Öljy -> Puu/öljy/VILP?

[isotee]

Hei!

Kyselin oheista myös lämpöpumppufoorumilla, mutta arvostaisin kovasti myös kommentteja täältäkin. Tilanne seuraava:

Toivoisin hieman kommenttia lämmitysjärjestelmän päivityssuunnitelmiin.

Kohde: okt 1 krs 170 m2 Pirkanmaalla, rak.v. 2004, nykyinen lämmitys öljy, kulutus 1800-2000 l/v, sähkö n 10 MWh/v (osa sähköstä menee erillisen tallin lämmitykseen, jossa lattialämpö sähköllä; päivityshanke ei koske sitä). 4 hlöä.

Suunnitelma: haluaisin päivittää talon lämmitystä siten että muitakin lähteitä olisi kuin öljy, esim öljy+puu+vilp/aurinko? Öljyn hinta on kolminkertaistunut reilun kymmenen vuoden aikana, lisäksi bio- ja muut energialähteet kiinnostavat; olisi vaihtoehtoja. Polttopuuta saan "ilmaiseksi" omista metsistä ja pidän niistä touhuista, rajallinen aika ja matkustelut kuitenkin johtavat siihen että muutakin energianlähdettä pitäisi olla.

Ajatus kaikessa yksinkertaisuudessaan:
- toinen öljysäiliö pois (meillä on nyt 2x1500 l) ja varaaja tilalle
- öljykattila vaihtoon ja esim kaksoiskattila tilalle (polttimen voisi huollettuna käyttää ja toinen säiliö kuitenkin jäisi eli öljy siten ok)
- vilppi tai jopa aurinkokeräin varaajaan kiinni vaihtoehdoksi

Eli lämmityksen prioriteetti olisi 1) puu, 2) vilp/aurinko jos ei jaksa/jouda lämmittää, 3) öljy jos mikään em ei toimi.

Millaisia ajatuksia ja kommentteja tämä herättää? Onko mitään järkee? Tosiaan "öljyorjuudesta" haluaisin eroon ja kun puuhommat kiinnostaa ja tapahtuu niin miksi ei? Ja kun öljysysteemit on toimivana olemassa niin ei viitsisi kokonaan romuttaakaan. Ja lopuksi innostus uusiin teknologioihin kuten vilp tai jopa arska?! Mitenhän tuo kustannuspuoli, tuleeko liian kalliiksi? Tuossahan olisi "vyö, henkselit ja vielä naru" samoissa housuissa...

Vielä tekninen kysymys: jos tuon systeemin tekisi edellä kuvatulla tavalla (kaksoiskattila + varaaja) niin mitä vilp -komponentteja se tarvisi lisäksi? Nuo valmiit paketit sisältänee varaajat ym ja hinta sen mukainen, mutta mitä tarvitaan em kuvioon että saisi vilpin pelittämään?

Kiitos etukäteen kommenteista!

[Pähkäilijä]

Tervetuloa!

Kaksoispesäkattiloissa taitaa Jäspillä ja Värmebaronilla olla nykyaikaa tarjolla jossa tuo puupuoli on käänteispaloinen. Vanhat yläpalohorminlämmittimet on syytä unohtaa samantien.

Asunnossa on varmaan lattialämmitys joten VILP taipuu hyvin kun vettä ei tarvitse lämmittää turhan kuumaksi. Varaajassa kahdella kierukalla tehty käyttövesi riittää vähän yli 40 asteisesta varaajasta (kierukoissa on niin vähän vesitilaa ja vesi vaihtuu usein joten legionellavaaraa ei ole).

Sitten kun öljyyn kyllästyt voi toiselle puolen laittaa pellettipolttimon. Jos varaaja on käytössä ei kattilaan tarvitse sähkövastusta vaan se riittää varaajan yläpäähän.

2 000 litraa öljyä on 20 000 kWh, sama määrä on 5 000 kilossa puuta, tosin hyötysuhde ei ole niin hyvä puulla ja sitä menee enemmän. Esim Jäspin biotriplexissä taitaa olla sama puupuoli kun econaturessa ja siihen mahtuu kerralla 18 kiloa puuta

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=268.msg6095#msg6095

luokkaa 300 pesällistä puun polttoa vuoteen ja jos pesälllisestä saa ~60 kWh talteen varaajaan nostaa se 1,5 m3 varaajan keskilämpöä ~33c, toki talon lämmitys haukkaa tosta osan ohimennessään suoraan käyttöönkin.

tää oli tämmöstä teoreettista pähkäilyä

[isotee]

Tervetuloa!

Kaksoispesäkattiloissa taitaa Jäspillä ja Värmebaronilla olla nykyaikaa tarjolla jossa tuo puupuoli on käänteispaloinen. Vanhat yläpalohorminlämmittimet on syytä unohtaa samantien.

Asunnossa on varmaan lattialämmitys joten VILP taipuu hyvin kun vettä ei tarvitse lämmittää turhan kuumaksi. Varaajassa kahdella kierukalla tehty käyttövesi riittää vähän yli 40 asteisesta varaajasta (kierukoissa on niin vähän vesitilaa ja vesi vaihtuu usein joten legionellavaaraa ei ole).

Sitten kun öljyyn kyllästyt voi toiselle puolen laittaa pellettipolttimon. Jos varaaja on käytössä ei kattilaan tarvitse sähkövastusta vaan se riittää varaajan yläpäähän.

2 000 litraa öljyä on 20 000 kWh, sama määrä on 5 000 kilossa puuta, tosin hyötysuhde ei ole niin hyvä puulla ja sitä menee enemmän. Esim Jäspin biotriplexissä taitaa olla sama puupuoli kun econaturessa ja siihen mahtuu kerralla 18 kiloa puuta

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=268.msg6095#msg6095

luokkaa 300 pesällistä puun polttoa vuoteen ja jos pesälllisestä saa ~60 kWh talteen varaajaan nostaa se 1,5 m3 varaajan keskilämpöä ~33c, toki talon lämmitys haukkaa tosta osan ohimennessään suoraan käyttöönkin.

tää oli tämmöstä teoreettista pähkäilyä

Kiitos! Meillä on kaksi lämmönjakotapaa: kosteissa tiloissa lattialämmitys ja muualla patterit (koska on puulattiat ja en halunnut vettä lautalattian alle). Menovesi lattialämmityspiiriin kovilla pakkasilla on luokkaa 40C ja patteripiiriin 50-60C; lauhalla sekin 40C luokkaa. Onko ongelma vilpille?

[AnssiKo]

Hei!

Kyselin oheista myös lämpöpumppufoorumilla, mutta arvostaisin kovasti myös kommentteja täältäkin. Tilanne seuraava:

Toivoisin hieman kommenttia lämmitysjärjestelmän päivityssuunnitelmiin.

Hyvä suunnitella huolella ennenkuin lähtee toteuttamaan. Vilpin ja auringon osalta olisin mieltä, et pelkkä aurinkokeräimet katolle on käypä ratkaisu. Kesän aikana molempien hyötysuhde on parhaimmillaan. Mut sitten jos miettii talvea, vilp on hiukka heikompi ratkaisu. Kesällä aurinko, välillä lisänä vilp ja kylmillään vielä puu päälämmitykseksi?

Kaksoispesien suhteen yläpalot ovat antiikkia, noiden aiemmin mainittujen suhteen en sit tiedä. Atmokselta löytyy kans päällekkäinen kaksoispesä, alla öljy/pellettipolttimen pesä ja päällä kunnon käänteispalo. Tollasta aikoinaan itte mietin, mut sivunuohousluukkuihin ei olis sopinu tilaan.

Jos tila ahdistaa, mieti myös oikea käänteispalo ja siihen polttimen luukku toiseksi. Mä otin aikoinaan tuohon Aritermiin myös luukun polttimelle, mut eipä oo ollu ees kertaakaan paikalla... Pelkällä puulla mennään, ja varalla sähkö.

[Pähkäilijä]

Kiitos! Meillä on kaksi lämmönjakotapaa: kosteissa tiloissa lattialämmitys ja muualla patterit (koska on puulattiat ja en halunnut vettä lautalattian alle). Menovesi lattialämmityspiiriin kovilla pakkasilla on luokkaa 40C ja patteripiiriin 50-60C; lauhalla sekin 40C luokkaa. Onko ongelma vilpille?

Kova pakkanen + VILP + 60c lämmöt ei kuullosta toimivalle yhtälölle mutta lämpöpumppufoorumilla tuosta saat tarkemmin tietoa. Sitä paremmalla hyötysuhteella pumppu toimii mitä haaleampaa vettä sen tarvitsee tehdä.

http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,6311.0.html

[AnssiKo]

Kova pakkanen + VILP + 60c lämmöt ei kuullosta toimivalle yhtälölle mutta lämpöpumppufoorumilla tuosta saat tarkemmin tietoa. Sitä paremmalla hyötysuhteella pumppu toimii mitä haaleampaa vettä sen tarvitsee tehdä.

http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,6311.0.html

Vilpin kanssa jos touhuaa, pitäisi käyttää sitä toisiaan vaan matalaan lämpötilapyyntöön. Vaiks lattialämpöön ja lämpimän käyttöveden eailämmitykseen. LKV tulistus sitten tilanteesta riippuen aurinkokeräimillä, puupannulla tai pahimmassa tapauksessa  jollain kalliimmalla energialla.

Toi vaatii sit mieluusti hiukka fiksumman varaajan tai pari, tarpeeksi kierukoita ja mieluusti välilaipiolla, et saa paremmin erotettua yläkerran tulistuksen kuumat vedet ja alakerran vilpoisemmat. Ja bivalenttisuntilla saa keskitettyä lämmityksen oton mahdollisimman alas. Jos useampia varaajia, tosta edellisestä normijärkinen heppu tajuaa kyllä, ettei sitä kuumaa vettä jaeta kahteen pönttöön, vaan mennään fiksusti sarjaankytkennällä.

[pete73]

Öljyn ja sähkön hintaero taitaa jäädä niin pieneksi ettei öljyn varallapitoon kannattane investoida kattilanvaihdossa vaan mennä sähköllävastuksilla varaajassa...

[isotee]

Hyvä suunnitella huolella ennenkuin lähtee toteuttamaan. Vilpin ja auringon osalta olisin mieltä, et pelkkä aurinkokeräimet katolle on käypä ratkaisu. Kesän aikana molempien hyötysuhde on parhaimmillaan. Mut sitten jos miettii talvea, vilp on hiukka heikompi ratkaisu. Kesällä aurinko, välillä lisänä vilp ja kylmillään vielä puu päälämmitykseksi?

Kaksoispesien suhteen yläpalot ovat antiikkia, noiden aiemmin mainittujen suhteen en sit tiedä. Atmokselta löytyy kans päällekkäinen kaksoispesä, alla öljy/pellettipolttimen pesä ja päällä kunnon käänteispalo. Tollasta aikoinaan itte mietin, mut sivunuohousluukkuihin ei olis sopinu tilaan.

Jos tila ahdistaa, mieti myös oikea käänteispalo ja siihen polttimen luukku toiseksi. Mä otin aikoinaan tuohon Aritermiin myös luukun polttimelle, mut eipä oo ollu ees kertaakaan paikalla... Pelkällä puulla mennään, ja varalla sähkö.

Kiitos!  Kertokaas tyhmälle mitä tarkoittaa käänteispalo ja yläpalo. En tunne noita kattilatekniikoita muuta ku öljykattilan josta kokemusta. Kiitoksia! 😊

[Markku]

Kiitos!  Kertokaas tyhmälle mitä tarkoittaa käänteispalo ja yläpalo. En tunne noita kattilatekniikoita muuta ku öljykattilan josta kokemusta. Kiitoksia! 😊

Jos minä alottaisin kun tunnen kattilarakenteet aika hyvin.
Pienkattiloita on kolme erityyppistä kattilaa, käänteispalo, alapalo, yläpalo. Vanhat öljykattilat luokitellaan yläpaloisiksi, jos niissä poltettaisiin puuta tai muuta panospolttoperiaatteella olevaa polttoainetta. Kattilatyypin mukaan yläpaloinen palaa kattilassa ylhäältä alaspäin.
Ala- ja käänteispalo sensijaan palavat alhaalta käsin ja savukaasut tulistuu palokammiossa tai toisopalossa keraamisessa "toisiopesässä".

[AnssiKo]

Kiitos!  Kertokaas tyhmälle mitä tarkoittaa käänteispalo ja yläpalo. En tunne noita kattilatekniikoita muuta ku öljykattilan josta kokemusta. Kiitoksia! 😊

Tuolta löytyy aika hyvä ja selkeä esitys aiheesta: http://www.prizz.fi/sites/default/files/asiakaskuvat/Siirretyt%2520Prizztech/PowerPoint%2520KLAPI-ILTA%252027.9.2011MANU.pdf

[AnssiKo]

Jos minä alottaisin kun tunnen kattilarakenteet aika hyvin.
Pienkattiloita on kolme erityyppistä kattilaa, käänteispalo, alapalo, yläpalo. Vanhat öljykattilat luokitellaan yläpaloisiksi, jos niissä poltettaisiin puuta tai muuta panospolttoperiaatteella olevaa polttoainetta. Kattilatyypin mukaan yläpaloinen palaa kattilassa ylhäältä alaspäin.
Ala- ja käänteispalo sensijaan palavat alhaalta käsin ja savukaasut tulistuu palokammiossa tai toisopalossa keraamisessa "toisiopesässä".

Ejjuma....    "yläpaloinen palaa kattilassa ylhäältä alaspäin."

Isotee, unohda toi sepustus ja katto Prizztechin esitys.

[Markku]

Linkin kuvista ja sanallisesta toimintaperiaatteesta selviää kattilatyyppien eroavaisuudet;
http://www5.hamk.fi/arkisto/portal/page/portal/HAMKJulkisetDokumentit/Tutkimus_ja_kehitys/HAMKin%20hankkeet/vihi/J%C3%A4rkivihre%C3%A4%20energiap%C3%A4iv%C3%A4%20Forssa.pdf

Hyvin toimii yläpaloperiaatteellakin rakennettu kattila, kunhan käyttäjä on valveutunut ja perehtynyt polttotekniikkaan.
Oikeaoppisesti yläpaloinen sytytetään panoksen yläpuolelta, jolloin hyötysuhde paranee olennaisesti.
Tuossa eräs tuore tapaus yläpaloisen käyttäjältä, jossa yläpaloinen modernisoitu, jolloin polttohyötysuhde (kattilasta saatu lämpöteho / polttoaineen energiasisältö ) keikkuu 90 %:n paikkeilla.

EDIT: Tarkennettu polttohyötysuhteen määrittelyä

[Pähkäilijä]

Kiitos!  Kertokaas tyhmälle mitä tarkoittaa käänteispalo ja yläpalo. En tunne noita kattilatekniikoita muuta ku öljykattilan josta kokemusta. Kiitoksia! 😊

http://www.kaukora.fi/sites/default/files/kaukorafiles/esitteet/Jaspi_Yhdistelmakattilat_0116_web.pdf

tuossa esitteessä on halkileikkauskuvassa öljy/pellettipuolen yläpaloinen ja puupuolen käänteispaloinen. Vanhoissa pannuissa puupuoli on yläpalo ja siinä turhan paljon puun energiasta karkaa polttamattomina  kaasuina. Käänteispaloisessa palotapahtuma on paremmin hallinnassa.

Jos aurinkolämpöä suunnittelet niin tuolla on paljon käytännön toteutuksiakin aiheesta

http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?board=18.0

mutta pääpiirteissään silloin kun lämmitystä eniten tarvitaan ei auringosta ole juuri iloa. Kun helmikuun puolvälissä täällä aurinko antaa 250w/m2 on se maaliskuussa 450w/m2 ja nyt huhtikuussa 650w/m2 ja samaan aikaan on aurinkoiset tunnitkin lisääntyneet reippaasti. Viime syksynä tais mennä yli kuukaus ku täällä ei aurinkoseinä tuottanu lämpöä ollenkaan tasasen harmaassa kelissä.

Vaihtoehtoja on paljon tarjolla ja suunnitelmat ehtii muuttumaan viel monta kertaa ennenkun mitään alat tekemään. Pelkkä puukattila (suuremmalla varastopesällä - vähemmällä työllä), sähkövastus ja ILP miläli huoneratkaisut antavat periksi että järkevästi voi hyödyntää ilpin puhallusta. VILPin kanssakin voi kikkailla kiertoveden lämpöä alemmas jos johonkin patteritilaan saa laitettua puhallinkonvektorin tai lisäämällä pattereiden kokoa (minkä noin uudessa talossa poissulkisin kun putkisto ja nykyiset patterit riittävät käyttöikänsä puolesta vielä vuosikymmeniä eteenpäin).

[isotee]

Kiitos! Kyllä polttotekniikat selvisi, hyviä linkkejä.

Tossa kun olen nyt surffaillut niin vaikuttaa siltä että varaaja kannattaisi olla, valitsipa minkä lämmitysmuodon tahansa, paitsi tämä "suora öljy". Okei muutamia järjestelmiä tuntuu olevan joissa pelkkä kattilan vesi ja siinä pumppu tms mutta tuntuu menevän virittelelyksi?

Eli minkä kokoinen varaaja olisi hyvä jos lähdetään oletuksesta että olisi puu-/öljy-yhdistelmäkattila ja ehkä joskus myöhemmin vilppi tai aurinko? Energiantarve siis nykyisin 1800-2000 L öljyä vuodessa ja menovedet 40-60C kovimmilla pakkasilla. Pannuhuoneeseen saisi n 1500 L ovaalin toisen öljysäiliön tilalle (Liplast 1500)

PS: näyttää käytettyjä kattiloita saavan halvalla kun ihmiset vaihtaa maalämpöön ym. Onko mitään järkeä? Investointina houkuttaisi laittaa kunnon varaaja ja ehkä se vilppi, mutta miksipä ei käytettyä kattilaa kaveriksi? Ymmärrän että hyötysuhde on niin huonompi mutta kuten mainitsin puu ei maksa juuri mitään kuin tekemisen vaivan joten onko ihan tyhmä ajatus? Hinnat on tosi edullisia uuteen verrattuna...

[Markku]

Kiitos! Kyllä polttotekniikat selvisi, hyviä linkkejä.

Tossa kun olen nyt surffaillut niin vaikuttaa siltä että varaaja kannattaisi olla, valitsipa minkä lämmitysmuodon tahansa, paitsi tämä "suora öljy". Okei muutamia järjestelmiä tuntuu olevan joissa pelkkä kattilan vesi ja siinä pumppu tms mutta tuntuu menevän virittelelyksi?

Eli minkä kokoinen varaaja olisi hyvä jos lähdetään oletuksesta että olisi puu-/öljy-yhdistelmäkattila ja ehkä joskus myöhemmin vilppi tai aurinko? Energiantarve siis nykyisin 1800-2000 L öljyä vuodessa ja menovedet 40-60C kovimmilla pakkasilla. Pannuhuoneeseen saisi n 1500 L ovaalin toisen öljysäiliön tilalle (Liplast 1500)

PS: näyttää käytettyjä kattiloita saavan halvalla kun ihmiset vaihtaa maalämpöön ym. Onko mitään järkeä? Investointina houkuttaisi laittaa kunnon varaaja ja ehkä se vilppi, mutta miksipä ei käytettyä kattilaa kaveriksi? Ymmärrän että hyötysuhde on niin huonompi mutta kuten mainitsin puu ei maksa juuri mitään kuin tekemisen vaivan joten onko ihan tyhmä ajatus? Hinnat on tosi edullisia uuteen verrattuna...

Oma valintani olisi sinun tapauksessa ison varastopesän puunpolttokattila. Se voisi olla mikä hyvänsä edellämainituista kattiloista.
Varaajatilavuutta 3000-lirtasta 5000-litraan, riippuen onko varaajille tilaa ja miten usein haluat varaajat lämmittää. Hyvän hyötysuhteen saisi, jos varaajia ei tarvitsisi lämmittää yli 70 C:n. Varaajissa saisi olla optiot kierukoille tai levylämmönvaihtimille aurinko ja/tai lämpöpumpulle.