Kirjoittaja Aihe: Mikä puukattila olemassa olevaan vesikeskuslämmittimeen (Mecaterm HPB300)  (Luettu 9969 kertaa)

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 385
Kyllä käyttöveden esilämmityksellä voidaan säästöjä saada, vaikkei sillä mitään tekemistä lämmityksen kanssa ole. Energiaa on kaikkialla rajattomasti kunhan lämpötila on yli absoluuttisen nollan -273C. Me ihmiset vaan eletään suunnilleen +20 C lämpötilassa. Siihen on pyrittävä.

Esilämmitys on kiva juttu, mut ei se hyötysuhdetta paranna, jos se samalla viilentää lämmitettävää puolta, ja lisää lämmönhukkaa. Tai no joo, olishan se kätevä, mutku ikiliikkuja...

Poistoilmastahan tota hukkalämpöä saa paljo helpommin talteen, keskitetysti, ettei tarvi laajoja hyvin eristettyjä pintoja yrittää muuttaa kikkaratkaisuilla. Ja jos poistoilman lämpö jo otetaan talteen, ni sit vois jätevesistä kerätä aika simppelisti. Janskulilla taitaa olla erilliset poistoventtiilit eikä iv-konetta, eikä viemäriäkään ny oikeen vaan viittis lämmön talteenoton takia kaivaa ylös. Eli pitää keksiä jotain muuta.

Rakenteen läpi lämpövirta on lämpimämmästä kylmempään. Laskelmissa ajatellaan eristeen olevan ns. stationääritilassa. Sen molemmilla puolilla olosuhteen on vakiot ja kaikki tuotu energia menee eristeen läpi.
Kylmällä säällä seinän sisäpinta on hieman kylmempi kuin sisäilma. Ero riippuu ilman kiertonopeudesta seinään nähden.
Seinän sisällä lämpötila laskee eri materiaaleissa portaittain kunnes päästään ulkoseinään. Ulkoseinää sitten jäähdyttää ulkoilma tuulen avustuksella. Ulkopinta on kuitenkin aina hieman lämpimämpi kuin ilma. Muuten lämmön siirtymistä ei tapahdu. Tähän nykyisin kyllä pyritään.

Mainiota juttua! Tuohon ku vielä kaapii mukaan sisä- ja ulkoilman suhteelliset kosteudet, höyrynläpäisevyyden, lämpötilan ja kastepisteen eristeiden sisällä, ni ollaan rakennusfysiikan puolesta suoran seinän kohdalla liki tosiasioita.

Tuuleekos jonkun keskustelijan seinän sisälläkin? Ottakaa yhteys rakentajaan. Minä olen kuullut että seinässä on tuulensuoja ennen eristeitä.

Useimmilla on, joillakin ei taida olla. Mites lienee höyrynsulkujen laita? ;D
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 385
Jos edullisesti saisi käänteispalokattilan ja jonkun varaajan mitä tonne kellariin nyt mahtuu, olis varmaan paras ratkaisu. Ei liian isoa eikä myöskään pientä varaajaa.

Sain tänään vilppitoimittajalta tarjouksen mitsun pumpusta asennettuna nykyiseen vesikeskuslämmittimeen, hinta 6500€ ei oikein ole linjassa mun ajatusten suhteen. Kuitenkin haluaisin tuon ilmaisen (omalla työllä tehdyn) puun hyödyntää lämmitykseen ja LKV:lle.

Käänteispaloja ei pahemmin liiku käytettyinä vapailla markkinoilla, enintään jotain linjalta raakattuja ylihintaisia romujobbarin spesiaaleja. Mut kun kotomaassa ei tehdä, ulkomaisia saa sentään suht näpsään hintaan.

Alle ton vilppihinnan vois kyllä onnistua kunnon pannun ja lisävaraajanki saamaan. Edullinen, pienitehoinen (=pitkä poltto) mut isolla varastopesällä (=vielä pidempi poltto) oleva pannu olis paras, siirtää varaavuutta puupuolelle. Ja tietty kuitenki lambadalla, ni on huoleton.
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

seppol

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 822
Käyttöveden esilämmitys on kotioloissa käytännössä vaikea järjestää. Mistä energia otetaan ja mihin se siirretään. Esimerkiksi pesulassa voitaisiin viemärivesien lämpö siirtää käyttöveteen. Kotona ruokien keitinvesiä ei kaadettaisi kuumana viemäriin, vaan jäähdytettäisiin tiskipöydällä. Samoin suihkuvedet menee lämpimänä viemäriin.
Ilmastoinnin hukkalämpöjä voitaisiin hyödyntää paremmin. Tosin kovalla pakkasella, jolloin suurin hyöty olisi helpoin saavuttaa, sitä ei voi tehdä. Poistoilmaa ei voi jäähdyttää alle 0 C.

Höyrysululla ei ole eristyksen kanssa mitään tekemistä. Se vain on oltava. Jos sitä ei ole tai se vuotaa, lämpötilakäyrästä seinän sisällä voidaan määrittää missä kohtaa tiivistyminen tapahtuu mentäessä lämpimämmästä kylmempään. Talvella sisältä ulos, kesähelteellä ulkoa sisälle. Suomessa kosteussulkua ei voi laittaa ulkoseinään koska talvi on pitkä. Se on siis eristeen sisäpuolella. Se estää märän sisäilman vuotamisen seinän läpi ulos. Itsestään virtausta ei tapahdu, vaan tarvitaan paine-ero.
Ilmastoinnissa mitataan ilmamääriä poistossa verrattuna paluuseen. Tällä ei saada mitään selville koska ilmojen tilavuudet ovat erilaiset sillä ne ovat eri lämpötilassa. Lisäksi vaikuttaa ns. kuumailmapalloefekti. Huoneen yläosassa on suurempi paine kuin lattialla.