitän ja aina mahdollisimman hyvällä liekillä tottakai, tosin nykyisessä yläpalossa ainokainen 3-tie termostaatti hölmösti yläputkessa ja pitää latauslämmön yli 60 asteen, jolloin alaputkeen tulee 50-65 asteista vettä   Kiertovesipumppu hitaimmalla lataus on 70 astetta ja tuleva 50-55 asetta toimii tuolla yhdistelmällä parhaiten, edellisen omistajan idiotismeja nämä. Muutenkin kaksikko 224 ja 4000L varaaja ihan loistava yhdistelmä 

Mutta onko kellään Ollu oikeita ongelmia? Tulen karkaaminen varastopesään korjattavissa,  puhutaan nyt vuodoista tai saumojen pettämisestä? Ainevahvuudet riittäviä ja järkevällä käytöllä 10v jälkeenkin uudenveroinen ja 20v saavutettavissa?

Niin, noihin eri latauspaketteihin saa monen asteisia termostaatteja. Itse ajattelen, miten termostaatin tulisi aina olla yli +80C ja kierrätys niin suuri, että kattilaan paluuvesi tulisi aina olla yli +65C. Tuo +65 C on yleinen suositus ja ihan syystä.

Kattila / palaminen tykkää aina korkeista lämpötiloista ja kiehunnan estäminen tapahtuu juuri kunnon  veden kierrätyksellä + siihen tarkoitetulla putkituksen koolla.

Niin, kuivissa puissakin on ihmeellisen paljon kosteutta. Nyt poltettavat puut on tehty 1998 - vuonna ja varastoitu sisätiloissa ja kattilahuoneessa on aina muutaman lämmityskerran puut. Mutta, silti  lämmittämisen yhteydessä hormista tulee   silmin havaittavaa vesihöyryä. Aivan samanlainen ilmiö kuin naapurin öljylämmityksestä.

Niin, kukaan foorumilla  ei ole kertonut kattilansa hitsauksien pettämisestä / hitsausvirheistä, jotka aiheuttaisivat vuotamista. Kattilathan tosin koeponnistetaan  tehtaalla. Samoin syöpymisistä en ole kuullut kuin alapalo kattilaan liittyen ja kotimaisesta tuotteesta. Nettikirjoitelun  mukaan 10-vuoden iässä.

Niin, kun huomioi käänteispalo ja alapalo kattilan toiminnan, niin juuri varastopesä on se kriittinen syöpymiskohde, koska pesässä ilman vaihtuvuus on hidasta, verraten esim. Yläpalokattilaan, jossa taas palamisen aikana ilma vaihtuu voimakkaasti ja näin kosteus ei tiivisty kattilan pinnalle.

[markkulievonen]

Niin, kaikella on oma aikansa ja nyt  tutuu olevan sopiva hetki irrottaa laiva satamasta / kokea  miten tämä tie on taivallettu loppuun.Siirryn ajatusmaailmassa puun polttamiseen liittyen aivan toisenlaisiin maailoihin.

Mutta, hivenen vielä juuri tästä sivun aiheen kattilasta. Atmos on  huomioinut tässä kattilatyypissä monta tekijää, jotka tukevat juuri käsisäätöisyyttä ja erikoisesti käsisäätöisenäkin tasaista palamista koko pesän palamisen ajan. Yksi tekijä on, jota valmistaja ei tuo esille on tuo seoksen säätö, joka tapahtuu takana olvasta 12mm akselin avulla.

Luonnollisesti kattila sytytysvaiheessa tarvitsee ylisuuren ensiöilman  ja siten välttämätöntä on  sytytysvaiheessa vetää tankoa pidemmmälle. Omassa kattilassa 10mm. Taas sen imaläpän  asento ei kovinkaan paljoa vaikuta ensiöilman rikastamiseen / suurentamiseen, koska sillä ilmaläpällä säädetää kattilan teho,- ei seosta.

Siis kattilan saa toimimaan erittin hyvin sytytysestä alkaen kun omaksuu tuon seosaksein säädön. Täyttöluukku ehdottomasti kiinni,- ettei pesällinen syty kauttaaltaan,- vaan suurennettu ensiöilma tulee antaa juuri tuon akselin ulosvetämisen kautta. Periaate kuin säätäisit entisajan bensiini moottorin kasutinta ,- seosta.

[markkulievonen]

Kertokaapa mistä kohtaa  poistan jäsenyyteni / tunnukseni foorumilta?

[dieseljätkä]

Kertokaapa mistä kohtaa  poistan jäsenyyteni / tunnukseni foorumilta?

Rohveessorin arvonimen myöntäisin markkulievoselle, kun keksi käänteispaloon tuon sytytyksen, joka toimii kuin veitsiläinen kronokraahvi. Kiitos siitä. Ja kertauksen vuoksi vielä. Kouhitaan hiillos yläpesässä, paloloven päälle kolmiomainen puu kolmion kärki alas, ympärille pienempää puuta ja syttyjä, joilla saa tulet alkuun. Toiminut 100% varmuudella ja toisopalo lähtee tosi nopeasti.

[repa]

Rohveessorin arvonimen myöntäisin markkulievoselle, kun keksi käänteispaloon tuon sytytyksen, joka toimii kuin veitsiläinen kronokraahvi. Kiitos siitä. Ja kertauksen vuoksi vielä. Kouhitaan hiillos yläpesässä, paloloven päälle kolmiomainen puu kolmion kärki alas, ympärille pienempää puuta ja syttyjä, joilla saa tulet alkuun. Toiminut 100% varmuudella ja toisopalo lähtee tosi nopeasti.

No juu, hatunnosto siittä että on itse tehnyt ja tutkinut, viettänyt paljon "laatuaikaa" kattilan kanssa. Samaa suosittelen muillekkin, ei oikein riitä että lataa pesän täyteen ja kehuu että aina on kaikki  palanut.
Markun teksti ei aina aukene ilman miettimistä ja tuntuukin että jotkut tahallaan tai tarkoituksella ymmärtävät väärin.


PS
käyppä riisselimies kuittaamassa paljonko puita mahtuu centrometallin pesään.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=268.msg29869;topicseen#new

[markkulievonen]

Kyllä on pienestä kiinni  kattilan sytyttämisen / palamisen vaikeutuminen. Tapani mukaan  haen aina sytytyspuut muutamaa päivää aiemmin. Eilen kiireiden keskellä sytytyspuut oi vain muutaman tunnin  kattilahuoneessa.

Normaalisti   pesän alimmaisiksi laitan hienompaa puuta ja päälle paksumpaa ja sytytän edestä. Pidän luukkua  auki kunnes savukaasulämmöt on +150C ja tämän jälkeen   säädetyille  sytytysvaiheelle. Jo tuo alkuvaihe kesti ihmeelisen pitkään ja täyttöluukun laittaessani kiinni palaminen ei edistynyt  normaalisti.  Toisiopalo alkoi hiipumaan ja  kaasut alkoivat palaa pesässä ja viimein koko pesä paloi puolessa välissä. Puut on tosi kuivaa - ylivuotisia.

Oli todellista narraamista saada toisiopalaminen  toivotulle tasolle. Sen olen huomannut jo kattilan osatamisen / käyttämisen  alkuvaiheessa miten alkupalamisella / hiilloksen syntyminen pesän pohjalle on suuri  merkitys, mutten tiennyt miten näin ratkaiseva.

Normaalisti kattilan sytytys ja palamisen edistyminen on vaivatonta ja savutonta puuhastelua - mutta eilen ei. Jos tuo olisi normaalia, koko mylly olisi ollut aikoja sitten kankaalla.
Hyvän palamisen edistyminen on toisiopalokattilassa pienestä kiinni.