Amatööri kaipaisi neuvoa

[Juster]

Terve. Olen rakentamassa taloa tulevaisuudessa ja lämmitystapaa aloin funtsimaan. Koska puuta saa ilmatteeksi, niin puulämmitys kuulostaa oikealta.  Takka oli ensin mielessä, mutta parempi vaihtoehto varmasti on vesikierto lattiassa, jota puukattilan kautta lämmitetään? Käyttövesi olisi tietysti myös samalla kiva saada lämpimäksi. Mahtaisiko netistä löytyä jotain infopakettia ensinnäkin kattiloiden toimintaperiaatteisiin ym. Hetken lueskelin foorumia ja melkoista rakettitiedettä on tästäkin aiheesta saatu kehitettyä, kun puolet asiasta menee ohi.

Pystyisittekö hieman neuvomaan alkuun, että minkä mallista ja kokoista kattilaa, varaajaa ym. kannattaa lähteä katselemaan ja mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon. Kaikki mahdolliset neuvot otetaan kiitollisina vastaan.

Talo tulee olemaan n. 100 neliötä ja autotalli myöhemmin erikseen, eli joku pannuhuone tarvitsee rakentaa. Mitäs tässä kannattaa ottaa huomioon?

[turokukkonen]

terve!
itellä löytyy -63 rakennettu talo (vielä alkuperäiskuntoinen) asuinpinta-ala n.100neliöö ja 20neliön autotalli joka lämpimänä varastona.
vuosi sitten valmiiksi saatu talli/verstas missä myös pannuhuone ja puuvarasto n.70neliöö

talossa vesikiertoinen patterilämmitys ja erillisessä uudisrakennuksessa vesikiertoinen lattialämmitys

valitsin lämmityslaitteiksi: arimax 240 yläpalokattilan ja akva 3000l varaajan kahdella lämminvesikierukalla ja 3kpl 6kw sähkövastuksia (ylös 1kpl ja alas varoille 2kpl)

lämpimänvedenkierron hoidin aika releellä, esim. kun olen menossa suihkuun niin painan kytkimestä sisältä niin lämminvesikierto on päällä 10min (aika tietenkin säädettävissä) ja sen jälkeen pesulle.

latauksen hoitaa varaajaan: http://www.vexve.com/fi/tuotteet/vexve/lammonsaatotuotteet/lataustuotteet/vexve_termovar/

ohjauksen hoitaa: ouman c203 (tämä turhan kallis ja monipuolinen normisti mut ite sain niin halvalla:) )

kesällä (kun ei lämmitystarvetta) kun varaaja on: ylälämpö 80 ja alalämpö 80 niin sillä pärjään
4vrk ja sen jälkeen varaaja on n.ylälämpö 40astetta ja alalämpö n. saman, sisältää joka päivä parin henkilön suihkut ja yksi saunapäivä + epämääräisen määrän tiskauksia yms.
-ja varaajan saan taas lämmitettyä 80-80 pikkasen reilu pesällisellä (koivulla, muusta laadusta ei vielä kokemuksia)

talvella harva kämppä haukkaa paljon enemmän, esim. ilman ollessa n. -15 - -20astetta ei pärjää kun vuorokauden ku varaaja on 80-80. vuorokaudessa jäähtyy tonne ylä 60-50astetta ja ala 30-40astetta.
ja lämpiää taas tarvittavan määrän noin 1.5 - 2 pesällisellä
menisihän tuo pikkasen kauemminkin mut ku teen vuorotyötä ni pakko joskus laittaa valkee vähä aikasemmin ku muuten se jäähtyy liikaa

paljon on noita alapalo-käänteispalokattiloita täälä kehuttu mut itellä ei kokemusta ku itellä ei tullu kysymykseen lyhyen piipun takia ja tuo yläpalokattila on aikas pienenkokoinen
mutta olen kyllä ollu tyytyväinen tohon arimaxin yläpalokattilaan ja en usko että kauheesti helpommaksi voi noilla kattiloilla lämmitys mennä mutta tottakai niillä jotain eroja varmasti saadaan

ja aikas kätevänä pidän tota omaa lämpökeskusta ku puut on 1.6pinokuution häkeissä jotka liikkuu pumppukärryillä pannuhuoneen oven taakse ja pannu aikaslailla oven suussa ni saan laittaa suoraan puut pannuun häkistä

kun lataan pannun lähes täyteen puita ja teen virikkeen päälle ni puut (koivu) palailee 2- 2.5h et ei siellä tarvii jatkuvasti ees hyppiä

mutta antakaas ny muutkin kokemuksia vaikka niistä käänteis/alapalokattiloista ni saadaan vertailuja.

[riusmies]

Meillä 200 neliötä ja 830 kuutiota. Varaaja vain 1800 litraa ja joutui vanhalla yläpalolla lämmittämään 3 pesällistä päivässä kovilla pakkasilla. Eli varaaja ja kattilan varastopesän koko aivan alimitoitettu mukavaan lämmittämiseen. Näissä keleissä uudella kattilalla, 148 l varastopesä, lämmitetty joka kolmas päivä. Yritetään saada kasvatettua varaajakapasiteetti 4800 litraan.
  Jos puulämmitystä laittaa, niin vesikierto lattioihin ja myös autotalliin. Suositan sijoittamaan lisätuhannen siihen, että saa  sopivan kokoisen lambdaohjatun käänteispalokattilan ja riittävästi varaajatilaa, jotta lämmitys ei ihan joka tai joka toinen päivä olisi. Maalämmityksen sijoitus on jopa kaksinkertainen ja lisäksi se tuppaa tuon kokeisessa talossa autotalli mukaanlukien haukkaamaan  700-1000 ekee sähköä vuosittain eli kannattaa laskea mitä se tekee 10, 20 ja 30 vuoden kohdalla.

[25mottia/v]

Morjens!

Itselläni vuonna2000 käyttöön otettu Kastellin talo, ensimmäinen rakentamani. kokemuksia oli kotoa puulla avustetusta öljylämmityksestä. ja mökillä puusavottaa aina haluttanut tehdä.
Siksipä tällaiseen harvahkoon pitäjään rakentaessani ( Keminmaa) oli aina takaraivossa haave puulämmityksestä.  ja laitoinkin yläpalon, 1800 litran varaajan ja vesikiertoisen lattian.  
Virheistäni ( luettelen ne avoimesti kohta) huolimatta ollutr todella tyytyväinen alusta asti, ainoastaan halu parannella on ollut koko ajan kun aloituskokoonpano tuli tehtyä liian vähällä kokemuksella.

Nyt on käänteispalo joka on ensimmäinen askel kohti huipputyydyttävää systeemiä.  Eli halusin saada hyötysuhteen paremmaksi + jatkuvan savuttamiseni pienemmäksi.  Tällaisella perus- käänteisellä jo savutus käytännössä katosi joten siirryin kerralla ihan eri luokkaan omasta ja erityisesti naapurien mielestä.  Ihminen ei voi sivuuttaa ympäristön hyvinvointia eikä mielipdettä ihan kokonaan eli kattilan vaihdolla sain itselleni paljon lisää aikaa pulämmitysvaihtoehdon kanssa siten että voi rehellisesti sanoa olevansa oikealla tiellä.

ja ne virheeni ( eli mitä tekemällä toisin olisin täydellisessä talossa) :

1. märkätilojen lattiassa kiertää sama vesi kuin muuallakin.  Eli lattia tuntuu jalal aina viileältä, paitsi jos ulkona on miinus 20-30 astetta....  olisi pitänyt heti laittaa joka piiriin toimilaite ja huonekohtaiset termostaatit.  Voisi nostaa kiertoveden lämpöä sen ehkä 3-5 astetta jolla märkätiloihin saisi upeat jalkatuntumat....  Säästin satasia väärässä paikassa..
2. Otin muka tiukassa budjettivaiheessa yläpalokattilan. ainoa kriteeri oli halpa hinta.  Puolusteluja sen verran että silloin vaihtoehto eli alapalo oli tosi kallis.  Käänteisistä oli tietoa niin vähän ettei se minulle asti tullut.  Tänä päivänä käänteiset maksaa kai jotain 2500- 10000 euroa ja se halvinkin toimii..  Eli ei kannata oikeasti edes miettiä muita.  Tuotat kattilan iän sitä savua mitä sa pystyy tekemään.  valitse puhtain.
3. Varaaja.  Olin piirrättänyt tilaa pannarille... ihanvähän liian pikkuisesti.  Siksi sinne meni vain 1800 litran varaaja.  JOS olisin tiennyt että yhteensä jotain 3000- 4000 litraa antaisi talvella lämmitysväliksi joka toisen päivän... niin panostaisin nyt todella varaajiin.  omalla ratkaisulla siis joka päivä haen ikean ison kassin puita ja poltan ne, tosin nykykattilalla aina pientä mielihyvää tuntien.  
4. kesän käyttövesi.  Minulla se tehdään ison varaajan yläosalla.  kesät se on noin 70 asteinen, loppu varaaja on noin 30 asteinen.  <hyvin kerrostuu..  mutta on oudon tuntuista lämmitellä kesällä haloilla.  Monesti se unohtuu ja sähkö hoitaa hommaa..   turhaa laskua.   JOS nyt tekisin niin joku yksinkertaisin vesi-ilmapumppu ja kuumakaasukierukka varaajaan.  Sillä voisi hoitaa ehkä huhtikuusta syys- lokakuulle.  ja kylmän ajan lonne puunkulutuskin keskittyy, menisi virne suupielessä puulämmityksellä.   kaikista paras vaihtiehto omassa mielessäni olisi aurinkokerääjä.  Eli kesäaika menisi käyttäveden suhteen sillä.  Ei penniäkään käyttökuluja. ( pikkupumppu ja sen kulutus on merkityksetön).
 
Systeemin suunnittelu on tosi yksinkertaista, varsinkin kun loppumitoituksessa otat lvi ammattimiehen katsomaan mitoitukset ja osat.   oma päätöksesi pitää tehdä varaajakapasiteetin kanssa.  Yks vai kaksi päivää lämmitysväliä?   kattilatyypin kanssa en kehoita edes harkitsemaan.  Kaasutuspalokattila eli käänteispalo on ykkönen ( subjektiivinen mielipide, perustuu maailman kehityssuuntaan.  Euroopassa kai kohta ainoa hyväksytty) päätökseksi jää ainoastaan että pitääkö olla volkkari vai mersu.  vai nissani niinkuin mulla.   Muut lisämausteet ( aurinkolämmitys kesävedelle)  sitten kukkaron mukaan.   Jos haluat lämmittää pesuhuoneen lattiaa niin sille oma suntti ja erillispiiri taikka sitten huonekohtaionen lämmönsäätö.  Suosittelen viimeistä.  Mulla tulee talvella hiukan lämpöeroja huoneisiin.  Ei pahasti, mutta jos oikein tutkii niin löytyy.  

Muista että puulämmitys on kuin lemmikkieläin.  Jos et osaa nauttiajatkuvuudesta niin se on kohta rasite.  Jos se taas sopii kuosiisi hyvin, niin olet tehnyt asian joka antaa tyytyväisyyttä jatkuvasti.  

[Pähkäilijä]

Pystyisittekö hieman neuvomaan alkuun, että minkä mallista ja kokoista kattilaa, varaajaa ym. kannattaa lähteä katselemaan ja mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon. Kaikki mahdolliset neuvot otetaan kiitollisina vastaan.

Talo tulee olemaan n. 100 neliötä ja autotalli myöhemmin erikseen, eli joku pannuhuone tarvitsee rakentaa. Mitäs tässä kannattaa ottaa huomioon?

Minkä verran on 100 neliöisen nykytalon lämmitystarve kovilla pakkasilla? Luokkaa 4 kW riittänee, tämmöisessä hirsirunkoisessa neliöiltään suuremmassa rintsikassa mennään 10 kW paikkeilla. Jos 4 x 24 ja vähän käyttövettä päälle ~100 kWh/vrk on tarve sen saa pesällisellä näillä pienillä käänteispesäkattiloilla (minullakin on yläpalokattila vielä käytössä, en suosittele uuteen pannuhuoneeseen). 100 kWh varaajassa vaihteluvälillä 40-80c onnistuu 2000 litran varaajalla. Autotallista jos tulee lämmin tarvitaan lisää energiaa, samoin käyttöveteen etenkin jos taloudessa on teinejä, naisia ym 

Varaajaan/varaajiin on hyvä alkuvaiheissa jäättää laajentamisvaraa muille laitteille, VILP ja/tai aurinkokierukat ja myös käyttövedelle esilämmityskierukka, ehkä pieni tulistusvaraaja sähkölläkin kesäaikaan mikäli ei tahdo lämmittää puilla käyttövettä.

Oma mielipiteeni on helppouden suhteen että joka toinen päivä pakkasilla ois riittävä lämmitysväli, silloin voi olla yön reissussakin jos ei sähköllä tarvia lämittää, eli kokoluokkaa 4000 litraa varaaja kapasiteettiä, sitten jos ois kattila johon menis luokkaa 200 kWh annos kerralla niin mikäettei. 50-60 kW teholuokassa taitaa olla pienimmät (tarttee käydä se uus attakin mittaminen lunttaamassa jostain), toki tässä vaiheessa monet klapikoneet aiheuttaa rajoituksia jos tulipesään mahtus vaikka 75 senttinen puu ei sellaisia saa helposti tehtyä.

Uutta suunnitellessa puulogistiikka koita saada mahdollisimman yksinkertaiseksi ettei puita tarvitse erikseen kannella mihinkään el rukkastenjäljet minimiin klapissa.

[Juster]

Kiitos paljon viesteistä, paljon hyviä neuvoja!

1. märkätilojen lattiassa kiertää sama vesi kuin muuallakin.  Eli lattia tuntuu jalal aina viileältä, paitsi jos ulkona on miinus 20-30 astetta....  olisi pitänyt heti laittaa joka piiriin toimilaite ja huonekohtaiset termostaatit.  Voisi nostaa kiertoveden lämpöä sen ehkä 3-5 astetta jolla märkätiloihin saisi upeat jalkatuntumat....  Säästin satasia väärässä paikassa..

Hyvä huomio, kiitos.

2. Otin muka tiukassa budjettivaiheessa yläpalokattilan. ainoa kriteeri oli halpa hinta.  Puolusteluja sen verran että silloin vaihtoehto eli alapalo oli tosi kallis.  Käänteisistä oli tietoa niin vähän ettei se minulle asti tullut.  Tänä päivänä käänteiset maksaa kai jotain 2500- 10000 euroa ja se halvinkin toimii..  Eli ei kannata oikeasti edes miettiä muita.  Tuotat kattilan iän sitä savua mitä sa pystyy tekemään.  valitse puhtain.

Mitäs eroa on alapalo ja käänteispalolla?

3. Varaaja.  Olin piirrättänyt tilaa pannarille... ihanvähän liian pikkuisesti.  Siksi sinne meni vain 1800 litran varaaja.  JOS olisin tiennyt että yhteensä jotain 3000- 4000 litraa antaisi talvella lämmitysväliksi joka toisen päivän... niin panostaisin nyt todella varaajiin.  omalla ratkaisulla siis joka päivä haen ikean ison kassin puita ja poltan ne, tosin nykykattilalla aina pientä mielihyvää tuntien.  
4. kesän käyttövesi.  Minulla se tehdään ison varaajan yläosalla.  kesät se on noin 70 asteinen, loppu varaaja on noin 30 asteinen.  <hyvin kerrostuu..  mutta on oudon tuntuista lämmitellä kesällä haloilla.  Monesti se unohtuu ja sähkö hoitaa hommaa..   turhaa laskua.   JOS nyt tekisin niin joku yksinkertaisin vesi-ilmapumppu ja kuumakaasukierukka varaajaan.  Sillä voisi hoitaa ehkä huhtikuusta syys- lokakuulle.  ja kylmän ajan lonne puunkulutuskin keskittyy, menisi virne suupielessä puulämmityksellä.   kaikista paras vaihtiehto omassa mielessäni olisi aurinkokerääjä.  Eli kesäaika menisi käyttäveden suhteen sillä.  Ei penniäkään käyttökuluja. ( pikkupumppu ja sen kulutus on merkityksetön).
 

Jees eli mahdollisimman iso varaaja vain. Tuota aurinkokeräintä itseasiassa mieteinkin jo itse, ei tarvitsisi sähköstä maksaa sitten sitäkään. Keräinten hinnat vaan sitä mallia, että enpä tiedä onko järkeä, kuitenkaan vedenkulutus ei mitään kovin suurta tule olemaan.
Oletko muuten ollut tyytyväinen Kastelliin firmana?

Minkä verran on 100 neliöisen nykytalon lämmitystarve kovilla pakkasilla? Luokkaa 4 kW riittänee, tämmöisessä hirsirunkoisessa neliöiltään suuremmassa rintsikassa mennään 10 kW paikkeilla. Jos 4 x 24 ja vähän käyttövettä päälle ~100 kWh/vrk on tarve sen saa pesällisellä näillä pienillä käänteispesäkattiloilla (minullakin on yläpalokattila vielä käytössä, en suosittele uuteen pannuhuoneeseen). 100 kWh varaajassa vaihteluvälillä 40-80c onnistuu 2000 litran varaajalla. Autotallista jos tulee lämmin tarvitaan lisää energiaa, samoin käyttöveteen etenkin jos taloudessa on teinejä, naisia ym 

Varaajaan/varaajiin on hyvä alkuvaiheissa jäättää laajentamisvaraa muille laitteille, VILP ja/tai aurinkokierukat ja myös käyttövedelle esilämmityskierukka, ehkä pieni tulistusvaraaja sähkölläkin kesäaikaan mikäli ei tahdo lämmittää puilla käyttövettä.

Oma mielipiteeni on helppouden suhteen että joka toinen päivä pakkasilla ois riittävä lämmitysväli, silloin voi olla yön reissussakin jos ei sähköllä tarvia lämittää, eli kokoluokkaa 4000 litraa varaaja kapasiteettiä, sitten jos ois kattila johon menis luokkaa 200 kWh annos kerralla niin mikäettei. 50-60 kW teholuokassa taitaa olla pienimmät (tarttee käydä se uus attakin mittaminen lunttaamassa jostain), toki tässä vaiheessa monet klapikoneet aiheuttaa rajoituksia jos tulipesään mahtus vaikka 75 senttinen puu ei sellaisia saa helposti tehtyä.

Uutta suunnitellessa puulogistiikka koita saada mahdollisimman yksinkertaiseksi ettei puita tarvitse erikseen kannella mihinkään el rukkastenjäljet minimiin klapissa.

Klapia saa tehtyä sen mittaista, kuin tarvitsee. Mahdollisimman pitkä klapi olisi itseasiassa hyvä juttu, ei tarvitse sahailla niin paljon.  Puulogistiikka on hyvin mietittynä, ainoa asia josta on kokemusta tämän aiheen tiimoilta.

[Pähkäilijä]

Klapia saa tehtyä sen mittaista, kuin tarvitsee. Mahdollisimman pitkä klapi olisi itseasiassa hyvä juttu, ei tarvitse sahailla niin paljon.  Puulogistiikka on hyvin mietittynä, ainoa asia josta on kokemusta tämän aiheen tiimoilta.

ok, klapikoneissa ja sylintereissä tulee usein raja vastaan jossain 60 cm paikkeilla. Metrin haloille on olemassa kattiloita jos ja kun niitä käsipelissä tekee.

[AnssiKo]

Hyvä huomio, kiitos.

Oma sunttipiiri kosteille tiloille on järkevä ratkaisu, kesällä saa laittaa asuintalojen pumpun seis, ja silti kosteille tiloille saa just sopivan mukavan lämmön lattiaan, ympäri vuoden.

Termarien viljely on vähän sama juttu ku ajais autolla kaasu pohjassa, ja säätäis vauhtia jarruilla. 

Mitäs eroa on alapalo ja käänteispalolla?

Jonkun näkemyksen mukaan käänteispalo on alapalon seuraava kehitysaste. Vähän jäävi varmaan olen kommentoimaan, mut yläpalo on kivikautta ja alapalo vaan siirtymisvaihe... Yleisin valintaperustekaan eli hinta ei käännä vaakaa muuhun ku käänteispaloon.

Jees eli mahdollisimman iso varaaja vain.

Isompi on parempi -päättelyä voi jatkaa vaikka 20 kuution pyttyyn, ja ohikin. 

Mut tanakka laskelma menee siinä, miten usein haluaa lämmittää, ja onks esim kahden päivän lämmitysväli kovilla pakkasilla lisähinnan väärti. Isompi varaaja tars isomman kattilan, tehoja ei niinkään mut varastopesän kapasiteettia, et saa kerralla varaajan liki täys. Ja tehoja ei kannata tuijottaa, varastopesän koko määrää montako pesällistä per täyttö.

Tuota aurinkokeräintä itseasiassa mieteinkin jo itse, ei tarvitsisi sähköstä maksaa sitten sitäkään. Keräinten hinnat vaan sitä mallia, että enpä tiedä onko järkeä, kuitenkaan vedenkulutus ei mitään kovin suurta tule olemaan.

Keräimillä saa kesän lämmitysväliä pidennettyä abt viikosta jonnekin pariin-kolmeen kuukauteen. 

Klapia saa tehtyä sen mittaista, kuin tarvitsee. Mahdollisimman pitkä klapi olisi itseasiassa hyvä juttu, ei tarvitse sahailla niin paljon.  Puulogistiikka on hyvin mietittynä, ainoa asia josta on kokemusta tämän aiheen tiimoilta.

Puulogistiikka on se iso kysymys. Itselle ei istu yhtään pinoamista, tällä hetkellä klapi tulee poltetuksi kaksilla hanskanjäljillä. Aika helposti tohon pääsee kuljettimellisella (laina-) klapikoneella, trukilla käsiteltävillä kuivaus/kuljetuslaatikoilla ja vai yhdellä kerroserolla. Jos olis maan tasalla, selviäisi yksillä hanskanjäljillä. Sopisiko muuten 3/4-meetriset sun logistiikkaan? Menee aika harvalla heittokuutiossa, jos ei pinoa.

[LoGr]

Ei sen kattilan tarvitse välttämättä olla niin iso että yhdellä lämmityksellä tulee varaaja(t) täyteen, poltetaanhan yläpaloillakin tarvittessa useita pesällisiä päivässä. Voihan sitä esim. mitoittaa kattilan vrk:n lämmitystarpeen mukaan ja varaajatilan tuplata. Lämmittää sitten tarpeen mukaan, vaikka pari polttokertaa päivässä. Noita nykyvehkeitä kun ei välttämättä tarvitse kytätä koko palon aikaa.

Toki isompi kattila (joko teho, sisään menevä puumäärä tai molemmat) yleisesti ottaen käytössä helpompi, jos raha ja puulogistiikka ei ole este niin siitä vaan.
Jos tila riittää, laita esim. kaksi 2000l pyttyä niin voit kesäaikaan kytkeä toisen pois ja näin vähentää lämpöhäviöitä.
Ja jos budjetti tulee vastaan, suunnittele ja mitoita kahdelle pytylle ja hommaa aluksi vaan toinen. Näin on helppo jälkikäteen laajentaa jos tarvetta ilmenee...

Aurinkokeräimet olisi itselläkin loistohomma, mutta hinta tulee ainakin toistaiseksi vastaan. Ennemmin päivitän kattilan kun tungen hirmu määrän euroja johonkin mikä helpottaa silloin kun lämmitys ei muutenkaan ole ongelma.

[turokukkonen]

Ainoo ongelma on ainakin minulle et jos ei ole valmis pinoamaan puita loppuu auttamatta varastointitilat kesken tai täytyy pitää klapit pihalla pressun alla

[Marko]

Meillä on 2014 valmistunut Kastelli, jossa 110 neliötä alhaalla ja varauksena 50 yläkerrassa. Talli on 56 neliötä ja pannuhuone tallin kyljessä. Pannuhuoneen edessä samassa rakennuksessa on pieni kylmäliiteri johon pääsee nostamaan traktorilla 3kpl klapisäkkejä. Kattila 50kW Atmos ja varaaja 4m^3, tuollaisella yhdistelmällä pärjää kovimmillakin pakkasilla yhdellä pesällisellä päivässä. Tallissa olen nyt pitänyt talvella noin 15 astetta.

Suosittelen vahvasti rakentamaan tallin samalla kertaa talon kanssa. Jos itsellä ei olisi lämmitysjärjestelmä tullut tallin yhteyteen niin varmuudella olisi talli vieläkin rakentamatta. 

Auringolla olisi komea kyllä lämmittää käyttövettä kesällä, mutta systeemit maksaa sen verran, että ei taida tulla laitteet ihan heti maksuun. Meillä kesällä täytyy pesällinen polttaa kerran viikossa ja helteillä sitten kerran kahdessa viikossa.

[25mottia/v]

Tuli kysymys että mitä mieltä Kastellista..  Oma mielipide todella neutraali. Voisin ottaa toisenkin talon ( Jos enää jonkun merkkitalon ikinä ottaisin) Eli ihan ok kaikki meni.  En tosiaan ollut mitään kokonaiseen taloprojektiin verrattavaa tehnyt jotan toimin kuten kaikki muutkin, eli tietoa keräämällä ja parasta osumaa toivoen.  naurattaa nyt sen aikaiset mielikuvat ja esitteiden kuvien huokailut vaimon kanssa. 
kastellin paikallinen osasto oli ihan suoraselkäistä ja kaikesta päästiin sopuun ihan ilman verenpaineen nousuja joka kerta. 
Sinänsä, jos ( nyt se onnistuu mielessä jo hyvin) firmoista mielessä karsii värit ja mainokset, kaikki ovat vain tulosta hakevia myyntifirmoja.  Tottakai tuotteet muotuoutuu ja kehittyy ja ovat kodikkaitakin. 
Silti, yhden pre-cut lankku- ja kipsilevykasan ( tottakai suunnittelu on osa toimitusta, en vähättele sitä) kasanneena ja lähes alusta loppuun itse tehneenä menisin silti toista tietä jos kaiken saisi alusta alkaa.  Panostaisin ensin johonkin hyvään suunittelijaan tai jopa ehkä arkkitehtiin. Jumittaisin siihen suunnittelivaiheeseen ensin pitkäksi aikaa ja hioisin unelmataloni siten että ammattilainen aina siivilöisi ideani toimiviksi tiloiksi. 
ja tekisin taloni ehkä harkoista.  Ei runkojuttuja, ei mitään hässäkkää vaan homogeeninen kestävä rakenne jota voi puhkoa, muuttaa, ym. vapaasti. ( voi puutaloakin muokata miten haluaa mutta timpurinajatusmaailma ei vaan kasva päähäni, joka on metallimiehen ja teknikon neliskanttinen kapine)
Tottakai pidän talostani ja koen että onnistui.  Silti josku ajattelen että olisi pitänyt olla rohkeampi ja nostaa rimaa. Huippusuunnittelu, tarkka rakenteiden läpikäynti suunnittelijan kanssa ja yleensäkin pidempi suunnitteluvaihe.  ne olisi kaikki kantaneet puhdasta voittoa, eli samalla rahalla enemmän taloa, en siis tarkoita neliöitä. 
nättihän tämä oma talo on, mutta.....  kastelli oli palveleva ja istuttiin muutama ilta pohjakuvan kanssa ja siirreltiin seiniä ja erkkereitä liimailtiin..  kaikki passasi kastellille ja hekin käyttivät aikaansaadun ehdotelman omalla ammattisuunnitelijalla joka veti lopullisen ehdotuksen pohjakuvasta. Ihan ok tuli, mutta..
Aina jaksan miettiä sitä että entä jos ei olisi pelottanut mittasuhteiden luonti ( talon ulkomuoto, ikkunat ym. kultaiset leikkaukset on uskomattoman labyrintti mailma.  Sopusuhtainen talo ei tule helpolla eikä ilman isoa perustuntemusta muotokielestä ym.  Voisin sanoa että itse piirretty ulkomuoto erottuu kaukaa, niin pienet asiat tekee niin paljon mitoissa ja mittasuhteissa)  No, tiesin nämä muotoilun valtavat vaikeudet mutten tajunnut että samaan tasoon yltää hyvä yksityinenkin suunnittelija.  Malliakin voi ottaa vapaasti.  Lyhyesti:  Oma "suuri ajatukseni" oli että äkkiä ammattityötä paketissa tontille.  Siitä jatkaa "ite" ja ei halua kuullakkaan mistään eikä keltään sanaakaan vaan itte tekee!   ja niin tein.   se mitä olisi voinut tehdä, olisi että jättää ison firman takuulla ottama voitto itselle vapaasti ohjattavaksi ja koko potti suunnittelijaan.  semmoiseen pidempään liikesuhteeseen jossa aluksi suunnitellaan kauan ja sitten koko rakennusvaihe ollaan yhteydessä ja haetaan hyviä ratkaisuja.  Siten olisi saanut samalla rahalla uniikkitalon. Nyt on ok- talo. 
harmittaa miten helppoja nakkeja me eka kertaarakentavat ollaan noille merkkitalojen kauppiaille. Hiukan rohkeampia ja enemmän rakentamiseen sitoutuvia, niin täällä olisi paljon rikkaampi talokulttuuri.  Lopuksi tosin huojennusta että Kastelli sai minulta puhtaat paperit kyllä rehtiydestä.

[Juster]

Jos aikaa ja viitseliäisyyttä olisi, niin rakentaisin toki pitkästä tavarasta omalla suunnittelijalla. Näillä korteilla nyt mennään kuitenkin.

[Juster]

Meillä on 2014 valmistunut Kastelli, jossa 110 neliötä alhaalla ja varauksena 50 yläkerrassa. Talli on 56 neliötä ja pannuhuone tallin kyljessä. Pannuhuoneen edessä samassa rakennuksessa on pieni kylmäliiteri johon pääsee nostamaan traktorilla 3kpl klapisäkkejä. Kattila 50kW Atmos ja varaaja 4m^3, tuollaisella yhdistelmällä pärjää kovimmillakin pakkasilla yhdellä pesällisellä päivässä. Tallissa olen nyt pitänyt talvella noin 15 astetta.

Suosittelen vahvasti rakentamaan tallin samalla kertaa talon kanssa. Jos itsellä ei olisi lämmitysjärjestelmä tullut tallin yhteyteen niin varmuudella olisi talli vieläkin rakentamatta. 

Auringolla olisi komea kyllä lämmittää käyttövettä kesällä, mutta systeemit maksaa sen verran, että ei taida tulla laitteet ihan heti maksuun. Meillä kesällä täytyy pesällinen polttaa kerran viikossa ja helteillä sitten kerran kahdessa viikossa.

Onko talli sulla samassa talon kanssa?

[Juhanisto]

Pian taas päädytään samaan ratkaisuun kun niin monessa muussakin aloituksessa. Hakevoimala pihaan 

Äkkiä kun summailis noita vastauksia niin ostoslistaan tulis.. vähintään 50kW kattila, vähintään 4000l varaaja mielellään 10000l, vähintään 80m2 pannuhuone, 20m2 aurinkokeräimet, trukki tai joku vastaava, klapikone.. yms. Äkkiä katsottuna hiukan ylimitoitettu kulutukseen nähden

Hmm.. minä tekisin näin.. Uusi talo kuluttaa vuositasoilla sen 50kWh/m2.. ja tuo on sellanen perustalo. Jos hiukan panostetaan niin pääsee sinne 20-30kWh/m2 väliinkin. Eli sellaset 5000kWh lämmitykseen ja veteen sellaset 4000kWh neljältä asukilta vuodessa. Hyvällä käänteispalolla tuo 9000kWh on 6-6,5pm3 koivua.. Siitäkin voi vielä nipistää hiukan pois kun panostaa eristykseen rakennusvaiheessa. Jos nyt oikein tarkkaan miettii niin kannattaako tuon takia hankkia muuta kalustoa kun korkeintaan moposaha ja kirves.. ehkä pieni hydraulihalkaisija. Alle 40kW käänteispalokattila riittää helposti, jopa 30kW niin on pienemmät paloluokitukset. Pieni pannari, sellainen että kattila sopii sisään ja lämminvarasto kylkeen. Sinne 2000-3000l varaaja ja pieni välivarasto puille. Motilla parilla lämmittelee kauan. Jakaa sen vielä kahteen osaan niin että aina kun toinen osasto tyhjenee puista niin täyttää sen. Näin on aina sisä kuivaa puuta käytössä. Pihaan 20pm3 liiteri. Siihenkin saa jo parin vuoden puut tuolla kulutuksella suojaan. Tietysti jos se tuleva autotalli on monta sataa neliötä niin sitten..

Takkaan ei juuri kannata panostaa. Jos ei tykkää takan edessä iltaisin konjakkilasi kädessä istuskella. Itsellä kaksi takkaa, sen jälkeen ei paljon ole lämmitelty kun puukattila tuli taloon. Ja muutenkin lattialämmityksen kanssa tuo takka vaan kylmentää lattiaa. Parempi nekin puut on polttaa kattilassa. Mieluummin kannattaa panostaa sähkökatkojen varalle kunnon varavoimalaan. Vesikiertoinen lattialämmitys ilman muuta, siihen saa sitten sen maalämmön helposti kun kyllästyt puulämmitykseen.. 

Itse en uuteen taloon puulämmitystä valitsisi vaikka on omaa metsääkin ja puut ihan ilmaisia. Mutta nämä on mielipide/periaate kysymyksiä. Olenkin jo laiskistunut tähän hyötyliikuntaan.. ja taas pitäis hypätä mönkkärin päälle ja ajaa vielä pari kuormaa koivuja metsästä pihaan.. aamulla jo muutaman kuorman ajelin