Kirjoittaja Aihe: MAGA MA 40 arkikäytössä.  (Luettu 5121 kertaa)

25mottia/v

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 245
MAGA MA 40 arkikäytössä.
« : 15.04.2015-10:12 »
Huomenta!

MAGA MA 40 käänteispalokattilani on nyt käynyt läpi hankinnan, rahdin, asennuksen, opettelut, käyttöönoton ja lopuksi arkikäyttöön asetumisen. Kaikki on sujunut hienosti. Suurin oma oppimiseni oli siinä miten käänteispalossa tapahtumat ovat niin hienoja ja tulos niin hyvä. Vieläkin, muutaman kuukauden päivittäisen käytön jälkeen käyn aina ihmettelemässä sitä kun sytytyksen jälkeen tuleva tummahko savu muuttuu hetkessä valkeaksi tai näkymättömäksi kun palon suunnan muuttaa käänteiseksi. Se pieni ihme ei mun silmissä haalistu ollenkaan.

Kattila on pelkkä kuvitelma ja toivemöykky kun se tuli pihaan.  En tiennyt juuri mitään käänteisen käytöksestä ja matkan varrella tuli pikkuvirheitä poltossa ja niistä piti koittaa oppia. Välillä täällä oli kirjoitusta palotapahtuman kemiasta ja fysiikasta ja niitä lukiessa tuli ahaa- elämyksiä jotka sitten koulutti lopulta tämän palomuodon käyttöön ainakin omalla kohdallani riittävällä taidolla.  Nyt ei enää savupolttoja tule, kattila pelaa kuin koulutettuna. Kun muutaman säännön tajusi, ei yllätyksiä ole ollut juurikan enää.

Pesällinen on oltava alhaalta yllättävän tiivis. Sen saa tiiviiksi kaikilla puilla, kunhan vaan ei jätä onkaloa siihen tulinielun alueelle. Siihen on nopeasti synnyttävä hiiltyvää puuta ja mitä enemmän sen parempi. Oikeastaan muuta sääntöä ei ole.  Kun lataamisen aloittaa ( nykyään aina samalla tavalla) työntelen rakoa isommat hiilet raon päälle, sekä tasaan etu- ja takareunaa niin ettei eka puu jää yhtään kannatukselle vaan painuu rakoa vasten ( tulelle jää aina hiukan rakoa, ei se puu mikään korkki ole).  Tuhkaa yläpesästä en poista ikinä yhtään.  kertan tajusin että jos toivoisi että olisipa arinakiven päällä keraaminen, uudistuva ja muotoiltava suojakerros joka vielä eristäisi ja itsekseen muototuisi rakoon päin viettäväksi...  no hemmetti, tajusin että tuhkahan tekee tuon kaiken!!  Se peittää kiven ja sanonpa van että lähes yhden talven lämmitys ( ehkä 15 -18 mottia mennyt tässä myllyssä) ei ole vielä jättänyt yhtään mitään käytön jälkiä arinakiveen.  Tulinielun reunat ihan pikkuisen on pyöristyneet, ihan vähän.  Tällä kulumisella mulla kestää kivi 10 talvea.
No joo, sytytys jatkuu.  Sytykkeitä?  paperia? tikkuja?  pikkupuita?  Ei mitään noista, ei ikinä minun sytytyksessä!  Siinä sen virheen teinkin kun sytyttelin millä milloinkin ja joka kerta pilasin sen latauksen pohjan. 
Minulla on tähän kattilaan hyvä resepti:  Kun edellämainittu tiivis pohja on tehty, nakkelen pesän täyteen ja avaan alaluukun.  Nestekaasutoholla alakautta nieluun tulta.  Nielun päällä oleva puu alkaa savta jolloin laitan yläluukun kiinni ja savuimuri alkaa tehostaa alakautta syttymistä.  Ehkä 30 sekunnin tohotuksen jälkeen toho pois, hetki kuuntelua ja yläluukkuun vilkaisu.  Jos on paksua savuntuottoa ja ehkä pieni liekkikin kurkkaa puukasan alta, niin teen homman mukavimman työn:  Yläveto kiinni, sekä alaluukku kiini jolloin savuimuri kiskoo tulen ja palokelisen puukaasun nielusta alas ja kuuluu mukava humahtava syttyminen.  Äkkiä ulos nauttimaan kun yläpalosavu  menettää värinsä ja ilmoista riippuen muuttuu näkymättömäksi  taikka haihtuvaksi vitivalkoiseksi pilveksi.
Sitten naputtelen kattilan näytön savukaasuvalikkoon ja seuraan lämmön nousua.  Kohta menen sisään ja vajana parin tunnin päästä kurkistus, ( ei ole välttämätön ) sekä reilun kahden tunnin päästä kattila ja latauspumppu napista kiinni.  Siinä kaikki ja on kyllä tyytyväinen olo. 

kattilan tekniikka ja hitec- wannabe- pähkäily. 
Täällä on muutamakin kattilan omistaja tuskaillut epävakaata toimintaa ja jopa merkkipeleissä hankalaa paloelämää.  samoin lambdakeskustelut ja muu palotapahtuma-foorumlointi on tuottanut omaankin päähäni mielikuvia siitä, mikä käänteispalo on muiden joukossa ja mitä elektroninen ohjaus tuo ja erityisesti mikä on perusfysiikan ja rakenteen osuus, mikä sitten ohjauksen tuoma apu siihen.
Olen ilman objektiivisia havaintoja, pelkkiin päättelyihin perustuen huomannut olevani vakaasti sitä mieltä että puukattilassa kaiken perusta on onnistunut rakenne, virtausmekaniikka ja palotapahtuman synnynnäinen onnistuminen kattilassa.  vasta noiden ollessa tappiin viritetty, on jollain lambdasäädöllä saumaa tehdä oma pieni mutta varmaan onnistunut roolinsa.  Eli omassa päässäni ylivoimaisesti suurin onnistuminen palotapahtumassa syntyy jo kattilan omassa rakenteessa eli kattilan kuuluu olla jo valmiiksi toimiva.
Itselläni vaikuttaa kattila olevan jo peruspakettina todella puhtaasti polttava ja todella vakaasti toimiva.  Liekki on samanlainen sytytyksen jälkeen ja puolentoista tunnin päästä.  Olen lopulta tyytyväisempi kuin hankintavaiheessa uskalsin toivoa.  savuton puulämmitys on täällä nyt saatu ja itse kattilan virittely lambdalla jostain syystä muuttuu kaukaisemmaksi projektiksi.  Luulin aiemmin että tulen havaitsemaan selkeää pikkuparantelun tarvetta mutta nyt tajuan että jos kattilan perustoiminta on tosi hyvää, niin lisäsäätö on hifihommaa ja tekeminen yhtä tärkeää kuin lopputulos.  Kiinnostus ei ole vielä kadonnut ja tottakai lambdaohjattu kattila saa varsinkin loppuvaihetta optimoitua, sekä siistittyä sitä magalle suvereenia peruspalamistakin ainakin teoriassa.  Mutta tämä peruskattilan ilman huolen häivääkään on näyttänyt ihan uutta asiaa mulle:  helppoa puulämmitystä!  Ehkä tyydyn 90% tulokseen, ehkä tässä on enemmänkin kuin odotin.   Yläpalokattilan jälkeen tuntuu...  en osaa sanoa..  hemmetin mukavalta, kerrankin joku hankinta meni napakymppiin.  Puulämmitys ainakin muuttui mulla ihan eri tasolle.
Tienoon savuttaminen on loppunut, eli huono omatunto ei enää vaivaa kun väärällä tuulensnnalla kävelen koiran kanssa. Päinvastoin koitan nenä pitkällä löytää jotain savun merkkejä lähialueilta eikä monesti semmoisia löydä.
Toinen selkeä ilmiö on puunkäytön väheneminen.   Tieteellistä tarkkuutta karttavana lämmitysasioissa sanoisin että ennen meni lumikolallinen puita vuorokaudessa, nyt menee IKEAn jättikassillinen.  Eroa.... ehkä 25%, en tiedä enkä välitä tietääkään, koska vähemmän nyt menee.  Jos jossain tuntuu mukavalta pysyä irti kaikesta raportointivastuusta ja  tarkkuudesta niin nykymaailmassa sen voi tehdä vielä puulämmityksessä. Hommat tapahtuu täsmällisesti ja oikein mutta ilman rypistelyjä.  Mukavan rentoa!

magan rakenne...  Itse teräsrakenne vaikuttaa hyvin tehdyltä.  luukut ovat jämäkät yhden talven jälkeen. 
kattila näyttää antavan tasaisen korkean tehon kun sille säätää savukaasuiksi noin 230 nuohouksen jälkeen.  ja hiukan ennen nuohousta olen pitänyt noin 245 astetta.  Voisi ajaa paljon pienemmälläkin lämmöllä mutta sitten kattila polttaa ikäänkuin puoliteholla.  Ei ole tarkkaa asteikkoa mitä mikäkin savunlämpö tarkoittaa paloteona tässä mallissa mutta tuo 230 on semmoinen mulle sopiva.  Puut katoaa pesästä parissa tunnissa.
Savukanavat ja konvektio- osa ovat ok, mutta turbulenssielimet aion kesällä muuttaa. Nyt ne ovat täysmittaiset semmoisen loivat pilkkikairat ja aika työläät pujotella pois paikoiltaan.  meinaan katkoa ne 20-30 sentin laoiksi ja liittää lyhyillä kettingin paloilla että saa ne kertakiskaisulla pois ilman suostutteluja ja voimisteluja. Se on ainoa asia mikä minusta pitäisi muuttaa.
Itse asennuskokonaisuudessa muutan tietysti kattilaputkiston kesällä uusiksi. Nyt on talvi menty vanhan kupariputkiston luovuttamilla osilla ja ei se mikään nätti ole.
kattilan ohjausyksikkö oli aluksi outo ja meni aikansa tajua että se tekee juuri sen minkä pitää eli joko savun tai veden noustua säädettyyn se alkaa hidastaa imuria ja pitää tosi hyvin asetetut arvot.  Muuta sen ei tarvitse tehdä. 
muuttelen siihen anturin aseman että voisi hiujata kattilaa köäymään 5 astetta kuumempana ( vedenlämmön suhteen)  Nythän se ei halua yli 85 asteen mennä ja minusta se on turhan alhainen arvo.
Omaksi projektiksi jää jonkilainen sisänäyttö varaajan lämmöille sekä virtojen katkaisu sisältä.  Sille rinnalle tulee alenevan savukaasun lämmön tekemä systeemin sammutus, joka vapauttaa kokonaan kaikesta muusta paitsi sytytyksestä.
kaikkiaan tämä MAGA meni nappiin.  Itse kattila oli perustoiminnoiltaan käsittääkseni lähes täydellinen. Siksi hifi taitaa jäädä...  ( omat valmiudet ei ole ajan tasalla, tosi kykenen päivittymään hifiin mutta nyt ei enää löydä syytä)
Seuraavaksi taitaa pitkä suunnitelma edetä eli kun tämä päähomma pelaa nyt upeasti, alan virittää puunhankintaa.
kiitokset jupinoiden lukijoille!   ja kiitokset kaikille foorumilaisille jaetuista kokemuksista, teoriatiedoista ( se palofysiikkajuttu muutti koko ajatusmaailmani puun poltiosta) ja mielipiteistä!

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: MAGA MA 40 arkikäytössä.
« Vastaus #1 : 15.04.2015-11:20 »
Mukavaa luettavaa...

Se mikä jää varmaankin useasti vähemmälle huomiolle keskusteluissa, joissa puhutaan lambda-ohjatuista kattiloista, on fakta, että lambda-sensori on vain yksi osa kattilanohjausta ja vielä tarkemmin se osa jonka avulla tehdään se viimeinen "hifistelysäätö" ilmamäärien suhteisiin. Suurin etu käänteispaloisuuteen päätymisen jälkeen saavutetaan ylipäänsä säätimellä joka pitää kaasutuksen mahdollisimman tasaisella ja hallitulla tasolla. Mitä paremmin kattilan rakenne on suunniteltu (toki lambda-säätöisillä tähän ei ole niin suurta tarvettakaan), sitä muuttumattomampana ensiö-/toisioilmojen suhde pysyy vaikka säätö tapahtuisikin pelkästään kokonaisvirtausmäärää vakauttamalla. Mitä pidenpi ja tasaisempi kaasutuspalon kesto on, sitä pienempi merkitys sytytys- ja hiilenpolttojaksojen epäedullisemmilla ilmamäärillä kokonaisuuteen myös on.

Toinen selkeästi esiin tuleva seikka on itse käyttäjä. Sillä miten käyttäjä kattilaansa käyttää (ymmärtää mitä tekee ja miten se vaikuttaa) on myös huomattava vaikutus lopputulokseen...
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

25mottia/v

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 245
Vs: MAGA MA 40 arkikäytössä.
« Vastaus #2 : 15.04.2015-11:59 »
Joo, vaikka lambdasäädön ymmärtää moottori ja kattilakäytössä ja on niitä arvoka joskus tullut seurattuankin niin juuri se säädinpuoli tässä nyt vaatisi lisäselvittelyjä, kun oma it- osaaminen ei ihan riitä. 
valmiita paketteja toki on olemassa ja semmoiseen voi joskus hinku tullakin.  Toimilaitteet, ilmaläpät ym kyllä syntyy, mutta softa saattaisi muodostua stressin aiheeksi.
En vedä sokeana mustavakoisia lausuntoja että jotain tarvitaan tai ei ollenkaan..  On mullekin selvää että kun kaasutettava puuaines alkaa loppua ja hiillosta on paljon niin palotapahtuman hapenmäärää olisi hyvä muuttaa jos haluaa savujen kertovan tosihyvästä menosta.  Mutta kynnystä siis on ja lisää tulee kun on niin näkymättömät sauhut...
Ohjatumpi palaminen on mielessäni toki edelleen " yhtä astetta parempaa menoa"...

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: MAGA MA 40 arkikäytössä.
« Vastaus #3 : 15.04.2015-12:30 »
Kirjoitukseni ei tainnut taaskaan olla kovin selkeä...

Pointti oli, että kattilastasi löytyy jo säädin kaasutuksen hallintaan.
Pelkkä toisioilman hienosäätö puuttuu. Riippuen kattilasta, paljoa parannusta ei täten ole edes lambdan lisäyksellä saavutettavissa.

EDIT: vaihdettu älyttömän laitteen sanavalintoja omiksi.
Kattilan rakenteellisia puutteita ei toki tusinallakaan sensoreita ja ohjaimia voi korjata...
« Viimeksi muokattu: 15.04.2015-17:51 kirjoittanut ev3449 »
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

repa

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 265
Vs: MAGA MA 40 arkikäytössä.
« Vastaus #4 : 16.04.2015-00:32 »
Kyllä, mukavaa luettavaa...

Hyvää työtä olet pannusi kanssa tehnyt, pohjamutia ( pohjatuhkia  :D ) myöten tutustunut sen "sielun elämmään".
Havaintosi noista "hifistely laitteista" lienee oikea, jos kattila ei rakenteensa tms. takia polta puhtaasti siihen ei lisähärpäkkeet juurikaan auta. Kattilalla pitää olla edellytykset puhtaaseen polttoon, jotta "lambdasta" olisi hyötyä, se hyötykin sitten lienee pari ikeakassillista vuodessa.

Toinen havaintosi hiilistä ja paloreijästä on omienkin kokemuksieni mukaan se tärkein pointi käänteispoltossa; aina kun paloreijän päälle syntyy tyhjää tilaa kaasutus ei toimi oikein ja palamattomia hiilivetyjä karkaa pihalle.

Ja ne tuhkat, nehän on mitä parhain eriste arinan päällä ja palokammion pohjalla, ei niitä tarvii imurin ja hammasharjan kanssa jynssätä pois.

Jos palamisen jakais kolmeen vaiheeseen: sytytys, kaasutuspolto ja lopuksi hiillustanpoltto,
niin,
- Sytytys on helppo ja nopea kun arinalla on valmiiksi vanhoja hiiliä
- Jos kaasutuspolto toimii sopivasti niin hiillusta kuluu samaa tahtia kun uutta hiiltä syntyy, lopussa hiillustaa ei pitäisi paljon enää olla
- Loppuhiiliä ei tarvii väkisin polttaa pois, niistä ei juurikaan päästöjä tule kun ilmaluukut pannaan kiinni, ja ne hiilet tosiaan on valmiina seuraavaa sytytystä varten ( joskus jopa valmiiksi hehkuvina )


Kemia/fysikka-osastolle olis tarkoitus lisätä "nippeli"tietoa palamisesta,

savonhumu

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 383
Vs: MAGA MA 40 arkikäytössä.
« Vastaus #5 : 16.04.2015-18:00 »
edellisiä helppo kompata :)

Tämmösiä tarinoita kun lukee niin ihan tullee semmonen viilis että kuhan alkaa kyllästyttään puidenpoltto leivinuunihärvelissä, voipi alkaa päässä muhimaan ajatus pannarista ja kunnon kattilasta! Rehellisesti voin sen myöntää omien kokemuksien kautta että ei tämmösellä uunisysteemillä voi ns "pärjätä" näille uusille kattiloille huonostikkaan kun ajatellaan polttopuun kulutusta ja hyötysuhetta veteen..jos ilmaan siirtynytkin lämpö huomioidaan niin ei olla enää varmaan kovinkaan kaukana?
Muilta osin ei oo vielä ainakaan alkanu ahistaan kun tuota lämmityspuolta pystyy hoitaan porukalla eli se lämmittää joka joutaa/sattuu olemaan kotona eli uunia voipi kuumentaa ihan niinku tavallista konsanaan eikä mitään tarvii tehdä/tietää, paitsi jos tippuu sähköt niin puiden lisääminen pitää lopettaa.. Sinällään tähän nykykokoonpanoon olis tosi helppo lisätä kattila kylkeen eli talon viereen soppeli erillisrakennus pannulle+isommalle energiavaraajalle ja lisäks sinne jokin puuhatila+puuvarasto. Kanaalilla sitte vaan lämpöö nykyseen 1m3 pyttyyn lyhyellä siirtomatkalla niin uus iso varaaja olis vain lämpöakkuna ja dumppivarastona auringolle..  Noo kattellaan nyt joku 10vuotta( ;D) tällä nykysydemillä vaikka uunin osalta alkaapi kuoletukset ollakki jo tehtynä...
Hitaasti mutta epävarmasti.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: MAGA MA 40 arkikäytössä.
« Vastaus #6 : 14.06.2015-23:06 »
>Itselläni vaikuttaa kattila olevan jo peruspakettina todella puhtaasti polttava ja todella vakaasti toimiva.  Liekki on samanlainen sytytyksen jälkeen ja puolentoista tunnin päästä.<

Niin, kuvista päätellen Maga kattilassa ei liene lasisilmää / tarkkailu reikää? Miten  olet määritellyt liekin. Netissä on paljon videoita, miten käyttäjät availevat ja sulkevat kattilan luukkuja ja eivät huomioi, miten itse palotapahtuma muuttuu aivan toiselle tasolle kuin luukun ollessa kiinni.

Toisaalta itseäni ihmetyttää miksi ihmeessä joka kattilaan  ei valmiiksi asenneta jo valmistusvaiheessa tarkkailu / lasisilmää. Välttämätön kapistus aloittajalle ja erikoisesti miten jokainen kohde on yksilö / säätöineen.

Niin, miten hyvä on veden kierto Maga kattilassa? Hyvän vedenkierron kautta varaaja saadaan helposti korkeaan lämpötilaan. Esim. Atmoskattilan joutui virittämään täysin uudelle tasolle, jotta varaajan saa huoletta yli +95C,- ilman katkokäyntiä / varojärjestelmää.
Mutta, todella nautinnollista on lämmitellä käänteispalo kattilalla mörskää. Päästöt ovat värittömiä ja hajuttomia. Käänteispalo alkaa jo minuutin päästä sytytyuksestä ja  palamislämpötila kohoaa silmissä ja muuttuu hyvälaatuiseksi.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: MAGA MA 40 arkikäytössä.
« Vastaus #7 : 14.06.2015-23:12 »
>Tämmösiä tarinoita kun lukee niin ihan tullee semmonen viilis että kuhan alkaa kyllästyttään puidenpoltto leivinuunihärvelissä, voipi alkaa päässä muhimaan ajatus pannarista ja kunnon kattilasta! Rehellisesti voin sen myöntää omien kokemuksien kautta että ei tämmösellä uunisysteemillä voi ns "pärjätä" näille uusille kattiloille huonostikkaan kun ajatellaan polttopuun kulutusta ja hyötysuhetta veteen..jos ilmaan siirtynytkin lämpö huomioidaan niin ei olla enää varmaan kovinkaan kaukana?<

Valitetava todellisuus on, ettei leivinuunilla / korkealaatuisella takalla pääse niin puhtaaseen palamiseen kuin  oikein käytettynä / säädetyllä käänteispalo kattilalla. Käänteispalo kattilan hyvyys piilee hiilien läpi vedetyssä kaasuissa ja  yhdistettynä se korkealämpöiseen toisio ilmaan. Palava kaasu vaatii jo keramiikkaa. Palamisen lopputulos on väritön ja hajuton ja seosta säädetään kuin kaasuhitasus poltinta.

jussi

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 169
  • 1xLU2800 4xpeltimuuri 3xkaakeliuuni 1xLeino liesi
Vs: MAGA MA 40 arkikäytössä.
« Vastaus #8 : 15.06.2015-09:43 »
Pieni hyötysuhteeseen vaikuttava asia on myös se että leivinuuni on yleensä asuintiloissa ja kattila saattaa olla tilassa jota ei tarvitsisi lämmittää ollenkaan.
Toisaalta leivinuunin lämmitys liian korkeaksi (huonelämpötila esim nousee 30asteeseen) huonontaa hyötysuhdetta, kattilassa/ varaajassa matalampi lämpötila ja eristeet pitävät ylilämmöt kurissa.

savonhumu

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 383
Vs: MAGA MA 40 arkikäytössä.
« Vastaus #9 : 15.06.2015-22:32 »
Pieni hyötysuhteeseen vaikuttava asia on myös se että leivinuuni on yleensä asuintiloissa ja kattila saattaa olla tilassa jota ei tarvitsisi lämmittää ollenkaan.
Toisaalta leivinuunin lämmitys liian korkeaksi (huonelämpötila esim nousee 30asteeseen) huonontaa hyötysuhdetta, kattilassa/ varaajassa matalampi lämpötila ja eristeet pitävät ylilämmöt kurissa.

juu hulluuttahan se on jos nuin kuumaks lämmittelee ;D
lämmityskaudella siedetään jonkinsortin lämpötilamuutoksia mutta ei ne ole kovin pahoja kun tuo putkisto kuitenki leikkaa pahimmat kuumat pois vaikka reippaastikki lämmittelee..
Huonelämpötilan kipurajana oon pitäny uunin lähitienoolla semmosta 24-astetta talvella ja keväällä/syksyllä tuostaki alempana.. Lattialämmityksen säätösysteemillä voi aika paljon vaikuttaa tuohonki hommaan ja kylllähän siihen lämmitystapaan tulee sormenpäätatsi pikkuhiljaa niin pysyy mukavuustasokin hyvänä ;)

Uunin hohkama lämpö on itseasiassa suurimman osan ajasta vain ja ainoastaan mukavuutta, mutta joskus jos kämmäilee määrien ja ajankohtien kanssa voipi tulla hiki!
Hitaasti mutta epävarmasti.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: MAGA MA 40 arkikäytössä.
« Vastaus #10 : 16.06.2015-08:15 »
>Toisaalta leivinuunin lämmitys liian korkeaksi (huonelämpötila esim nousee 30asteeseen) huonontaa hyötysuhdetta, kattilassa/ varaajassa matalampi lämpötila ja eristeet pitävät ylilämmöt kurissa.<

Mutta, mikä hyötysuhteeseen liittyy, niin asia ei ole noin yksinkertainen. Mitä kuumempi palamislämpötila /  tulisijan seinämät, niin sitä pidemmälle savukaasujen täydellinen palaminen etenee. Todellisuudessa esim. leivinuunin lämmitys lopetetaan siinä vaiheessa kun palaminen alkaa parantua. Juuri tuohon ilmiöön liittyy keramiikan lisääminen puu kattilohin.
Niin, mitä leivinuunin lämmityksen lopussa, kohonneissa savukaasuissa  menetetään, niin tämän korvaa täydellisempi palaminen. Jo pienikin täydellisempi palaminen korvaa helposti savukaasujen kautta huonontuneen hyötysuhteen.

Niin, pienissä tiloissa leivinuunin lämmitys nostattaa kyllä helposti huonelämpötilaa liian korkeaksi. Ihme kun kukaan ei ole suunnitellut eräänlaista lämmön hidastamista / säätelyä ulkopintaan asennetavan " peiton" avulla.


Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Vs: MAGA MA 40 arkikäytössä.
« Vastaus #11 : 16.06.2015-20:21 »
Niin, pienissä tiloissa leivinuunin lämmitys nostattaa kyllä helposti huonelämpötilaa liian korkeaksi. Ihme kun kukaan ei ole suunnitellut eräänlaista lämmön hidastamista / säätelyä ulkopintaan asennetavan " peiton" avulla.

Vesimiilu on tuohon käypäinen.

Varaavassa takassa tai leivinuunissa on konvektiopintaa niin reippaasti ettei pienet heilahtelut juurikaan vaikuta, mökillä testasin kun laitoin kaminan varaavan takan eteen 300c ero sisäänmenolämpötiloissa oli 15c ulosmenolämmöissä ja aloitustunnin jälkeen 3 tunnissa sai takasta ulostulolämmöt nousemaan parikymmentä astetta eli konvektiopintojen teho riitti siirtämään energian massaan syvemmälle. Savonhumulla tuo energia siirtyy veteen.

Niin, mitä leivinuunin lämmityksen lopussa, kohonneissa savukaasuissa  menetetään, niin tämän korvaa täydellisempi palaminen. Jo pienikin täydellisempi palaminen korvaa helposti savukaasujen kautta huonontuneen hyötysuhteen.

Toki minulla oli tehoa suht koht vähän tuossa kivikasan lämmitykseen mutta palamisen loppuvaiheessa jos ajattelee kuumempien pintojen auttavan puhtaampaan palamiseen ollaan kuitenkin tilanteessa jossa kaikki palavat vetykaasut on poltettu ja jäljellä on vain hiilien polttoa ja samoilla ilmasäädöillä on silloin liikaa ilmaa (typpeä) jäähdyttämässä savukaasuja.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

seppol

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 822
Vs: MAGA MA 40 arkikäytössä.
« Vastaus #12 : 16.06.2015-23:33 »
Vesimiilusta sen verran että olen saanut sen sarjatuotantoon. Valmistus tapahtuu suurehkossa metalliyhtiössä joka tekee paljon töitä mm. Metsolle. Nyt tarvitsee vain puhelinsoitto ja haluttu määrä valmistetaan.
Tein muutoksen luukkuun ja siinä toisiopaloilma johdetaan sen sisällä alhaalta ylös. Samalla se lämpiää ja jäähdyttää luukun ulkopintaa. Pinnan lämpötila laski yli 100 astetta.
Alusta sakka lähtökohtana on ollut lämmön luovutustehon säätely muutenkin kuin vain lämmitysmäärällä. Lämpöeriste takassa ei voi olla vakio. Lämpimällä suurempi ja kylmällä pienempi. Palotapahtuman lämpötila kaikissa tapauksissa mahdollisimman korkea. Sitten kaasut voidaan huoletta jäähdyttää veden alhaisella lämpötilalla.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: MAGA MA 40 arkikäytössä.
« Vastaus #13 : 17.06.2015-12:05 »
>Toki minulla oli tehoa suht koht vähän tuossa kivikasan lämmitykseen mutta palamisen loppuvaiheessa jos ajattelee kuumempien pintojen auttavan puhtaampaan palamiseen ollaan kuitenkin tilanteessa jossa kaikki palavat vetykaasut on poltettu ja jäljellä on vain hiilien polttoa ja samoilla ilmasäädöillä on silloin liikaa ilmaa (typpeä) jäähdyttämässä savukaasuja.<

Toisaalta mitä on täydellinen palaminen tulisijassa? Täytynee myöntää miten ennen käänteispalokattilan hankikimista kuvittelin omaavani täydellisesti puuta polttavan tulisijan / kattilan. Aikoinaan muuntelin Jämä YP kattilan sellaiselle tasolle, ettei lämmitettäessä havinnut savutusta. Paloi todella puhtaasti.

Mutta, hankkiessani atmoskattilan, niin nyt vasta ymmärrän mitä on täydellinen palaminen ja miksi. Edes hajuakaan ei esiinny,- puhumattakaan savutuksesta. Juuri tuohon liittyy, ettei normaalilla tulisijalla,- jossa puut kaasuuntuvat samassa kohdassa missä palavat,- ei koskaan päästä puhtaaseen palamiseen. Todella,- kammio,- jossa palavat kaasut palavat tulee lämpötilaltaan olla korkea eli vähintäin lämpötila,- joka on leivinuunin loppulämmitys vaiheessa,- mieluimmin yli,- jolloin keramiikkakin hehkuu punaisena.
Toiseksi puun kaasuuntumista tulee hallita ,- jolloin kaasuuntuminen tulee tehdä eri kohdassa kuin itse kaasujen polttaminen.

Niin, sitä en tiedä mitä kaasuja jää vielä palamatta, vaikka savupiipusta ei havainnoi savutusta. Tämä tila/nne ei vielä kerro täydellistä palamista,- vaikkei savutusta esiinny.

Väitämpä,- ettei hormia,- johon on liitetty käänteispalokattila, niin ei ole nuohoustarvetta 10-vuoteen,- jos nokeentumistaso pidetään samalla tasolla kuin leivinuuni / takka.

vilhos

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 218
Vs: MAGA MA 40 arkikäytössä.
« Vastaus #14 : 14.07.2015-21:32 »
Hei

Tuo savukaasun lämpötila 230 tuntuu aika korkealta. Minulla on käytössä ariterm 35+ ja siinä käytän sytytyksessä korkeintaan 215 astetta ja lämpimällä kattilalla ensimmäiset pari tuntia 190 - 175 astetta. Myös tässä Aritermissä on savukaasuimuri. Poltan kuivaa koivupilkettä ja sitä menee 18-19 pino m3/vuosi. Lämmitettävää alaa on sellainen reilu 300 m3 Asuinrakennuksessa on hyvät eristeet A energialuokka sitten on pari ulkorakennusta joissa ei ole hyviä eristeitä. Mielestäni näissä alapalokattiloissa (myös yläpalo) on ongelmana se että miten saat savukaasulämpötilan pysymään kussakinn lämmityksen vaiheissa oikeana ei ole helppo ilman automatiikkaa. Sellaista automatiikkaa en ole löytänyt valmiina. Sen takia olen sitä oikeata automatiikkaa värkännyt lähes pari vuotta. Toivottavasti hiljaa hyvä tulee.

Terv Oulujärven rannalta