Termovar

[masse]

Joo, hurjalta tosiaan tuntuu toi kulutus ja lämmitysvälit. 80c tasalämpöön lämmitän ja koskaan en oo tota ees kuumemmaksi saanut, kattilan lämmöt nousee yli 100 siinä vaiheessa kun alkaa 80c varaajassa lähestymään.
Ja ylälämpö kun on 50c niin alan lämmittämään tuon lämpimän käyttöveden takia ettei muodostu bakteereja.
Ja kattilan lämmöt kulkee samaa linjaa varaajan lämpöjen kanssa myös lämmityksen päätyttyä mikä hieman ihmetyttää kun nyt on tuo uusi termostaattikin.
Eilen kun aloin lämmittämään niin ensin poltin täyden pesällisen, sen jälkeen lisäsin puita kahteen kertaan vajaan pesällisen. Puuna kuusi sekä mänty ja tosiaan noilla määrillä lämpö nousi vain tuon verran..

[masse]

Tossa vielä dataa mitä lämmöt näyttää nyt, alalämpö tekee heti ihmeellisen harppauksen alaspäin ja muut lämmöt kulkee aika suoraa linjaa.

[peteri]

Niitä bakteereja ei tuommoiseen järjestelmään tule sen puolesta varaajan voi vetää niin kylmäsi kun voi. Ilmeisesti tuossa sammuu latauspumppu vähän aikasemmin ja se aiheuttaa sitten tuon notkahduksen eli lämpö lähtee siirtyyn ylös päin.

[pete73]

Bakteereista ei tosiaan tarvi tuossa systeemissä olla huolissaan, eli lämmityksen aloituksen voi tehdä käyttöveden jäähtymisen mukaan, kun ei enää tule tarpeeksi lämmintä.
Onko mitään käsitystä kuinka paljon lämmintä käyttövettä menee? Ahkera suihkun käyttö kun syö yllättävän paljon energiaa..

Kokeile sulkea lämmityksen jälkeen kattilan ja varaajan välinen kierto sulkemalla se käsin, niin näet miten vaikuttaa jäähtymiseen.

Jotta saisit kattilalämmön pysymään lähempänä latauslämpöä tarvis latauspiirin kiertonopeutta saada isoimmaksi.. onko latauspumppu nykyään jo täysillä?

[Jooseppi]

Kokeile sulkea lämmityksen jälkeen kattilan ja varaajan välinen kierto sulkemalla se käsin, niin näet miten vaikuttaa jäähtymiseen.

Jotta saisit kattilalämmön pysymään lähempänä latauslämpöä tarvis latauspiirin kiertonopeutta saada isoimmaksi.. onko latauspumppu nykyään jo täysillä?

Tähän käsisulkuun minäkin päädyin . Parannus oli huomattava .
Jos eristämätöntä putkea on näkyvillä , voi kokeilla käsin parin päivän kuluttua
Lämmityksestä . Alaputken pitäisi olla kylmä jollei hukkakiertoa ole .
3000 L varaaja pysyy meikäläisen käytöllä pari viikkoa lämpimänä kesällä .
Mitään lämmityskiertoa ei ole , ja kaksi henkilöä .

[masse]

Ehkä ton sitte vähän alemmas vois lämmön päästää. Vaikee sanoo paljon lämmintä käyttövettä menee, suihkussa pyritään käymään ilman turhaa veden laskemista mutta emäntä kun pesee hiuksia niin sillonhan sitä taas sitten menee. Ja kahden hengen perhe kyseessä.
Latauspumppu on kolmos asennossa.
Täytyy kokeilla tuota kierron sulkemista ja katsoa miten lämmöt sitten käyttäytyy.

[dieseljätkä]

Meillä luovuttiin näistä Termovar-tyyppisistä latauspumpuista. Uuden kattilan kanssa tehtiin siten, että yläputkessa termari, joka laskee vettä yli 70-kymppisenä varaajaan ja alaputkessa ennen kattilaa tavallinen kiertovesipumppu 110-155-165 Wattinen. Vanhaa yläpaloa ei pystynyt lämmittämään yhtään Termovarin kanssa - keitti heti, kun yritti polttaa isolla huminalla. Nyt sellainen tilanne, että 110 W teholla uusi kattila menee jossain vaiheessa katkokäynnille ja kun kääntää tehoja pumppuun lisää 155 tai 165 W, niin pelittää taas pitkään ennen katkokäyntiä ja varaajan saa yli 80-asteiseksi kauttaaltaan. Eli summa summarum: Jos latauspumppu joskus porsii, niin vaihdan tilalle sellaisen, jossa vieläkin suurempi maksimiteho - alle 150W:t on leluja.

[masse]

Jatketaas tähän samaan ketjuun tätä kattilatarinaa. Takaisku pitäisi olla kunnossa, termostaatti vaihdettu ja käyrien perusteella pitäisi toimiakin, kattilaan menee alussa 65-70 asteista vettä, varaajan lämmettyä kuumempaa. Myös jäähtyessä varaajasta tuleva ja kattilaan menevä lämpö on aika liki sama sinne 70 asteeseen asti. Tämän jälkeen termostaatti sulkeutuu ja kattilaan menevä puoli jäähtyy.
Ilmaa ei pitäisi järjestelmässä olla. Putkimies kävi muutama päivä sitten säätämässä paisuntasäiliön esipaineen kohdilleen. Järjestelmästä myös laskettiin jonkun verran vettä pois, koska sitä oli liikaa.
Sitten päästäänkin siihen mikä ihmetyttää, varaajan lämmöt tasaantuu 60 asteessa tai vähän yli, tämän jälkeen alalämpö kohoaa selvästi korkeammalle ja ylälämpö pysyttelee alempana. On kokeiltu pyörittää pumppua kolmos teholla. Tässä graafissa pumppu oli ensin kakkos teholla. Toisella pesällisellä kun alkoi lämmöt nousemaan niin laitoin kolmoselle.
Mikä ihme tuota järjestelmää voisi vaivata? Onko tuolla juurikaan väliä jos lämmöt ovat kuitenkin suunnilleen se mitä tavoitellaan, ainoastaan väärin päin. 
Tässä lämmityksessä mentiin kahdella pesällisellä kuusta sekä mäntyä

[25mottia/v]

Ei näytä loogiselta. Pari tuntia mennään niin ettei ala-eikä ylälämpö juuri muutu!  ja lämmitys siis on menossa koko ajan?  Onko tuossa nyt joku varaajan sisäinen virtaus joka ohjaa asioita pois anturien kohdalta?   Jos koko ajan tuodaan varaajaan lämpöä, niin väkisin olisi nousua nähtävissä, taikka ainakin ( kun keskialueen mittausta ei ole) pysyttelisi alalämpö loppusuoralle asti alhaalla ja sitten nousisi kun varaaja alkaa olla latingissa.  Tähän tekee tosiaan mieli kuulla selitys sitten kun se löytyy.  Oletko kokeillut pienimmällä mahdollisella pumpun teholla, eli koittanut kerrostaa nätisti?

[masse]

Tosiaan joo! Se unohtu tuossa mainita että noin 14:45-17:00 välillä ei ollut tulia, kun ei kerennyt heti laittamaan toista pesällistä. Siksi aikaa sammutin myös kierron. Ja keväällä/ kesällä toiminut aivan loogisesti, silloin lämmöt olleet yleensä ylhäällä 80 ja alhaalla 75-78 lämmityksen loputtua. Jossain vaiheessa kesää aloin epäilemään termostaattia kun lämmitys alkoi toimimaan erikoisesti ja sen vaihdon jälkeen ollut tällaista.
Myös putkimies epäili että termostaatti toimii kuten pitää ja epäili syyksi tätä ilmaa järjestelmässä ja paisuntasäiliön väärää painetta. Ei näköjään niiden säätö auttanut.
Pienimmällä teholla en ole vielä kokeillut, aikaisemmin toimi kuitenkin kolmos teholla ihan normaalisti.
Jollain tavallahan tuo kierto on sekaisin kun varaajan yläpäähän kuitenkin tulee kattilalta se 75 asteinen vesi. Ylämittarissa ei kuitenkaan tapahdu mitään! Ja varaajan kyljessä oleva mittari ja käyrää piirtävä anturi näyttää ihan samaa lukemaa, siitä ei ole kyse.

[dieseljätkä]

Ei se voi massen varaajassa lämmitystä  seuraavana päivänä enää olla lämmöt väärinpäin. Jos näin on, niin anturivika.  Itsellä kattianturit vaan ekassa varaajassa ylhäällä ja alhaalla - keskellä manuaalimittari, joka näyttää latausvaiheessa 10 astetta enemmän kuin ylälämpö. Syyksi olen tähän epäillyt, että manuaalimittarin anturi menee syvemmälle varaajaan kuin kattilan sähköiset anturit ja siitä tulee heitto. Lukemat sitten "oikein" kun varaaja jäähtyy.

[AnssiKo]

Mites toi sun 1-wire -verkko on rakennettu? Onks 2-piuhainen parasiittisähkölllä vai 3-piuhainen erillisellä sähkönsyötöllä? Muistelen, et noi lämpöanturit menis erillisellä sähköllä 120^oC asti, mut parasiittina jäis muistaakseni 75^oC. Ja sama juttu jos anturi sekoilee, ilmoittaa aina lämmöksi saman asteluvun. Ja toinen juttu on sit se, onks molemmat anturit samanlaisissa paikoissa, jos toinen on anturitaskussa ja toinen pinnassa, ei mittaus välttämättä ole ihan suoraan vertailukelpoinen.