20- luvun leivinuunin toiminta?

[att57]

Tuonkin voi lukaista....
http://www.rakentaja.fi/artikkelit/7489/puiden_poltto_alkaa.htm?utm_source=VL46/15OTSvp2&utm_medium=Email&utm_campaign=VL

[Pähkäilijä]

Tarvitseeko sen liekin reilu olla? Jos poltat vaikka 6 kiloa puuta tuntiin, noin 3 kg lisäys puolen tunnin välein ja hattuvakio hyötysuhde on 2/3 on siinä silloin 16 kW tehoinen uuninlämmitin ja lämpö siirtyy myös uunin sisältä kohti ulkoseiniä. Tuplaten reilummalla liekillä ollaan ~32 kW tehoissa ja siinä alkaa sitten savukaasujen lämmöt nousemaan ja homma muuttuu enemmän piipun lämmittämiseksi.

Jos uuni painaa vaikka 5 tonnia on suositeltu päiväannos 1% massasta eli 50 kg puuta, ehkei kannata yhteen putkeen polttaa kaikkea mutta 4 tuntia aamulla ja saman verran illalla tuon määrän polttoon menee, alkupanos suurempi että lähtee palamaan kunnolla.

[LoGr]

Itse lähden mielummin kokeilemaan polttamalla reilulla vedolla ja jäännöshiilien määrän ollessa riittävä, himmaillaan peltejä reilummin. Ei varmasti pääse parhaaseen mahdolliseen hyötysuhteeseen, mutta mielummin noin kun pelleilemällä veto-ongelmien kanssa ja miiluttamalla hormeja nokiseksi. Johan se on jonkinasteinen turvallisuusriskikin jos kitupolttaa aikansa puuta ja jonain kauniina pakkaspäivänä veto onkin niin kova että lähtee nokipalo liikenteeseen.

Tämä tietenkin tilanteessa jossa ei tiedä mitä tekee (kuten itse), ajan kuluessa ja oppiessa voi "ruuvia kiristää" ja hakea sitä optimaalista/järkevää/helppoa tyyliä lämmittää. Moni "vanhan polven jäärä" palvoo vieläkin tyyliä jossa puut poltetaan maksimivedolla ja hiilillä otetaan lämpö. Puukattilaa viimisillä kokeilleena tiedän tuon olevan oikeastaan täyttä paskaa, mutta menetelmänä turvallinen ja lähtökohtana mielestäni hyvä.

Ja itse asiaan palatakseni, ja jota aikaisemminkin yritin sanoa, polta "järkimäärä" puuta kohtuullisessa ajassa, hehkuta hiilet loppuun ja uusi tuo prosessi tarvittaessa. Jos ei ala lämpiämään, on vika jossain muualla...

[seppol]

Asuin lapsuuteni talossa jossa ison tuvan ainoa lämmityslaite oli luonnonkivinen leivinuuni. Puuta kovilla pakkasilla kului mahdottomat määrät ja aina pelättiin hormin sytyttävän vyllit palamaan. Pakko oli lämmittää kun lämpö tuli uunista vasta seuraavana päivänä. Uunin läpi meni vain yksi ohut kanava joten savukaasut oli kuumat.
Hyvä puoli oli että kesälläkin saattoi ruokia paistaa kun uuni ei lämminnyt päältä. Katolla vahdittiin vesiämpärin kanssa ettei pärekatto syttynyt tuleen.
Lämmityslaitteena se oli kömpelö huono ja suuritöinen. 1990 luvulla se purettiin. Sitä ei ole ikävä.