Vigas 80 LC ja uusi pannuhuone

[Urpo82]

Mistä tuo kattila syöpyy 60 asteen lämpötilassa?

Varaajathan mulla lämpeää 90-95 asteeseen ja kapasiteettia on kattilan vieressä 5400L ja lämpökanaalin toisessa päässä on 1400L talon varaajaa jonka lämmitän +65 asteiseksi ja aina tarvittaessa pumput lykkäävät kanaalin läpi tuonne 1400L talon varaajaan lisää lämpöä.

Nyt pitää myös Lievosen Markun muistaa se että kyseessä on 92Kw kattila jonka saa vielä tarvittessa pauhaamaan 120Kw teholla joten hieman pienempi latauslämpö ja rauhallinen pumpun kierto antavat pelivaraa kun laitetaan täysi meno päälle.

Noilla 40kw kattiloilla voidaan mennä vaika kuinka lähelle 100 astetta kun kollektorin sisäiset lämpötilanpistekuormat eivät pääse kasvamaan niin suuriksi kuin kolme kertaa isommissa.

[markkulievonen]

Mistä tuo kattila syöpyy 60 asteen lämpötilassa?

Varaajathan mulla lämpeää 90-95 asteeseen ja kapasiteettia on kattilan vieressä 5400L ja lämpökanaalin toisessa päässä on 1400L talon varaajaa jonka lämmitän +65 asteiseksi ja aina tarvittaessa pumput lykkäävät kanaalin läpi tuonne 1400L talon varaajaan lisää lämpöä.

Nyt pitää myös Lievosen Markun muistaa se että kyseessä on 92Kw kattila jonka saa vielä tarvittessa pauhaamaan 120Kw teholla joten hieman pienempi latauslämpö ja rauhallinen pumpun kierto antavat pelivaraa kun laitetaan täysi meno päälle.

Noilla 40kw kattiloilla voidaan mennä vaika kuinka lähelle 100 astetta kun kollektorin sisäiset lämpötilanpistekuormat eivät pääse kasvamaan niin suuriksi kuin kolme kertaa isommissa.

Eikös jokainen kattilan valmistaja ohjeista kattilan käyttölämpötilan oletavan vähintäin +65C,- myös alaosaltaan ja siksi tuo sekoitus järjestelmä kattiloissa.

[Urpo82]

Eikös jokainen kattilan valmistaja ohjeista kattilan käyttölämpötilan oletavan vähintäin +65C,- myös alaosaltaan ja siksi tuo sekoitus järjestelmä kattiloissa.

Vigas kattiloissa ohjeistetaan sen olevan 60 astetta. Se on myös takuun ehtona

[hiili]

Varaajathan mulla lämpeää 90-95 asteeseen

ihan vaan vinkkinä jos muoviputki kanaalint voit unohtaa 95c varaajalämmöt koska jotkut lämmittäjän vaihduttua ovat tietämättään työntäneet 95-100c vettä on kanaalit sulaneet suositus max 75c

[Urpo82]

Varaajathan mulla lämpeää 90-95 asteeseen

ihan vaan vinkkinä jos muoviputki kanaalint voit unohtaa 95c varaajalämmöt koska jotkut lämmittäjän vaihduttua ovat tietämättään työntäneet 95-100c vettä on kanaalit sulaneet suositus max 75c

Juuri siitäsyystä lataan noita talon varaajia 65 asteella.
On kyllä Radipex putkea et kestää 90 astetta.

Mutta turha noita lämpöhäviöitä on kerjätä turhan suurella siirtolämmöllä kanaalissa. Matkaa kun on n. 40 metriä

Noi 95 asteen varaaja on kattilan vieressä ja 2" rautaputkella tehtynä kuten muistaakseni aiemmin olen kirjoitellut.

[Rampe]

Keskieurooppalaisten mielestä tämä on hyvä systeemi ja hyötysuhteeltaan parempi verrattuna kuumemman tekemiseen kerralla. Tehdäänhän siellä puukattiloitakin vähän erilaisia määriä kun täällä kylmässä pohjolassa.

Tästä tuleekin vielä kova vääntö

Määrä korvaa laadun vai miten se olikaan  Tuttua hommaa tuolla rajanaapurimme puolella 

[Rampe]

Aika alhainen on tosiaan tuo paluuvesi suositus, jos reilu 60 c vain. Itse jo aattelin, että nykyisellään 70 c minimi.
Että väännetään nyt edes tämän verran asiaa 
Kattilat tykkää kuitenkin enemmän kuumasta kuin kylmästä.

[Markku]

En tiedä mihin perustuu kattilan 60 C paluuveden lämpö, koska Suomalaisten kattilavalmistajien laboratoriotestit osoittavat selvästi palamisen olevan huomattavasti paremmassa kuosissa kun kattilavesi on
70 C  kauttaaltaan. Mitä isompi varaajatilavuus sitä kauemmin viileää paluuvettä sekoittuu kattilaveteen.
Keski-Eurooppalaisten kattilavalmistajien varaajasuositukset ovat tilavuudeltaan huomattavasti pienemmät kuin täällä pohjolassa. Siinäpä mahdollinen suositus sitten onkin.

[Tapsar]

En tiedä mihin perustuu kattilan 60 C paluuveden lämpö, koska Suomalaisten kattilavalmistajien laboratoriotestit osoittavat selvästi palamisen olevan huomattavasti paremmassa kuosissa kun kattilavesi on
70 C  kauttaaltaan. Mitä isompi varaajatilavuus sitä kauemmin viileää paluuvettä sekoittuu kattilaveteen.
Keski-Eurooppalaisten kattilavalmistajien varaajasuositukset ovat tilavuudeltaan huomattavasti pienemmät kuin täällä pohjolassa. Siinäpä mahdollinen suositus sitten onkin.

Käänteispalokattiloissa palaminen tapahtuu keraamisissa "kammioissa" eikä kattilaveden ympäröivässä tilassa. Tämä varmasti vaikuttaa. Onhan niitä keraamisia rakenteita muissakin kuin käänteispaloissa, mutta näin karkeasti ottaen taitaa olla ihan sama palamisen kannalta minkä lämpöinen konvektiopinta on jos palaminen on jo päättynyt palokaasujen tullessa sinne.

[Markku]

Käänteispalokattiloissa palaminen tapahtuu keraamisissa "kammioissa" eikä kattilaveden ympäröivässä tilassa. Tämä varmasti vaikuttaa. Onhan niitä keraamisia rakenteita muissakin kuin käänteispaloissa, mutta näin karkeasti ottaen taitaa olla ihan sama palamisen kannalta minkä lämpöinen konvektiopinta on jos palaminen on jo päättynyt palokaasujen tullessa sinne.

Niinhän siellä käänteis- ja joissakin alapaloisissa keraamisessa toisiopalokammiossa liekin lämpö on 1000 C:n paikkeilla, mutta sen jälkeen savukaasut kohtaa konvektiossa kattilaveden lämmön, joten siitä johtuvat seikat vaikuttaa miten polttotesteissä kattila käyttäytyy milläkin kattilaveden lämmöillä.

[Rampe]

Kyllä siinä yksi syy kuumassa on, että haetaan pidempää ikää kattilalle. Syöpymispeikko on aina olemassa pienillä lämmöillä ajellessa. Vaikka sitä kuumaa ei välttämättä palamiseen tarvittaisikaan, niin muuten kyllä.

Kosteus voi pahimmillaan tiivistyä pelteihin otollisiin kohtiin ja aikanaan syöpyy puhki.

  

[Markku]

Tuo syöpymisriski nykypäivän kattilateräksillä on panospolttoisessa olematon. Biopoltossa vielä olematon.
Polttoaineissa on monenlaisia haittakemikaaleja ja yhdisteitä, jotka reagoivat aika ärhäkkäästi.
Missään kattilassa ei saada saasteetonta palamista, joista ei olisi haittavaikutuksia kattilan rakenteille.
Kattilaveden lämpö on merkittävässä asemassa kattilan hyvinvointiin.

[markkulievonen]

Niinhän siellä käänteis- ja joissakin alapaloisissa keraamisessa toisiopalokammiossa liekin lämpö on 1000 C:n paikkeilla, mutta sen jälkeen savukaasut kohtaa konvektiossa kattilaveden lämmön, joten siitä johtuvat seikat vaikuttaa miten polttotesteissä kattila käyttäytyy milläkin kattilaveden lämmöillä.

Eikös pesän seinämät ole kriittisin alue syöpymiselle. Siis  pinnat, jotka ovat ennen kaasuuntumista ja ennen toisiopaloa. Matalissa lämpötiloissa varastopesän pinnat voivat olla jopa kosteat. Tuon kosteuden  muodostuminen ja poistuminen vaikuttaa ongelmoittavasti juuri kattilan sytytysvaiheessa / veden lämpötilan kohotessa, jolloin vesi höyrystyy ja vaikuttaa kielteisesti toisiopaloon.

[markkulievonen]

Mistä tuo kattila syöpyy 60 asteen lämpötilassa?

Varaajathan mulla lämpeää 90-95 asteeseen ja kapasiteettia on kattilan vieressä 5400L ja lämpökanaalin toisessa päässä on 1400L talon varaajaa jonka lämmitän +65 asteiseksi ja aina tarvittaessa pumput lykkäävät kanaalin läpi tuonne 1400L talon varaajaan lisää lämpöä.

Nyt pitää myös Lievosen Markun muistaa se että kyseessä on 92Kw kattila jonka saa vielä tarvittessa pauhaamaan 120Kw teholla joten hieman pienempi latauslämpö ja rauhallinen pumpun kierto antavat pelivaraa kun laitetaan täysi meno päälle.

Noilla 40kw kattiloilla voidaan mennä vaika kuinka lähelle 100 astetta kun kollektorin sisäiset lämpötilanpistekuormat eivät pääse kasvamaan niin suuriksi kuin kolme kertaa isommissa.

Pumpun teho / vedenkiertohan on se punainen lanka toimiiko kattila hyvin vaiko huonosti korkeissakin lämpötiloissa.Olkoompa kattila 20kw tai 200kw tehoinen.

Aikoinaan omassa YP Jämässä oli todella alitehoinen pumppu ja lämmitys oli tuskallilsta. Jos wanhaan kattilaan vaihdoin tehokkaamman pumpun, joka on toiminnassa myös nykyisessä ja lämmitys on huoletonta. Pumpun tehossa ei tulisikaan pihistellä.

[Markku]

Eikös pesän seinämät ole kriittisin alue syöpymiselle. Siis  pinnat, jotka ovat ennen kaasuuntumista ja ennen toisiopaloa. Matalissa lämpötiloissa varastopesän pinnat voivat olla jopa kosteat. Tuon kosteuden  muodostuminen ja poistuminen vaikuttaa ongelmoittavasti juuri kattilan sytytysvaiheessa / veden lämpötilan kohotessa, jolloin vesi höyrystyy ja vaikuttaa kielteisesti toisiopaloon.

Totta, varastopesän pinnat voivat ja onkin kosteat alhaisilla kattilaveden lämpötiloilla, josta seurauksena korroosiovaara. Mitä itse tiedän kattilateräksistä, ne ovat hyvin korroosiota kestäviä. Enemmänkin valmistustekniikassa olisi parantamisen varaa, jossa kattilan rakenteet elävät ja kattilan rakenteet vaurioituvat ja alkavat vuotamaan. Toiseksi kattilan veden virtaukset aiheuttavat syöpymistä, samoin kattilavesi, jossa joudutaan lisäämään hapekasta vettä järjestelmään tai ei ole veden joukkoon lisätty inhibittoreita ( vesikemia).