Kirjoittaja Aihe: Puukeskuslämmityksen suunnittelua Attack 35 tms.  (Luettu 4593 kertaa)

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Puukeskuslämmityksen suunnittelua Attack 35 tms.
« Vastaus #15 : 20.04.2017-14:29 »
Kuinkahan tarkkoja ne käänteispaloiset on sen polttoaineen suhteen? Itselläni täyttää Arimax 240 kesälllä 27 vuotta ja olen miettinyt kuinkahan kauan vielä kestää. Polttoaineena sekapuu ja lisäksi poltetaan maitopurkkeja ym. palavaa paperi- ja pahvitavaraa. Puu omasta takaa.
Kiinnostaisi nuo nykyaikaisemmat kattilat työnsäästön ja puun kulutuksen vuoksi.
Talo on reilu 100 m2 60 -luvun alun puolitoistakerroksinen talo. Varaaja 1500 l Akvaterm ilman sähkövastuksia jotka kyllä myös olisi harkinnassa niin pystyisi talvellakin olemaan jopa yön poissa kotoa hätätilassa. Kolmivaihevirta pitäisi niiden takia vetää.
Pannuhuoneen tila sen verran rajallinen että tila syvyyssuunnassa ei riittäisi pidemmälle kattilalle vaan olisi sijoitettava poikittain hormiin nähden. Onnistuukohan ja toimiikohan?
Minkälaisia pannuja suosittelette vai mennäänkö vanhalla niin kauan kuin vesi pysyy pois pesästä? Talviaikaan kyllä hiukan hankalampia pakon edessä noitakin ruveta vaihtamaan.
Maalämpö tietysti yksi vaihtoehto.

Niin, ymmärrän, miten käänteispalo kattilassa palaa paremmin palava jäte kuin Yläpalo- tai alapalokattilassa. Liittyen juuri hapetukseen. Käänteispalossahan lisähappi tuodaan suoraan suutinkivessä olevaan reikään ja näin happi sekoittuu hyvin nostaen palamislämpötilaa ja näin jäte,- joka vaatii korkeamman lämpötilan palaessaan palaa puhtaammin. Epämääräisen jätteen palaminenhan tulisi tapahtua mahdollisimmanb korkeassa lämpötilassa.

Siis aivan sama ilmiö kuin kaasuhitsauksessa, jossa  happi    ohjataan suoraan  kulkemaan palvan kaasun lävitse nostattaen liekin lämpötilaa. Jos kaasuhitsauksessa happi tuotaisiin laajemmalle alueelle, niin liekin lämpötila laskisi.

Niin alapalo- ja yläpalokattilassa ei tätä tapahdu, vaan happi ohjataan väljempään tilaan,.- ei itse liekkiin. Taas alapalokattilassa puun kaasuuntumismäärä on hallitavissa verraten sitä YP kattilaan, mutta hapettaminen on samanlainen ilmiö molemmisssa.

Muuten, moni ei usko, miten aikoinaan tein / muutin  JÄMÄ YP kattilan palavat kaasut kulkemaan ensin etuosan tuntumasta (100mm)  ja tähän palavaan liekkiin ohjasin toisioilman. Siis pieneen tilaan /suutinreikään kuten käänteispalokattilassakin. Paloi lähes savuttamatta.

Uskon, miten käänteispalokattilassa palaa kaikki kuiva jäte, joka tekee hiilloksen. Hiilloksen syntyminen on välttämätön ilmiö.
« Viimeksi muokattu: 20.04.2017-14:38 kirjoittanut markkulievonen »

Samwais

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 4
Vs: Puukeskuslämmityksen suunnittelua Attack 35 tms.
« Vastaus #16 : 27.04.2017-18:35 »
Jos itse eristää niin toiseen ketjuun linkittämät ovaalit oli suht edullisia ja joku 1½ m3 eristetty kanttivaraajakin siellä on tarjolla

http://www.lvi-viro.fi/energiavaraajat

Tuoltahan löytyy itse asiassa tilaan sopiva varaaja eristeineenkin.

Olen tuossa alakanut pohtimaan, että jos tuollaisesssa käänteispalokattilassa poltetaan paljon esim. naulaista runkopuuta tai rimaa tms. holvaako helposti.
Olisiko alapaloinen siinä tapauksessa kuitenkin parempi ratkaisu? Siellä tietysti siten palaisi kyllä kaikki muukin roska. Kuinka paljon työläämpi tuollainen alapalokattila on käänteispalokattilaan nähden?

Tuollaista UT kattilaa erehdyin katselemaan http://www.lvi-viro.fi/ut-alapalokattilat tuossa on tietysti positiivisena puolena se, että täyttö on päällä. Kaikki epämääräisen mittainen hukkapätkä olisi helppo vain kipata sisään. Eikä hinta päätä huimaa.

Mutta netissä kukaan ei kerro käyttökakemuksista suomeksi sanaakaan. Eli ei ole hitiksi noussut.

Markku

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 927
Vs: Puukeskuslämmityksen suunnittelua Attack 35 tms.
« Vastaus #17 : 27.04.2017-19:02 »
Tuoltahan löytyy itse asiassa tilaan sopiva varaaja eristeineenkin.

Olen tuossa alakanut pohtimaan, että jos tuollaisesssa käänteispalokattilassa poltetaan paljon esim. naulaista runkopuuta tai rimaa tms. holvaako helposti.
Olisiko alapaloinen siinä tapauksessa kuitenkin parempi ratkaisu? Siellä tietysti siten palaisi kyllä kaikki muukin roska. Kuinka paljon työläämpi tuollainen alapalokattila on käänteispalokattilaan nähden?

Tuollaista UT kattilaa erehdyin katselemaan http://www.lvi-viro.fi/ut-alapalokattilat tuossa on tietysti positiivisena puolena se, että täyttö on päällä. Kaikki epämääräisen mittainen hukkapätkä olisi helppo vain kipata sisään. Eikä hinta päätä huimaa.

Mutta netissä kukaan ei kerro käyttökakemuksista suomeksi sanaakaan. Eli ei ole hitiksi noussut.

Omana mielipiteenäni alapalo ehdottomasti, linkittämässäsi sivustoilta löytyy Molle, Kalvis 3 alapaloiset, jotka ovat varteenotettavia. Alapalossa voi polttaa melkein minkälaista roskaa...jätettä..puuta jne., eli ei ole kronkeli mitä varastopesään änkee. Ala-ja käänteinpaloiset ovat saman verran työtä vaativaa.

EDIT: Linkin mukaan VIGAS UD 29 kW markkinoidaan alapalokattilana mitä se ei suinkaan ole.
« Viimeksi muokattu: 28.04.2017-10:40 kirjoittanut Markku »