Jämä 141 ja varaajan lataus

[maseikku]

Tervehdys!
Uusi puukeskuslämmittäjä ilmoittautuu joukkoon! Takana muutama viikko tutustumista nykyisen talon lämmitysjärjestelmään, jonka perus speksit ovat tällaiset:
-Asuinpinta-alaa n. 120m2, kaikki yhdessä tasossa. Pesutiloissa lattialämpö, muualla patterikierto. 1989 valmistunut talo kyseessä.
-Kattila Jämä 141 yläpalo, vm.-89
-Varaaja n.1500l, eristetty villalla, 100l paisari
-Varaajalta kattilaan tulevassa putkessa (alempi) latauspumppu, jolla ei ole muuta ohjausta kuin katkaisijasta päälle/pois
-Kattilasta varaajalle menevässä putkessä lataustermostaatti, joka tuntuu avautuvan n.75 asteessa, ja termarilta tietysti putkiyhde tuohon alaputkeen. Tässä väliputkessa myös jonkinlainen linjasäätöventtiili
-Ei vielä savukaasumittaria
-Varaajassa 3kpl lämpömittareita, kattilan tuloputkessa juuri ennen kattilaa 1kpl ja tietysti kattilan oma lämpö/painemittari

En ole vielä mitään tarkempia mittauksia/laskelmia kattilan hyötysuhteista yms. tehnyt mutta muutamia havaintoja/ tyhmiä kysymyksiä on mieleeni herännyt:

1. Onko tuossa kattilassa ollut alunperin konvektiokanavissa jotain savukaasujarruja/ohjauslevyjä? Nyt kanavat ovat tyhjää täynnä, onko tämä ollut yleinen tapa poistaa rojut sieltä jos siellä on jotain ollut? Savukaasulämpöjä en vielä ole päässyt mittaamaan, mutta luulisin että aika korkeina huitelevat kun saa hyvin palamaan. Mikä olisi sopiva lämpötila haarukka? Nyt olen vähän jarrutellut tuolla sulkupellillä, jota käytetään kattilan etuseinän hammastetulla tangolla, miten tuota oikeaoppisesti käytetään? Olen omasta mielestä saanut suht hyvin palamaan kun polttelee vähän puuta kerrallaan, ensiöilmaluukku muutaman sentin auki ja toisioilma vähän enemmän. Näin ei tule juurikaan näkyvää savua piipun päästä.
Kattilan arina on mallia irtosauvat, jotka on vääntyilleet mutkalle. Onko tämä syypää siihen että tuntuu jäävän tuhkan sekaan todella paljon hiilikekäleitä? Kannattaako panostaa oikein tehdastekele arinaan vai hitsailenko vahvasta harjaksesta itse?

2. Jos varaajan lämmöt on vaikka 55/50/40 kun teen tulet niin pari tuollaista täyttä puukorillista(en ole vielä saanut vaakaa pannuhuoneeseen) kun polttelee pieninä panoksina niin varaajan lämmöt on n. 95/85/60, pari kertaa viikossa näillä keleillä. Kattila tuntuu käyvän hieman kylmänä, 80 asteen yli pääsi vasta nyt kun pudotin latauspumpun pienimmälle nopeudelle. Kannattaako tuohon alkaa miettimään vähän fiksumpaa latauspakettia, vai antaako latauspumpun olla päällä koko tulien ajan ja vaihtaisi vähän kuumemman termostaatin? Kattilalle tulee n.70-72 asteinen vesi nyt.
Tuntuu että saa todella pitkään poltella jos haluaa tuon varaajan +80asteeseen ylhäältä alas...

Tulipa tarinaa Onneksi tuntuu kesä olevan vähäluminen, kerkiää harjoitella ennen kuin talvi taas tulee.
Pitää varmaan tarkistella nuo lämpömittarit, kun näyttämät on hieman epäloogiset... Nyt vasta aloin miettimään että varaajan ylälämmön saa tonne 95 asteeseen ja kattila mittarin mukaan on parhaimmillaan ollut 85...

Jos joku viitsii jakaa ajatuksiaan puukattilanoviisille niin olisin kiitollinen!

[Pähkäilijä]

Tervetuloa foorumille,

äkkiseltään ton 1500 litran lämmittämiseen tarvitaan 1,8 kWh/c joten varaajan keskilämmön nostoon 50->80c  tarvitaan 54 kWh + kattilan ylösajoon muutama kWh ja käytönaikaiseen vedenkulutukseen viel lisää. Jos poltat vaikka 25 kg puuta -> 100 kWh ja saat talteen  hyötysuhteella 2/3 ~66 kWh. Jos kattilalasta lähtee vaikka 20 kW tehot menee tohon se 3 tuntia.

Yläpalokattiloissa ei yleensä ole ollut jarruja, joskus niitä täälläkin testailtiin mutta liekö enää kellään käytössä

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=339.0

Termarin vaihtoa kuumemmaks voi testata. Tosin jos kattilassa ei vesi kierrä kunnolla joka paikassa voi tulla pistekiehuntaa. Omassa entisessä pannussa (arimax 240) tätä tapahtui ku vaihto 72->80c termariin.

Jatkuu - hyvä jos kaasut saat 200-300c paikkeille. Normimittarit tuppaa kyrvähtämään tossa käytössä ennemmin tai myöhemmin nimim kokemusta omaava

[dieseljätkä]

Kattilan arina on mallia irtosauvat, jotka on vääntyilleet mutkalle. Onko tämä syypää siihen että tuntuu jäävän tuhkan sekaan todella paljon hiilikekäleitä? Kannattaako panostaa oikein tehdastekele arinaan vai hitsailenko vahvasta harjaksesta itse?

Kannattaako niitä korjailla ennen kuin hajoaa?
Itsellä isompi tuhkatynnyri ja ajoittain otan uunin tyhjäksi ja kaadan kekäleet ritilälle, joka tuhkatynnyrin päällä ulkona. Muutama kouhaisu ja lentotuhka tippuu astiaan ja jäljelle jääneet hiilet kaadan takaisin ja niillä saa kätsysti pikkuvaivalla uudet tulet.

[kaji]

Yks hyvä ja aika kestävä arina värkki on lumiaurojen reikänen jääterä.....sen kun saa mutkalle niin kääntää vain ja hetken päästä on suora.

[pete73]

Soluarinaan oon ite ollu tyytyväinen, ei päästä hiiliä läpi. Eikä ole ainakaan mun käytössä vääntyillyt tai muutenkaan näyttänyt kärsivän. Kaiken kaikkiaan tuhkaa on tuntunut syntyvän vähemmän kuin normaalilla arinalla.
Googlella löytyy valmistajan sivut ja muistaakseni tältäkin foorumilta käyttökokemuksia..