Käänteispalokattila vähintään metrisellä pesällä

[Pähkäilijä]

Eiks tuo Veismanni ole alapalokattila? Ainakin ulkokuoren perusteella. Käänteispaloistahan täällä etsittiin.

[ev3449]

Eiks tuo Veismanni ole alapalokattila? Ainakin ulkokuoren perusteella. Käänteispaloistahan täällä etsittiin.

Ilmeisesti 250-S mallia tarkoitat? No, kaasutuskattila jonka polttoa ohjataan lambda ja lämpötila-anturien tietoon perustuen on kyseessä. Mikä on täkäläinen määritelmä "käänteispaloisuudelle", en tarkkaan ottaen tiedä.

Tuolta suoritusarvoja tarvittaessa:
http://www.bafa.de/bafa/de/energie/erneuerbare_energien/biomasse/publikationen/energie_ee_bm_hand_liste.pdf

Yks kotimainenkin vaihtoehto on olemassa

http://www.veda.fi/tuotteet/veda-lammityskattilat/veda-70-kw/

Mutta eikö tämä ole toisaalta yläpaloinen?

[markkulievonen]

 >Mikä on täkäläinen määritelmä "käänteispaloisuudelle", en tarkkaan ottaen tiedä.<


Niin, eikös käänteispalokattilaa eroita muista sen korkean savukaasujen palamisesta. Siis kaasut ohgjaantuvat hiilloksen läpi ja näin palamislämpötila on korkea. Toisaalta moni alapalokattila ei täytä tätä tekijää, jos palaminen ohjataan varastopesän sivulle tavallista arinaa käyttäen.
Niin, käänteispalokattilassa arinakivi on aina keraaminen tms, mutta ei teräksinen.

[ev3449]

Niin, eikös käänteispalokattilaa eroita muista sen korkean savukaasujen palamisesta. Siis kaasut ohgjaantuvat hiilloksen läpi ja näin palamislämpötila on korkea. Toisaalta moni alapalokattila ei täytä tätä tekijää, jos palaminen ohjataan varastopesän sivulle tavallista arinaa käyttäen.
Niin, käänteispalokattilassa arinakivi on aina keraaminen tms, mutta ei teräksinen.

Niin, tästä on keskusteltu foorumilla ennenkin...
On kuitenkin olemassa "gasification" tai "holzvergaser" nimellä kulkevia polttolaitoksia, joissa kapea suutin (jossa kaasu ja toisioilma sekoitetaan) on sivulla tai vaikkapa takana. Lisäksi useissa alaspäin palavissa kaasutuskattiloissa ainakaan koko "arinakiveä" ei ole keramiikasta valmistettu, missä kulkee tuo raja?

Onko tämä alapalokattila? https://www.youtube.com/watch?v=5mTujv_wWPg        https://www.youtube.com/watch?v=gbBuqcIZAew
Entäpä tämä? 4:40 näkyy "teräksinen" suutin https://www.youtube.com/watch?v=r3Emc8pu6Ak

[Pähkäilijä]

sen mitä mie oon yrittäny ymmärtää niin käänteispaloisessa puu kaasutetaan yläpesässä ja alapaloisessa puu valuu varastopesästä arinalle kaasutettavaksi josta menee toisiopaloon kaasujen polttoon..

Mutta eikö tämä ole toisaalta yläpaloinen?

oops on näköjään, 70kw ja 70m on erilaiset

70m
 

ja 70kw  on yläpalopannu

[ev3449]

Ja tällaista (liite) sanotaan Veda 70M-kattilasta valmistajan sivuilla. Eli tuo on alapalo.

EDIT: En myöskään ymmärrä tuota selittämääsi eroa. Molemmissa puut "valuvat" kohti paloaluetta kaasutus tapahtuu varastopesässä ja kaasutkin kulkeutuvat jonnekkin palaakseen...
Ei kai se varastopesän/polttopesän sijoittelu voi määrittää polttotekniikkaa? Ei kai autonkaan määritelmä muutu moottorin tai polttoainetankin sijoittelusta johtuen.

sen mitä mie oon yrittäny ymmärtää niin käänteispaloisessa puu kaasutetaan yläpesässä ja alapaloisessa puu valuu varastopesästä arinalle kaasutettavaksi josta menee toisiopaloon kaasujen polttoon..

oops on näköjään, 70kw ja 70m on erilaiset

70m
 

ja 70kw  on yläpalopannu

[markkulievonen]

sen mitä mie oon yrittäny ymmärtää niin käänteispaloisessa puu kaasutetaan yläpesässä ja alapaloisessa puu valuu varastopesästä arinalle kaasutettavaksi josta menee toisiopaloon kaasujen polttoon..

oops on näköjään, 70kw ja 70m on erilaiset

70m
 

ja 70kw  on yläpalopannu

Niin, tuo puun kaasuunnuttaminen on erilainen käänteispalokattilasta riippuen. Siis ensiöilman tulokohdalla on merkityksensä. Esim. tämän päivän atmos GS versiossa ensiöilma tulee 150mm arinakiven yläpuolelle ja näin  varastopesässä tuli on vain arinakiven tuntumassa.Puut ovat siis ehjiä / palamattomia kunnes ne saavuttaa hiilloksen.
Taas esim. Vedassa ymmärtääkseni pesässä olevat puut kaasuuntuvat kokonaan ja juuri tuohon liittyen puun koolla on erityisen suuri merkitys hyvän palamisen kanssa. Toisaalta aika yleistä monilla kattilamerkeillä on tuoda ensiöilma varastopesän yläosaan ja näin puut kaasuuntuvat kokonaan.

[ev3449]

Niin, tuo puun kaasuunnuttaminen on erilainen käänteispalokattilasta riippuen. Siis ensiöilman tulokohdalla on merkityksensä. Esim. tämän päivän atmos GS versiossa ensiöilma tulee 150mm arinakiven yläpuolelle ja näin  varastopesässä tuli on vain arinakiven tuntumassa.Puut ovat siis ehjiä / palamattomia kunnes ne saavuttaa hiilloksen.
Taas esim. Vedassa ymmärtääkseni pesässä olevat puut kaasuuntuvat kokonaan ja juuri tuohon liittyen puun koolla on erityisen suuri merkitys hyvän palamisen kanssa. Toisaalta aika yleistä monilla kattilamerkeillä on tuoda ensiöilma varastopesän yläosaan ja näin puut kaasuuntuvat kokonaan.

Itse käytän suoraan käännettyä termiä "kaasutuskattila" koska tuo käänteispaloisuus tuntuu olevan pelkkä sana, eikä kattilan toiminnalla ole enää mitään merkitystä.

Tuo kaasutuksen ja kaasujen polton erottamisen aste on lopputuloksen kannalta olennaista. Kaasutuskattiloissa hiillos on koko prosessin alkulähde. Hiilen palaminen on hehkupaloa jonka nopeus riippuu siihen syötettävän ilman määrästä. Mitä nopeampaa palo on, sitä enemmän energiaa vapautuu samassa ajassa -> suurempi kuumuus. Hiilen ja siihen syötettävän ilman määrä sanelee kaasutuskattilan tehon -> muodostuvan kaasun määrä tiettynä aikana.

Hiilloksesta enegia siirtyy sen läheisyydessä oleviin puihin jotka "luovuttavat" haihtuvia aineita (kaasuuntuminen) lämpötilan edetessä syvemmälle puussa. Samalla muodostuva hiili korvaa pois palanutta hiillosta ja ylemmät puut vajuvat kohti paloaluetta.
Ylempänä varastopoesässä puita kuivatetaan (alhaisemman) lämmön hiljalleen edetessä syvemmälle puihin kunnes höyrystymislämpötila saavutetaan.
Ylhäällä varastopesässä prosessi on hitain (alhaisin lämpötila) ja puut lähinnä alkuperäistä olotilaansa. Mitä lähemmäs hiillosta mennään, sitä korkeampi lämpötila ja sitä pidemmälle lämpö on puuhun ehtinyt vaikuttaa.

Lopulta muodostuneet kaasut pakotetaan hiilloksella kuumentaen kapeaan suuttimeen ja syötetään tarvittava palamisilma. Kaasut poltetaan mahdollisimman vähän häiriten (kylmät pinnat, kylmä tai liikailma jne. jäähdytys) esim. keraamisessa polttokammiossa...

[markkulievonen]

Niin, joka tapauksessa todelllisuus on, miten kattilan rakenteella on suuri merkitys kaasuuntumisessa. Olkoompa kattila YP tai alapalo tai käänteispalokattila.

Ihanteellinen tilanne olisi, miten  kaasuuntumista tulisi sen verran, mitä kattilan teho tarvitsisi ja juuri vain  arinan kohdalla. Pahin tilanne on juuri se, jos puut palavat kauttaaltaan varastopesässä ja näin kaasuuntuminen on hallitsematonta eli kaasuja syntyy yli tarpeen. Toisaalta taas  varastopesän syöpymistä estetään  puiden palaessa jo varastopesässä.
Vaikka arvostan Veda kattilaa, niin tässä/kin kattilassa on heikkous tuo puun liiallinen kaasuuntuminen. Koko puhallin / teho suuntautuu varastopesän hapettamiseen. Taas atmoksessa vain hiilloksen alueelle.

Mutta, tarkemmin ajatellen atmoksen heikkous / huono veden kierto kattilan päälaella on hyve eli kattila ei ainakaan kondensoidu tältä alueelta. Yleensä tämän kattilan  varastopesän seinämät ovat tosi kylmiä,- verraten sitä YP kattilaan. Taas palokammiossa riittää kuumuutta yllin kyllin. Liekki on kuin kaasuhitsauksessa.

[ev3449]

Niin, joka tapauksessa todelllisuus on, miten kattilan rakenteella on suuri merkitys kaasuuntumisessa. Olkoompa kattila YP tai alapalo tai käänteispalokattila.

Ihanteellinen tilanne olisi, miten  kaasuuntumista tulisi sen verran, mitä kattilan teho tarvitsisi ja juuri vain  arinan kohdalla. Pahin tilanne on juuri se, jos puut palavat kauttaaltaan varastopesässä ja näin kaasuuntuminen on hallitsematonta eli kaasuja syntyy yli tarpeen. Toisaalta taas  varastopesän syöpymistä estetään  puiden palaessa jo varastopesässä.
Vaikka arvostan Veda kattilaa, niin tässä/kin kattilassa on heikkous tuo puun liiallinen kaasuuntuminen. Koko puhallin / teho suuntautuu varastopesän hapettamiseen. Taas atmoksessa vain hiilloksen alueelle.

Mutta, tarkemmin ajatellen atmoksen heikkous / huono veden kierto kattilan päälaella on hyve eli kattila ei ainakaan kondensoidu tältä alueelta. Yleensä tämän kattilan  varastopesän seinämät ovat tosi kylmiä,- verraten sitä YP kattilaan. Taas palokammiossa riittää kuumuutta yllin kyllin. Liekki on kuin kaasuhitsauksessa.

Niin, yläpalokattila ei ole kaasutuskattila. Eikä jokainen "kaasutuskattilakaan" ole toiminnaltaan yhtä hyvä.

Hyvässä suunnittelussa kaasutus tapahtuu juuri toivotulla alueella ja teho on oikea (monissa tehoa jopa säädellään kaasutusnopeuden vakauttamiseksi).

Mitä lyhyempi lopulta on pelkkän hiilenpolttovaihe lopussa, sitä "onnistuneempi" on rakenne ja tasaisimmin eri ainesosat saatu poltettua.

Tuo veda ei ole mielestäni millään muotoa nykypäivän kehittyneiden kattiloiden tasolla. Ei edes lähelläkään 80-luvun Högforsin alapaloa, joka ei sekää ole lähelläkään täysveristä kaasutuskattilaa.

Ilma ei kaasuta itsekseen yhtään mitään. Koko polttotekniikka tuossa vedassa on aivan muuta kuin kaasutuskattiloissa. Ja tuo mainitsemasi versio jossa on puhallin on yläpalo.

[markkulievonen]

Niin, ajattelin lähinnä Veda 35 kattilaa, jonka aikoinaan tutkin kriittisesti. Se täyttää käänteispalo kattilan toimintaperiaatteen, mutta lienee tarkka puun koolle.

Niin, itse ajattelen, miten kaikki kattilat ovat puun kaasuunnuttajia,- koska ilman puun kaasuuntumista ei synny liekkiä. Taas kaasuuntumista ja polttotekniikkaa on eri muodoin suunniteltu ja toteutettu.

[ev3449]

Niin, ajattelin lähinnä Veda 35 kattilaa, jonka aikoinaan tutkin kriittisesti. Se täyttää käänteispalo kattilan toimintaperiaatteen, mutta lienee tarkka puun koolle.

Niin, itse ajattelen, miten kaikki kattilat ovat puun kaasuunnuttajia,- koska ilman puun kaasuuntumista ei synny liekkiä. Taas kaasuuntumista ja polttotekniikkaa on eri muodoin suunniteltu ja toteutettu.

Ei tuo 35M eroa toiminnaltaan kuin reikien määrän ja puhaltimen osalta 75M mallista. Jopa valmistaja kertoo sen olevan alapalo, ei kaasutuskattila.

Sille miksi kaasutus-kaasunpolttotekniikkaa (kaasutuskattilat) käytetään kerralla polttamisen sijaan (yläpalo/läpipoltto) on syynsä. Ei tätä kehitystä ole sattumalta tehty.