Mikä Arimax-25 kattilan tilalle

[savoha-26]

Olen uusi jäsen tällä foorumilla. Jo otsikosta käy ilmi ongelmani. Siis mikä kattila ko. kattilan tilalle? Olen ajatellut Arimax 240 -kattilaa. Onko kenellä hyviä/huonoja kokemuksia 240:sta?
Ari 25:n putket asensin 34 v. sitten itse, mutta saakohan nykyisin enää tehdä tee-se-itse -menetelmällä?
Jos vain ostan kattilan kaupasta, niin tuleeko kuka kyselemään lupia?
Talo on vanha rm-talo, ehkä 100m² lämmitettävää, 2500 ltr. varaaja, avoin, liian pieni paisunta yläkerran komerossa.
Voiko tämän vaihtaa kalvopaisuntaan, 150 ltr. mahtuisi komeron ovesta?
Tässäpä kysymyksiä.

[Pähkäilijä]

Tervetuloa,

-voit vaihtaa kalvopaisunta-astian, niille löytyy jostain mittoja, minkä kokoinen ovi on?

-Arimax 240, kokemuksia on 13 vuoden ajalta. En suosittele. Samalla rahalla ja vaivalla pystyy päivittämään kattilan johonkin puhtaammin polttavaankin. Etenkin jos pelkästään puuta poltat.

-ei Suomessa tarvita ostolupaa kattialle, aseille kyllä 

[hiili]

Täälä palstalla on kaikenlaista kitinää kattiloista jotka ei toimi toivotuisti , kun niistä merkeistä pysyy erosa luulis pääsevän aika pitkälle. esim joku v-kirjaimella alkava josta yli 13 sivua juupas eipäs keskustelua tai sitten käyttäjissä vika 

[savoha-26]

Olet kuitenkin 13 vuotta käyttänyt 240: stä. Mikä siinä niin kovin huonoa on? Poltan vain puuta ja vähän taloudesta kertyvää pientä palavaa roskaa. Kalvopaisuntaa varten oviaukosta mahtuu 46 cm. Miten varaajan ja kattilan paisunta yhdistetään kalvopaisuntaan siellä komerossa, kai t-haaralla?? Entä kiehuntayhde, jos kattilasta semmoinen lähtee?

Mitähän tarkoitit: -ei Suomessa tarvita ostolupaa kattialle, aseille kyllä

Tervetuloa,

-voit vaihtaa kalvopaisunta-astian, niille löytyy jostain mittoja, minkä kokoinen ovi on?

-Arimax 240, kokemuksia on 13 vuoden ajalta. En suosittele. Samalla rahalla ja vaivalla pystyy päivittämään kattilan johonkin puhtaammin polttavaankin. Etenkin jos pelkästään puuta poltat.

-ei Suomessa tarvita ostolupaa kattialle, aseille kyllä 

[Markku]

Alapaloinen on ainut varteenotettava kattila jonka kannattaisi ostaa.
Asennuksen voit tehdä vanhan saneerauksen puitteissa, kunhan et kerro siitä kenellekään.
Asennuksessa kannattaisi olla yhteydessä alan ammattilaiseen, ettei vaan tule jotakin lapsusta asennuksen yhteydessä. Vakuutusyhtiö ei katso hyvällä jos jotakin sattuu. Paikallisesta palotarkastajasta puhumattakaan.

[pelti]

osta joku moderni lambdalla oleva kattila. Säästät hermoja ja naapureita.

[Pähkäilijä]

Olet kuitenkin 13 vuotta käyttänyt 240: stä. Mikä siinä niin kovin huonoa on? Poltan vain puuta ja vähän taloudesta kertyvää pientä palavaa roskaa. Kalvopaisuntaa varten oviaukosta mahtuu 46 cm. Miten varaajan ja kattilan paisunta yhdistetään kalvopaisuntaan siellä komerossa, kai t-haaralla?? Entä kiehuntayhde, jos kattilasta semmoinen lähtee?

Mitähän tarkoitit: -ei Suomessa tarvita ostolupaa kattialle, aseille kyllä

olen kyllä käyttänyt ja koittanut aikoinani löytää sellaista optimaalista polttotapaakin, semmoinen löytyi jos viitsii varttitunnin välein käydä laittamassa kalikan tai kaksi pesään. Palotapahtuma ei ole hallittu puiden lisäyksen jälkeen ja turhan suuri osa energiasta karkaa piipun kautta pihamaalle. Konvektiopinta ei riitä (täällä joku on rakentanut lisäjäähdytystä savusolaan saadakseen paremmin energiaa talteen).

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=373.msg15523#msg15523

 kiehuntayhde tulee kylmään veteen ja se jäähdyttää kattilaa mikäli lämmöt nousevat liikaa esimerkiksi sähkökatkon yhteydessä. Tosin jos on kunnallisen vesiverkon ulkopuolella ei sitä jäähdytysvettäkään ole tarjolla pumpun seisoessa.

Suosittelen käänteispaloista kattilaa, jos hienoudet ei kiinnosta niin lamdaton versio on ihan ok vaikka siinä kahteenkymmeneen vuoteen meneekin yhden vuoden puumäärä enemmän. Ymmärrettävästi alapaloa myyvät suosittelevat alapaloa...

Jos vain ostan kattilan kaupasta, niin tuleeko kuka kyselemään lupia?

tätä just tarkotin, kattilan saa ostaa ilman ostolupaa, asetta ei 

Paisarille on eduksi jos sen saa kytkettyä "haaleeseen veteen" jolloin sinne tuleva vesi ja siellä oleva kaasu ovat mahdollisimman viileitä ja paisuntatila sitä suurempi, tärkeintä on kytkeä paikkaan jota ei pääse vahingossa sulkemaan pois järjestelmästä. Tosin "tee se itsemies" tekee kalvopaisunnan autonrenkaista

[markkulievonen]

Niin, jos haluaa yksinkertaisen, mutta toimivan kattilan. Kokemusta on  parisen vuotta Atmos DC40GS kattilasta ja palaa erittäin tasaisesti, vaikka on manuaali säätöinen.

Eikös tuo  150 litran  paisuntasäiliö ole pienehkö 2.5m3 varaajalle. Ilmoitettu  litramäärä lie koko tilavuus. Täällä päin on 2m3 varaaja ja paisunta vesi on 95 litraa.

[riusmies]

2500 litraa ja siitä 10 % = 250 litraa paisuntaa
2000 litraa ja siitä 10%=200 litraa paisuntaa.
Käytännön kokemus on opettanut, että yläpalon "pistekiehuminen" hävittää  ilmausventtiileiden kautta vesihöyryä ja johtaa herkemmin veden vähentymisen kautta kunnon kehumiseen.
Nykyinen lambdaohjattu käänteispalo ei vajaan vuoden aikana ole vielä kertaakaan "pistekiehunut". Jatkuva veden lisäys järjestelmään loppui pian nykyisen kattilan vaihdon jälkeen.
Kylällä yksi asukas kyllästyi alapalon savutukseen ja vaihtoi arimaxin yläpaloisen. En ole kuullut kokemuksia josko ollut nyt tyytyväinen:))))))

[markkulievonen]

2500 litraa ja siitä 10 % = 250 litraa paisuntaa
2000 litraa ja siitä 10%=200 litraa paisuntaa.
Käytännön kokemus on opettanut, että yläpalon "pistekiehuminen" hävittää  ilmausventtiileiden kautta vesihöyryä ja johtaa herkemmin veden vähentymisen kautta kunnon kehumiseen.
Nykyinen lambdaohjattu käänteispalo ei vajaan vuoden aikana ole vielä kertaakaan "pistekiehunut". Jatkuva veden lisäys järjestelmään loppui pian nykyisen kattilan vaihdon jälkeen.
Kylällä yksi asukas kyllästyi alapalon savutukseen ja vaihtoi arimaxin yläpaloisen. En ole kuullut kokemuksia josko ollut nyt tyytyväinen:))))))

Niin, kattilan pistekiehuntaan vaikuttaa suoraan rakenne ja veden  paine. Siis pienelle alueelle kattilan vaippaan ohjaantuu suuri savukaasujen virtaus / lämpötila.
Toisaalta nuo ilman / kuplien poistuminen vedestä lämmityksen aikana  poistaa happea vedestä ja se on jo hyvä asia. Tuohonkin vaikuttaa sama asia eli paine ja lämpötila.

[riusmies]

Niin, kattilan pistekiehuntaan vaikuttaa suoraan rakenne ja veden  paine. Siis pienelle alueelle kattilan vaippaan ohjaantuu suuri savukaasujen virtaus / lämpötila.
Toisaalta nuo ilman / kuplien poistuminen vedestä lämmityksen aikana  poistaa happea vedestä ja se on jo hyvä asia. Tuohonkin vaikuttaa sama asia eli paine ja lämpötila.

Juuri tuon takia käänteispalo ei keitäkkään, kun siinä paikallisesti ei tule suurta savukaasujen virtausta.

Käytännössä hapen poisto vedestä vaan toimii väärinpäin. Kiehumisen jälkeen järjestelmä imaisee ilmaa jostain sisään(ilmausventtiilit epäilen) ja tilanne hankaloituu. Uuden veden lisäys on vielä korroosion yksi lisätekijä. 

[markkulievonen]

Juuri tuon takia käänteispalo ei keitäkkään, kun siinä paikallisesti ei tule suurta savukaasujen virtausta.

Käytännössä hapen poisto vedestä vaan toimii väärinpäin. Kiehumisen jälkeen järjestelmä imaisee ilmaa jostain sisään(ilmausventtiilit epäilen) ja tilanne hankaloituu. Uuden veden lisäys on vielä korroosion yksi lisätekijä. 

Ilmakuplien mudostuminen aikanaan tyrehtyy, mutta aikansa se ottaa. Alussa kuplintaa  on runsaasti, mitä korkeammalle järjestelmän lämpötilan nostattaa. Yleensä varaajan lämpötilan nostatan +100C hujakoille ja viimein kuplinta tyrehtyy jo tuossakin lämpötilassa.

[savoha-26]

Tarkoitatko v-kirjaimella alkavaa kenties Veto-merkkistä kattilaa, tai jotain muuta?

Täälä palstalla on kaikenlaista kitinää kattiloista jotka ei toimi toivotuisti , kun niistä merkeistä pysyy erosa luulis pääsevän aika pitkälle. esim joku v-kirjaimella alkava josta yli 13 sivua juupas eipäs keskustelua tai sitten käyttäjissä vika 

[Pähkäilijä]

Tarkoitatko v-kirjaimella alkavaa kenties Veto-merkkistä kattilaa, tai jotain muuta?

tai Vigas... Täällä on usempi käyttäjä ketkä ovat vaihtaneet yläpalokattilan käänteispalokattilaksi ja heidän mielipiteensä toimivuudesta ja toimimattomuudesta kannattaa lukea, omia viestiketjuja vanhasta uuteen ainakin käyttäjillä Kahe, Markkulievonen ja 25 mottia/v. Jokaisella on erimerkkinen pannu käytössä nyt joten aiheesta "mikä on paras" on jokaisella oma mielipide ja kukaan ei ole testannut jokaista merkkiä (ihan ku automerkkikeskustelussakin).

Lähinnä kattilan valinnassa kannattaa kiinnittää huomioa omiin käyttötottumuksiin. Minkä verran normaalisti lämmität varaajaa (alku-loppulämmöt) ja onko sitten kattila sopiva joka nostaa tuon pesällisellä? 2.5 m3 varaajassa asteen nousuun tarvitaan 3 kWh. Toki muu kulutus vaikuttaa siihen paljonko tarviaa lämmittää mutta esim 30->80c keskilämmön nostoon tarvitaan ~ 160 kWh (~10 kWh kattilan ylösajoon). 80% hyötysuhteella tarvitaan 200 kWh puuta kerralla eli 50 kg voisi kattilaan mahtua niin pakkaskaudellakin pesällisellä myös varaaja latautuu samalla reilusti kun osa menee myös käyttöön.

normi ~30 kW luoka kattiloihin mahtuu puolet tuosta puumäärästä eli yhden lisäyksen taktiikalla pärjää pienemmälläkin, mutta esim 20 vuoden elinkaarella tonni hintaero hankinnassa säästää monelta pannuhuonereissulta. Toki eri asia miten pannarissa on tilaa minkälaistakin pannua laittaa.

Tuolla on eri käyttäjäien mittauksia montako kiloa puuta kerralla saa omaan kattilaan mahtumaan

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=268.0

Kilossa puuta on 4 kWh energiaa ja siitä käyttöön saa vähän 3 hyödynnettyä.

[savoha-26]

Aloitan lämmityksen, kun varaaja on n. 45° ja lopetan, kun olen päässyt n. 80°. Puun määrää en ole niin tarkkaan laskenut, mutta ehä kolme pesällistä menee. Varaan aina lähes koko päivän lämmityspuuhaan. Kattilan valinnassa on vielä huomioitava se, että olen jo 73 v. Halkoja saan vielä "kohtuuhinnalla" metsäpinossa seka-tai koivu, 45 € m³ +sahaus ja pilkonta.
Paisunta-astiasta vielä: Jos laitan pannuhuoneen lattialle esim. 200 litr. kalvopaisunnan, niin onko se mitenkään mahdollista saada kytketyksi koko verkkoon? Tällä tarkoitan, kun varaaja paisuntayhde on ylempänä kuin tämä kalvopaisunnan yhde ja nythän kaikki paisunta-ym. putket menevät yläkerran avopaisuntaan.
Minulle kyllä suositeltiin VILP:piä, mutta se sentään maksaa 12-13000 euroa asennuksineen. Lupasin vielä kuitenkin harkita asiaa.

tai Vigas... Täällä on usempi käyttäjä ketkä ovat vaihtaneet yläpalokattilan käänteispalokattilaksi ja heidän mielipiteensä toimivuudesta ja toimimattomuudesta kannattaa lukea, omia viestiketjuja vanhasta uuteen ainakin käyttäjillä Kahe, Markkulievonen ja 25 mottia/v. Jokaisella on erimerkkinen pannu käytössä nyt joten aiheesta "mikä on paras" on jokaisella oma mielipide ja kukaan ei ole testannut jokaista merkkiä (ihan ku automerkkikeskustelussakin).

Lähinnä kattilan valinnassa kannattaa kiinnittää huomioa omiin käyttötottumuksiin. Minkä verran normaalisti lämmität varaajaa (alku-loppulämmöt) ja onko sitten kattila sopiva joka nostaa tuon pesällisellä? 2.5 m3 varaajassa asteen nousuun tarvitaan 3 kWh. Toki muu kulutus vaikuttaa siihen paljonko tarviaa lämmittää mutta esim 30->80c keskilämmön nostoon tarvitaan ~ 160 kWh (~10 kWh kattilan ylösajoon). 80% hyötysuhteella tarvitaan 200 kWh puuta kerralla eli 50 kg voisi kattilaan mahtua niin pakkaskaudellakin pesällisellä myös varaaja latautuu samalla reilusti kun osa menee myös käyttöön.

normi ~30 kW luoka kattiloihin mahtuu puolet tuosta puumäärästä eli yhden lisäyksen taktiikalla pärjää pienemmälläkin, mutta esim 20 vuoden elinkaarella tonni hintaero hankinnassa säästää monelta pannuhuonereissulta. Toki eri asia miten pannarissa on tilaa minkälaistakin pannua laittaa.

Tuolla on eri käyttäjäien mittauksia montako kiloa puuta kerralla saa omaan kattilaan mahtumaan

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=268.0

Kilossa puuta on 4 kWh energiaa ja siitä käyttöön saa vähän 3 hyödynnettyä.